MAHAT

(mahd. juuresta, joka merkitsee ’kauhistuttaa’).

1. Kehatilainen leeviläinen, joka oli Samuelin ja Hemanin esi-isä; Heman toimi laulajana Jehovan huoneessa (1Ai 6:31–35).

2. Yksi niistä kehatilaisista leeviläisistä, jotka auttoivat puhdistamaan temppelin kuningas Hiskian päivinä (2Ai 29:12, 15, 16). Ilmeisesti tästä samasta henkilöstä tehtiin asiamies, joka toimi temppelin ”annista ja kymmenyksistä ja pyhistä antimista” vastaavien Konanjan ja Simein alaisuudessa (2Ai 31:12, 13).