SABBAI

(mahd. lyhentymä nimestä Sebadja, joka merkitsee ’lahjoittakoon Jehova’).

Pakkosiirtolaisuuden jälkeen elänyt Bebain poika. Hän oli yksi niistä, jotka Esran kehotuksesta purkivat avioliittonsa vierasmaalaisten naisten kanssa. (Esr 10:28, 44.) Hän oli luultavasti Jerusalemin muurien kimpussa työskennelleen Barukin isä (Ne 3:20).