VAKOOJAT

Ihmisiä, jotka hankkivat tietoja tekemällä salaa huomioita. Mooses lähetti 1512 eaa. Israelin leiristä Paranin erämaasta 12 johtomiestä (jotka edustivat kaikkia muita paitsi Leevin heimoa) tutkimaan Kanaanin maata. Jehova salli sen israelilaisten pyydettyä: ”Lähettäkäämme toki miehiä etukäteen tutkimaan maata puolestamme ja tuomaan meille vastausta tiestä, jota meidän tulee kulkea, ja kaupungeista, joihin me tulemme.” (5Mo 1:22, 23.) Todennäköisesti he hajaantuivat – kenties pareittain – ja kulkivat halki maan pohjoisessa aina ”siihen asti mistä mennään Hamatiin”, ja lännessä mereen saakka (4Mo 13:21; ks. HAMAT, HAMATILAINEN). Palattuaan he kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että tuo maa tosiaankin ’vuoti maitoa ja hunajaa’, mutta kymmenen vakoojaa antoi silti uskon puutetta ilmaisevan raportin, joka sai israelilaiset pelkäämään. Vain Joosua ja Kaleb rohkaisivat heitä menemään maahan ja valloittamaan sen. Koska israelilaisilta puuttui uskoa ja he antoivat huonon raportin vaikuttaa itseensä, Jumala julisti, että kaikki 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet kuolisivat erämaavaelluksen aikana, jonka pituudeksi tulisi 40 vuotta. Poikkeuksia olivat vain Joosua ja Kaleb sekä Leevin heimo. (4Mo 13:1–33; 14:6–38; 5Mo 1:24–40.)

Joosua lähetti 1473 eaa. kaksi vakoojaa Jordanin yli vakoilemaan Jerikoa. Portto Rahab auttoi noita vakoojia, ja hänet sekä hänen huonekuntansa säästettiin Jerikon kukistuessa. (Jos 2:1–24; 6:1, 22–25; Hpr 11:31.) Muita vakoilutapauksia on mainittu Tuomarien 1:22–26:ssa, 18:1–10, 14, 17:ssä ja 1. Samuelin kirjan 26:4:ssä. Sanansaattajia, jotka Daavid lähetti Ammonin kuninkaan Hanunin luo, syytettiin vakoilusta ja kohdeltiin huonosti (2Sa 10:1–7). Absalom lähetti vakoojia kaikkialle Israeliin, ei niinkään hankkimaan tietoja Daavidia vastaan tekemäänsä salaliittoa varten vaan hankkimaan kannatusta kumoukselliselle toiminnalleen (2Sa 15:10–12).

Kirjoittaessaan käynnistään Jerusalemissa Barnabaan ja Tituksen kanssa apostoli Paavali mainitsi, että siellä oli tuolloin ”salavihkaa tuotuja valeveljiä – –, jotka hiipivät vakoilemaan vapauttamme, joka meillä on Kristuksen Jeesuksen yhteydessä” (Ga 2:1–5).