MEGIDDO

Luvatun maan tärkeimpiä kaupunkeja. Megiddo sijaitsi n. 90 km Jerusalemista pohjoiseen ja 31 km nykyisestä Haifan kaupungista kaakkoon. Se oli rakennettu vähän yli 4 ha:n suuruiselle maa-alueelle, kummulle joka tunnetaan nykyisin nimellä Tell el-Mutesellim (Tel Megiddo) ja joka kohoaa lähes 21 m alla olevan laakson yläpuolelle (kuvat ja kartta, 1. osa, s. 953).

Strateginen sijainti. Koska kaupunki sijaitsi strategisella paikalla Jisreelinlaakson hedelmällisen länsiosan (tunnetaan myös nimellä ”Megiddon laaksotasanko”; 2Ai 35:22; Sak 12:11) yläpuolella, sen oli helppo valvoa siellä risteäviä tärkeitä kauppa- ja sotilasreittejä. Sekä Raamatun historia että maalliset asiakirjat kertovat monien kansakuntien armeijoiden käyneen ratkaisevia taisteluja Megiddon liepeillä sen keskeisen sijainnin vuoksi. Lähellä tuota paikkaa, ”Megiddon vesien luona”, tuomari Barak kukisti Jabinin mahtavat joukot, joita Sisera johti ja joilla oli 900 rautaviikatteiset sotavaunut (Tu 4:7, 13–16; 5:19). Sen jälkeen kun Juudan kuningasta Ahasjaa oli Jeehun käskystä haavoitettu hengenvaarallisesti lähellä Jibleamia, hän kuoli Megiddossa (2Ku 9:27). Juudan kuningasta Josiaa haavoitettiin kuolettavasti Megiddossa, kun hän katkaisi tien farao Nekon johtamalta Egyptin armeijalta sen ollessa menossa Eufratvirralle auttamaan assyrialaisia (2Ku 23:29, 30; 2Ai 35:22).

Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että pitkän historiansa aikana Megiddo oli vahvasti linnoitettu. On löydetty raunioita, jotka osoittavat, että aikoinaan sen muurit olivat 4–5 m paksut, ja kun niitä vielä vahvistettiin, niiden paksuus oli myöhemmin yli 7,5 m. Jotkin muurin osat olivat löydettäessä vieläkin yli 3,3 m korkeita.

Historia. Megiddo mainitaan ensimmäisen kerran kerrottaessa sen kuninkaan olleen niiden 31 kuninkaan joukossa, jotka Joosua löi Luvattua maata ensi kertaa valloitettaessa (Jos 12:7, 8, 21, 24). Kun maa oli jaettu, määrättiin Megiddo tytärkaupunkeineen Manassen heimolle erilliskaupungiksi, vaikka se sijaitsi Isaskarin alueella (Jos 17:11; 1Ai 7:29). Manasse ei kuitenkaan kyennyt ajamaan kanaanilaisia pois tästä linnoituksesta tuomarien aikana. Mutta Israelin voimistuttua tämän kaupungin asukkaat pantiin pakkotyöhön. (Tu 1:27, 28.)

Kun valtakunnan rajat laajennettiin Daavidin hallituskaudella täyteen mittaansa, alistettiin kaikki Luvatun maan kanaanilaisasukkaat, Megiddon asukkaat mukaan lukien. Näin Salomo saattoi sisällyttää Megiddon viidenteen niistä alueista, joiden tehtävänä oli hankkia elintarvikkeet kuninkaalliselle huonekunnalle yhtenä kuukautena vuodessa (1Ku 4:7, 8, 12).

Salomo myös linnoitti Megiddon, ja siitä on voinut tulla yksi hänen vaunukaupungeistaan, johon oli sijoitettu osa hänen 12000 ratsustaan (1Ku 9:15–19; 10:26). Arkeologit ovat löytäneet Megiddosta valtavasti raunioita, joiden jotkut tutkijat (eivät kuitenkaan kaikki) arvelevat olleen yli 450 hevoselle tarkoitettuja talleja. Aluksi näiden rakennelmien uskottiin olevan peräisin Salomon ajalta, mutta sittemmin monet arkeologit ovat arvelleet niiden olevan peräisin myöhemmältä aikakaudelta, kenties Ahabin ajalta.

Sakarjan profetiassa (12:11) puhutaan ”suuresta suruvalituksesta – – Megiddon laaksotasangolla”, mikä saattaa viitata siellä taistelussa kaatuneen kuningas Josian suremiseen (2Ku 23:29, 30). Tässä Sakarjan kirjan kohdassa heprealainen sana Megiddo kirjoitetaan hieman eri tavalla kuin muualla. Tavallisen heprealaisen kirjoitustavan Megid·dōʹ tilalla käytetään muotoa Megid·dōnʹ; tämä pitempi muoto muistuttaa Ilmestyksen 16:16:ssa esiintyvää muotoa. (Ks. HAR-MAGEDON.)