RIIKINKUKKO

(hepr. tuk·ki·jimʹ [mon.]).

Loistavanvärinen kanalintu, joka kuuluu fasaanien alaheimoon ja on suunnilleen kalkkunan kokoinen. Riikinkukkojen sukuun kuuluu kaksi lajia, Pavo muticus ja Pavo cristatus. Koiras tunnetaan etenkin sen komean pyrstön vihreän- ja kullanhohtoisista laahushöyhenistä, joissa on suuria sinisiä silmätäpliä. Se voi halutessaan levittää pyrstönsä vaikuttavaksi puoliympyrän muotoiseksi koristeviuhkaksi, joka ulottuu kummallakin sivulla maahan asti. Kun riikinkukko ravistaa viuhkaksi levitettyä pyrstöään, kuuluu kahiseva ääni ja höyhenet välkehtivät kaikissa sateenkaaren väreissä. Myös kaulassa ja rinnassa on upea vihertävänsininen metallinhohde. Majesteettisen kauneutensa vuoksi lintua on pidetty suuressa arvossa jo muinaisista ajoista lähtien.

Kuningas Salomon päivinä hänen Tarsisin-laivastonsa toi joka kolmas vuosi tekemiltään matkoilta lastinaan ”kultaa ja hopeaa, norsunluuta ja apinoita ja riikinkukkoja” (1Ku 10:22). Osa Salomon laivoista purjehti Ofiriin (ilm. Punaisenmeren alueella; 1Ku 9:26–28), mutta 2. Aikakirjan 9:21:ssä mainitaan laivojen, jotka ”kulkivat – – Tarsisiin” (todennäk. Espanja), kuljettaneen edellä mainittuja kauppatavaroita, mm. riikinkukkoja. Sen vuoksi ei tiedetä varmasti, mistä paikasta tai miltä alueelta riikinkukkoja tuotiin. Näiden kauniiden lintujen ajatellaan olevan kotoisin Kaakkois-Aasiasta, ja niitä on runsaasti Intiassa ja Sri Lankassa. Jotkut otaksuvat hepreankielisen nimen (tuk·ki·jimʹ) liittyvän riikinkukon muinaistamilinkieliseen nimitykseen tokei. Salomon laivat ovat voineet hankkia riikinkukkoja tavallisten reittiensä varrelta pysähtyessään sellaisissa kauppakeskuksissa, joilla oli yhteyksiä Intiaan. Myös Frederick Drimmer esittää kiinnostavan maininnan kirjassa The Animal Kingdom (1954, II osa, s. 988): ”Tutkijat luulivat vuosisatojen ajan, ettei Afrikassa ole riikinkukkoja – niiden tiedettiin asustavan Itä-Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Tämä luonnontieteilijöiden olettamus romuttui 1936, kun Belgian Kongosta löydettiin kongonriikinkukko [Afropavo congensis].”

Jotkut yhdistävät heprealaisen sanan tuk·ki·jimʹ ennemmin egyptiläiseen sanaan ky, joka tarkoittaa erästä apinalajia.