SAARON

1. Rannikkotasanko Dorin tasangon (Karmelin eteläpuolella) ja Filistean tasangon välissä. Pohjoisrajaltaan, Krokotiilijoelta (Nahr ez-Zerqa), Saaron ulottuu etelään Joppen alueelle saakka. Se on n. 60 km pitkä ja n. 16–19 km leveä. Rannikon tuntumassa on laajoja hiekkadyynejä. Tämä valtateiden halkoma alue oli muinoin sotilaallisesti ja kaupallisesti merkittävä.

Saaron oli kuuluisa hedelmällisyydestään (vrt. Jes 35:2), koska se sijaitsi runsasvetisellä seudulla, jonka läpi virtasi useita jokia. Lammaskatraat ja karjalaumat laidunsivat siellä (1Ai 27:29; vrt. Jes 65:10). Saaronin pohjoisosaa peittivät aikoinaan suuret tammimetsät, kun taas eteläosassa harjoitettiin todennäköisesti enemmän maanviljelyä kuten nykyäänkin. Nähtävästi suuri osa tuosta alueesta autioitui assyrialaisten tunkeutuessa maahan 700-luvulla eaa. (Jes 33:9).

Laulujen laulussa sulamilainen sanoo olevansa ”pelkkä rannikkotasangon sahrami”, millä hän tarkoittaa ilmeisesti sitä, että hän on vain tavallinen kukkanen monien Saaronin tasangolla kasvavien kukkien joukossa (Lal 2:1).

2. Ensimmäisen aikakirjan 5:16:n mukaan Gadin heimo asui ”Gileadissa, Basanissa ja sen tytärkaupungeissa sekä kaikilla Saaronin laidunmailla”. Jotkut tutkijat arvelevat tämän tarkoittavan sitä, että gadilaiset laidunsivat katraitaan Saaronin rannikkotasangoilla. Gadin saama alue sijaitsi kuitenkin Jordanin itäpuolella, ja niin Gilead kuin Basankin ovat joen sillä puolen. Monet päättelevätkin, että myös Gadin alueella oli Saaroniksi kutsuttu seutu.