PISGA

Korkea paikka aivan Kuolleenmeren itäpuolella sijaitsevan Abarimin vuoriston pohjoisosassa. Sen tarkkaa sijaintia ei tiedetä. Raamatun maininnat eivät ole ristiriidassa sen kanssa, että Pisga samastetaan Ras es-Siyaghaan, vuoreen joka sijaitsee n. 16 km itään paikasta, jossa Jordan laskee Kuolleeseenmereen. Ras es-Siyagha on hiukan luoteeseen Jebel en-Nebasta, huipusta joka perinteisesti tunnetaan Nebonvuorena (Har Nevo).

Näiden kahden vuoren piirteet sopivat Raamatun lyhyeen kuvaukseen. Ras es-Siyagha on n. 100 m matalampi kuin Jebel en-Neba, ja niiden välissä on vähäinen syvennys eli satula. Vaikka Ras es-Siyagha onkin hiukan viereistä huippua matalampi, se on lähempänä Jerikoa ja sieltä on esteetön näkymä n. 1000 m alempana olevalle Kuolleellemerelle ja mainio näköala Jordaninlaaksoon, keskiselle vuoriselänteelle, jossa sijaitsevat Hebron, Betlehem ja Jerusalem, sekä Hermoninvuorelle, joka on yli 160 km pohjoisempana.

Tämä paikka mainitaan ensimmäisen kerran niiden leiripaikkojen yhteydessä, jotka olivat israelilaisten reitin varrella heidän matkatessaan kohti Luvattua maata (4Mo 21:20). Se sijaitsi sen alueen eteläosassa, joka vallattiin amorilaisilta sen jälkeen, kun heidän kuninkaansa Sihon oli kieltänyt israelilaisia kulkemasta maansa läpi (5Mo 4:46, 49; Jos 12:1–3). Myöhemmin Moabin kuningas Balak vei Bileamin ”Sofimin kedolle, Pisgan huipulle” yrittäessään turhaan saada israelilaiset kirotuksi (4Mo 23:14).

Parhaiten Pisga muistetaan kuitenkin siitä, että Mooses katseli sieltä laajalti Luvattua maata hiukan ennen kuolemaansa (5Mo 3:27; 34:1–3). Pisga määrättiin osaksi Ruubenin heimon aluetta (5Mo 3:16, 17; Jos 13:15, 20).

Aina kun Pisgan nimi mainitaan Raamatussa, siihen liitetään sellaisia ilmauksia kuin Pisgan ”laki”, ”huippu” tai ”rinteet”. Näin ollen sitä sanotaan usein Pisganvuoreksi, joskaan ei Raamatussa.