SADOK

(juuresta, joka merkitsee ’olla vanhurskas’).

1. Pappi, joka mainitaan usein kuningas Daavidin yhteydessä. Sadok oli Aaronin jälkeläinen Eleasarin kautta ylimmäisten pappien sukuhaarassa. (1Ai 6:3–8, 50–53.) Häntä sanotaan myös näkijäksi (2Sa 15:27). Sadok oli nuorena miehenä väkevä ja urhea, ja hän oli yksi Daavidin kuninkuutta kannattavista heimojen päämiehistä (1Ai 12:27, 28). Siitä pitäen hän pysyi uskollisena Daavidille (2Sa 8:15, 17; 20:25; 1Ai 18:16).

Sadok ja Abjatar (Sadok mainitaan näistä kahdesta aina ensimmäisenä ehkä siksi, että hän oli myös profeetta) seurasivat liiton arkkua, kun Daavid tuotatti sen Jerusalemiin, minkä jälkeen Sadok palveli vielä jonkin aikaa Gibeonissa, missä tabernaakkeli sijaitsi (1Ai 15:11, 14; 16:39). Kun Absalom kapinoi ja Daavid pakeni Jerusalemista, Sadok ja leeviläiset seurasivat häntä ja halusivat ottaa arkun mukaansa, mutta Daavid lähetti heidät takaisin kaupunkiin ja määräsi Sadokin ja muut toimimaan viestinviejinä (2Sa 15:23–29, 35, 36; 17:15, 16; 18:19–27). Kapinan jälkeen varmistettiin Sadokin ja Abjatarin välityksellä, että Daavid saisi suopean vastaanoton Jerusalemissa (2Sa 19:11–14). Kun Daavid myöhemmin hallituskaudellaan järjesti leeviläisten temppelipalveluksen, hänen apunaan olivat Sadok ja Abjatarin poika Ahimelek (1Ai 24:3, 6, 30, 31).

Toisin kuin Abjatar Sadok ei tukenut Adonian vallankaappausyritystä; tästä syystä Daavid nimesi Sadokin voitelemaan Salomon kuninkaaksi (1Ku 1:7, 8, 26, 32–46). Saulin ja Daavidin hallituskausilla Sadok toimi vain tavallisena pappina, mutta hänen uskollisuutensa tähden, joka oli täysi vastakohta ylimmäisen papin Abjatarin häilyvyydelle, Salomo karkotti Abjatarin Jerusalemista ja asetti Sadokin ylimmäiseksi papiksi. Tällä tavoin täyttyi profetia, jonka Jehova oli puhunut Eelin huonetta vastaan. (1Ku 2:26, 27, 35.) ”Sadok ja Abjatar” mainitaan myöhemmin 1. Kuninkaiden kirjan 4:4:ssä luultavasti historiallisessa merkityksessä. Josefus väittää Sadokin olleen Salomon temppelin ensimmäinen ylimmäinen pappi (Jewish Antiquities, X, 152 [viii, 6]). 1. Aikakirjan 27:16, 17:n luettelossa Sadokin sanotaan olleen Aaronin huoneen johtaja. Raamatun perusteella pystytään seuraamaan Sadokin sukuhaaraan kuuluneita ylimmäisiä pappeja aina persialaisen Dareioksen (todennäk. Dareios II) aikaan asti (1Ku 4:2; 1Ai 6:8–15; 2Ai 31:10; Ne 12:22). Papit, jotka Hesekiel näki temppelinäyssään, olivat ”Sadokin poikia” (Hes 40:46; 43:19; 44:15; 48:11).

2. Juudan kuninkaan Jotamin äidinisä (2Ku 15:32, 33; 2Ai 27:1).

3. Aaronin jälkeläinen nro 1:n kautta ylimmäisten pappien sukuhaarassa ja Esran, ”taitavan jäljentäjän”, esi-isä (1Ai 6:3, 8, 12, 13; 9:11; Esr 7:1–6; Ne 11:11).

4. Yksi niistä, jotka rakensivat uudelleen Jerusalemin muuria pakkosiirtolaisuuden jälkeen; Baanan poika (Ne 3:4). Joko hän tai joku samannimisen suvun edustaja allekirjoitti vähän myöhemmin solmitun kansallisen liiton (Ne 9:38; 10:1, 14, 21).

5. Toinen, joka auttoi rakentamaan uudelleen Jerusalemin muuria; mahdollisesti pappissukuun kuuluneen Immerin poika tai jälkeläinen (Ne 3:29).

6. Jäljentäjä, jonka Nehemia asetti Selemjan ja Pedajan ohella vastaamaan leeviläisten varastoista (Ne 13:13). Ehkä sama kuin nro 5.

7. Jeesuksen ottoisän Joosefin esi-isä, joka eli pakkosiirtolaisuuden jälkeen (Mt 1:14).