MISPA, MISPE

(’vartiotorni’).

1. Hivviläisten asuttamasta alueesta, joka sijaitsi Hermoninvuoren juurella, käytettiin nimitystä ”Mispan maa” (Jos 11:3). Ainakin osaa tästä alueesta – tai sitten koko aluetta – saatettiin sanoa myös ”Mispen laaksotasangoksi” (Jos 11:8). ”Mispan maa” oli mahdollisesti alue Baniasin (Filippoksen Kesarean) ympäristössä, Hermoninvuoren eteläpuolella, tai tasanko, joka sijaitsi Hermoninvuoren itäpuolella Wadi et-Teimin varrella.

2. Juudan kaupunki Sefelassa (Jos 15:33, 38). Sen tarkka sijainti on kuitenkin kyseenalainen. Jotkut ovat ehdottaneet sen samastamista Khirbet Safiyeen, joka sijaitsee n. 9 km muinaisesta Asekasta etelään.

3. Kaupunki Benjaminin alueella (Jos 18:26, 28). Joidenkuiden mielestä se voitaisiin samastaa Nabi Samwiliin (n. 8 km Jerusalemista luoteeseen), mutta useimmat katsovat tuon muinaisen paikan sijainneen todennäköisemmin Tell en-Nasbessa (n. 12 km Jerusalemista pohjoiseen). Joidenkin arkeologisten löydösten tulkinta näyttää viittaavan Tell en-Nasbeen. On esimerkiksi löydetty ruukunkahvoja, joissa on joidenkin tutkijoiden tulkinnan mukaan kolme heprealaista kirjainta, m-s-p, mikä voisi olla lyhentymä Mispasta.

Kaikki Israelin sotakuntoiset miehet kokoontuivat Mispaan ja päättivät siellä ryhtyä toimiin niitä vastaan, jotka olivat olleet osallisia Benjaminin Gibeassa tehtyyn joukkoraiskaukseen. Kun benjaminilaiset kieltäytyivät luovuttamasta tuon kaupungin syyllisiä miehiä, puhkesi mittava sota. Lopulta Benjaminin heimo oli lähes tuhottu; vain 600 miestä pääsi pakoon. (Tu 20:1–48.) Israelilaiset olivat aikaisemmin vannoneet Mispassa, etteivät he antaisi tyttäriään vaimoiksi benjaminilaisille (Tu 21:1). Sen vuoksi taistelun jälkeen oli ryhdyttävä toimiin Benjaminin heimon säilyttämiseksi. Yksi noista toimista oli se, että benjaminilaisille annettiin 400 neitsyttyttöä Jabes-Gileadista. Muut tuon kaupungin väestä oli surmattu, koska kukaan sen asukkaista ei ollut tullut Mispaan tukemaan taistelua Benjaminia vastaan. (Tu 21:5–12.)

Myöhemmin profeetta Samuel kokosi kaikki israelilaiset ja rukoili heidän puolestaan. Tuolloin israelilaiset paastosivat ja tunnustivat syntinsä. Kun filistealaiset kuulivat heidän kokoontuneen Mispaan, he käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja ryhtyivät hyökkäykseen. Jehova syöksi kuitenkin nuo viholliset sekasortoon, jolloin israelilaiset saattoivat alistaa heidät. Ilmeisesti tämän Jumalan antaman voiton muistoksi Samuel pystytti kiven Mispan ja Jesanan välille ja antoi sille nimen Eben-Eser (merk. ’avun kivi’). Sen jälkeen Samuel tuomitsi edelleen Israelia ja teki vuosittain kiertomatkan Beteliin, Gilgaliin ja Mispaan. (1Sa 7:5–16.) Myöhemmin, 1117 eaa., Samuel esitteli Mispaan koolle kutsutulle kansalle Israelin ensimmäisen kuninkaan, Saulin (1Sa 10:17–25).

Juudan kuningas Asa rakensi 900-luvulla eaa. Mispaa Ramasta tuoduilla tarvikkeilla sen jälkeen, kun Israelin kuningas Baesa oli joutunut hylkäämään Raman (1Ku 15:20–22; 2Ai 16:4–6). Kolmisensataa vuotta myöhemmin, 607 eaa., Babylonian voittoisa kuningas Nebukadnessar nimitti Gedaljan niiden juutalaisten käskynhaltijaksi, jotka jäivät Juudan maahan. Gedalja hoiti asioita Mispasta käsin. Profeetta Jeremia asettui asumaan sinne. Mispaan tuli myös hengissä säilyneitä armeijan päälliköitä ja muita hajaantuneita juutalaisia. Käskynhaltija Gedalja ei pitänyt varoituksista huolimatta varaansa, ja niin hänet murhattiin Mispassa. Samoin murhattiin hänen kanssaan siellä olleet kaldealaiset ja juutalaiset. Sen jälkeen surmattiin 70 miestä, jotka olivat tulleet käymään kaupunkiin. Netanjan pojan Ismaelin johtamat tappajat ottivat loput väestä vangiksi. Johananin, Kareahin pojan, voitettua Ismaelin tämä pääsi pakoon kahdeksan miehen kanssa, mutta vangit pelastettiin, ja myöhemmin heidät vietiin Egyptiin. (2Ku 25:23–26; Jer 40:5–41:18.)

Babylonin pakkosiirtolaisuuden jälkeen Mispan miehet sekä ruhtinaat Sallun ja Eser korjasivat Jerusalemin muuria (Ne 3:7, 15, 19).

4. Jordanin itäpuolella Gileadissa sijainnut kaupunki (Tu 10:17; 11:11, 29), kenties sama paikka kuin Hoosean 5:1:ssä mainittu Mispa. Jefta oli kotoisin Mispasta (Tu 11:34). Jotkut ovat arvelleet sen sijainneen joko Khirbet Jalʽadissa, joka on n. 23 km Rabbasta (Amman) luoteeseen, tai lähellä sitä, mutta sen tarkkaa sijaintipaikkaa ei tiedetä varmasti.

5. Moabilaiskaupunki, jonne kuningas Daavid sijoitti vanhempansa ollessaan lainsuojattomana kuningas Saulin takia (1Sa 22:3). Mispen tarkkaa sijaintia ei voida määrittää ehdottoman varmasti. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että se voi olla sama paikka kuin Kir-Moab (Jes 15:1). Toiset ehdottavat sen samastamista Ruzm el-Mesrifeen, joka sijaitsee Madabasta (muinaisesta Medebasta) länsilounaaseen.