MARESA

(’päässä [huipulla] oleva paikka’).

1. Juudan jälkeläinen, jota sanotaan Hebronin ”isäksi” (1Ai 2:3, 42). Vaikka Maresan voitaisiin päätellä olleen Hebronin kaupungin asukkaiden esi-isä, se on epätodennäköistä, koska tässä mainitulla Hebronilla oli poikia ja hän oli siis nähtävästi ihminen (1Ai 2:43).

2. Juudan jälkeläinen Selaan kautta. Laedan osoitetaan olevan ”Maresan isä”. (1Ai 4:21.) Vaikka on mahdollista, että tämä Maresa (tai hänen isänsä Laeda) perusti Maresan kaupungin tai että hän on sama henkilö kuin edellä mainittu Juudan jälkeläinen, näistä tiedoista ei ole varmuutta.

3. Yksi niistä yhdeksästä kaupungista, jotka olivat Sefelan seudulla Juudassa (Jos 15:44). Maresa sijaitsi strategisesti tärkeällä paikalla erään sellaisen laakson luona, joka muodosti luonnollisen reitin rannikkotasangolta ylös vuoristoon ja Hebroniin. Se samastetaan Tell Sandahannaan (Tel Maresha), joka on n. 1,5 km Beit Jibrinistä (Bet Guvrin) etelään.

Salomon seuraaja kuningas Rehabeam teki Maresasta linnoitetun kaupungin ja vahvisti siten Juudan puolustusta tuolta suunnalta tulevaa hyökkäystä vastaan (2Ai 11:5, 8). Etiopialainen Serah tuli etelästä valtaisa miljoonan miehen joukko mukanaan ja kohtasi kuningas Asan armeijan Maresassa. Tuolla alueella käydyssä taistelussa Juudan heimo sai voiton Jumalan avulla. Asa ajoi tappion kärsinyttä etiopialaisjoukkoa takaa n. 35 km aina Maresan lounaispuolella sijainneeseen Gerariin asti. (2Ai 14:9–13.) Maresan kaupungista oli kotoisin profeetta Elieser, joka ennusti paikkansapitävästi, ettei kuningas Josafatin ja Israelin kuninkaan Ahasjan merenkulkuun liittyvä yhteishanke onnistuisi (2Ai 20:35–37). Maresa mainitaan erikseen Miikan profetiassa, jossa luopio-Juudaa ja -Israelia varoitetaan niitä kohtaavasta rangaistuksesta (Mi 1:15).

Pakkosiirtolaisuuden jälkeen Maresa tuli tunnetuksi nimellä Marisa, ja se oli edelleen melko merkittävä paikka, vaikka siitä tulikin sidonilainen siirtokunta ja myöhemmin idumealainen tukikohta. Lopulta parthialaiset tuhosivat sen vuonna 40 eaa.