ONESIMOS

(’hyödyllinen’).

Karannut orja, jota Paavali auttoi tulemaan kristityksi. Onesimos oli ollut erään kolossalaiskristityn, Filemonin, palvelija, mutta hän oli karannut Kolossasta Roomaan. Hän saattoi jopa ensin varastaa isännältään päästäkseen matkaan. (Kol 4:9; Flm 18.) On täysin mahdollista, että hän oli tavannut Paavalin tai ainakin kuullut hänestä Filemonilta, sillä vaikka Paavalin ei kerrotakaan suoranaisesti käyneen Kolossassa lähetysmatkoillaan, hän matkusti sen alueen halki, missä Kolossa sijaitsi, ja hän tunsi Filemonin (Ap 18:22, 23; Flm 5, 19, 22). Joka tapauksessa Onesimos tapasi Paavalin Roomassa jollain tavalla, jota ei sen tarkemmin kerrota, ja hänestä tuli pian kristitty (Flm 10). Sitä ennen hän oli ollut hyödytön Filemonille orjana, mutta nyt hän oli sitä vastoin suureksi hyödyksi Paavalille palvelijana, ”uskollisena ja rakkaana veljenä”, jota Paavali sanoo ”omaksi helläksi kiintymyksekseen” (Kol 4:9; Flm 11, 12).

Siitä huolimatta Onesimos oli edelleen karannut orja, ja tuon ajan yhteiskuntajärjestys vaati Paavalia lähettämään hänet takaisin omistajalleen, vaikka hän tekikin sen vastahakoisesti, koska Onesimoksesta oli tullut hänelle hyvä toveri. Apostolilla ei kuitenkaan ollut mitään mahdollisuutta pakottaa Onesimosta palaamaan, joten tämä lähti takaisin omasta halustaan. Lähettäessään Onesimoksen matkaan Paavali järjesti hänen seurakseen Tykikoksen, ja noiden kahden oli määrä viedä kirje ja raportti Kolossaan (Kol 4:7–9). Lisäksi Paavali antoi Onesimoksen mukaan kirjeen Filemonille, vaikka Paavalin vankeus olikin jo niin pitkällä, että hän uskoi pääsevänsä vapaaksi ja odotti innokkaasti voivansa käydä Filemonin luona henkilökohtaisesti (Flm 22). Viimeksi mainittua kirjettä voitaisiin sanoa Onesimoksen uudelleenesittely- ja suosituskirjeeksi, jossa Paavali vakuutti Filemonille, että Onesimos oli palvellut hyvin kristittynä ja että hänellä oli uusi persoonallisuus, ja jossa Paavali toivoi, että noiden kahden jälleennäkeminen olisi pikemminkin kahden kristityn kuin orjan ja hänen isäntänsä tapaaminen. Paavali pyysi, että jos Onesimos oli jotain velkaa Filemonille, se pantaisiin Paavalin tilille (Flm 12–22). Paavali muuten käsitteli orjan ja isännän suhdetta koskevia kristillisiä periaatteita siinä kirjeessään kolossalaisille, jota Onesimos ja Tykikos kuljettivat (Kol 3:22–4:1).