RIMMON

(’granaattiomenapuu’).

1. Saulin pojan Is-Bosetin murhaajien, Baanaan ja Rekabin, benjaminilainen isä, joka oli kotoisin Beerotista Gibean pohjoispuolelta (2Sa 4:2, 5–7, 9).

2. Simeonin heimon kaupunki, joka sijaitsi keskellä Juudan heimon aluetta (Jos 19:1, 2, 7). Rimmon mainitaan Ainin kaupungin jälkeen, ja Nehemian 11:29:ssä esiintyvä En-Rimmon on nähtävästi yhdistelmänimi, joka tarkoittaa kaksoiskaupunkia. Sakarjan 14:10:ssä Rimmonin ilmaistaan sijaitsevan etelässä. Raunioiden, jotka ovat Khirbet Umm er-Ramaminissa (Horvat Remalya), n. 15 km Beersebasta pohjoiseen, ajatellaan olevan tuolla muinaisella paikalla.

3. Merarin suvun leeviläinen erilliskaupunki Sebulonin maan itärajalla (Jos 19:10, 13); sitä sanotaan ilmeisesti ”Dimnaksi” Joosuan 21:35:ssä ja ”Rimmonoksi” 1. Aikakirjan 6:77:ssä. Se samastetaan Rummanaan (Rimmon), joka on n. 10 km Nasaretista pohjoiseen.

4. Kallio, jolle 600 Benjaminin heimon miestä perääntyi selvittyään hengissä Gibean lähellä käydystä taistelusta, jossa koko Israel oli noussut benjaminilaisia vastaan kostoksi erään leeviläismiehen sivuvaimon raiskauksesta ja murhasta (Tu 20:45–47). He jäivät sinne, kunnes rauhanneuvottelijat lähestyivät heitä (Tu 21:13). Entinen linnoitus, joka on n. 6 km Betelistä itään ja 18 km Jerusalemista pohjoiskoilliseen, tunnetaan nykyään Rammunina, missä sijaitsee pieni kylä. Siellä on kartionmuotoinen kalkkikivivuori, jota rotkot suojelevat kolmelta sivulta ja jossa on lukuisia luolia.

5. Syyrialainen jumala. Kun syyrialainen sotapäällikkö Naaman oli parantunut spitaalistaan, hän tunnusti Jehovan olevan tosi Jumala mutta ilmaisi olevansa huolissaan siitä, että hänen oli mentävä Syyrian kuninkaan kanssa Rimmonin temppeliin ja kumarruttava siellä Rimmonin kuvan edessä yhdessä kuninkaan kanssa, sillä tämä nojautui hänen käsivarteensa (2Ku 5:15–18).

Rimmon samastetaan tavallisesti Rammaniin (merk. ’karjuja, jylisijä’), jumalaan jolle tiettävästi osoitettiin uskonnollista kunnioitusta Assyriassa ja Babyloniassa. Rimmonin (Rammanin) palvonnan arvellaan kulkeutuneen Assyriasta länteen sellaisten heimojen mukana, jotka asettuivat myöhemmin Damaskoksen ympäristöön. Joidenkin tutkijoiden mukaan Rimmon (Ramman) on vain myrskynjumala Hadadin (Adadin) arvonimi. Sillä perusteella, että Tabrimmon ja Ben-Hadad olivat syyrialaiskuninkaiden nimiä, Rimmon voitaneen yhdistää Hadadiin, koska nämä kuninkaat käyttivät todennäköisesti pääjumalansa nimeä tai arvonimeä (1Ku 15:18).

Rimmonilla, jota kohtaan osoitettiin uskonnollista kunnioitusta Syyriassa, oli epäilemättä paljon yhteistä Rammanin kanssa. Assyrialaiset pitivät jälkimmäistä ennen kaikkea myrskyn- ja ukkosenjumalana. Vaikka Rammanin katsottiin olevan sateen antaja ja näin ollen se, joka toi vettä kaivoihin ja pelloille, hänet yhdistetään etenkin sateen ja salamoinnin tuhoisiin piirteisiin. Assyrialaisissa monumenteissa Ramman kuvataan usein sodanjumalaksi. Häntä pidettiin sodanjumalana myös Babyloniassa, missä Ramman, kuunjumala Sin ja auringonjumala Šamaš muodostivat yhden monista kolminaisuuksista.