NAULA

Entisaikaiset naulat olivat melko samanlaisia kuin nykyiset suurehkot naulat, paitsi että niiden varsi kapeni kärkeä kohti pitemmältä matkalta kuin nykyään käytössä olevien naulojen. Ensimmäiset naulat valmistettiin ilmeisesti pronssista, ja myöhemmin suurempia nauloja tehtiin raudasta. Daavid hankki ”suuren määrän rautaa” tulevan temppelin ”porttien ovien nauloja – – varten” (1Ai 22:3). On löydetty koristeellisia pronssinauloja, jotka on päällystetty lehtikullalla ja joiden sanotaan olevan peräisin suunnilleen vuosilta 1300–1200 eaa. Salomon temppelin rakentamiseen käytetyistä nauloista sanotaan: ”Naulojen paino oli viisikymmentä kultasekeliä [tai: sekeliä kultaa; 0,6 kg].” (2Ai 3:8, 9.)

Aivan Jerusalemin koillispuolelta kaivettiin 1968 esiin hauta, josta löydettiin erään juutalaisen jäännökset. Hänet oli teloitettu ensimmäisellä vuosisadalla kidutuspaaluun kiinnittämällä. Myöhemmin tehdyt tutkimukset osoittivat, että 11,5 cm pitkä rautanaula lävisti yhä oikean kantapään luun. Tuo naula voi olla samanlainen kuin ne naulat, joilla roomalaiset sotilaat naulitsivat Jeesuksen Kristuksen paaluun. Tuomas ei uskonut, että Kristus oli herätetty kuolleista, ennen kuin hän näki ”naulojen jäljen” Jeesuksen lihassa (Joh 20:24–29).

Kuvaannollista käyttöä. Jeesuksen kuolema kidutuspaalussa teki lopun Mooseksen välittämästä lakiliitosta. Viitatessaan sen poistamiseen Paavali osoitti, että Jumala otti Lain pois tieltä ”naulitsemalla sen kidutuspaaluun” (Kol 2:13, 14). Salomo vertasi ”niitä, jotka uppoutuvat lauseiden kokoelmiin”, ”paikoilleen iskettyihin nauloihin” mahdollisesti siksi, että heillä ja heidän Jehovasta lähtöisin olevilla hyvillä sanoillaan on tasapainottava ja tukea antava vaikutus kuulijaan (Sr 12:11).