”Hänen hallituksensa lisääntyminen”

”Hänen hallituksensa ja rauhan lisääntymisellä ei ole loppua oleva Daavidin valtaistuimelle ja hänen valtakunnalleen.” – Jes. 9:7, e. h. k.

1. Mikä on Jehovan aikomus ja hänen oikeutensa ja vastuunsa?

JEHOVA Jumala kruunaa nyt suurenmoisen aikomuksensa menestyksellä. Jo siihen aikaan, jolloin ihmiskunta joutui puutteenalaisuuteen itsekkyyden, eksytyksen ja kuoleman takia, Jehova pani päämääräkseen vanhurskaan hallituksen asettamisen koko maailmalle ihmiskunnan vapautukseksi. Hänellä on oikeus perustaa tällainen hallitus. Niin, hän on todellisuudessa vastuussakin siitä, eikä hän ole laiminlyönytkään tätä vastuutaan. ”Sillä ei ole muuta valtaa kuin se, mikä on Jumalalta.” (Room. 13:1, Tark. stand.–käänn.) Koska se on hänestä lähtöisin oleva hallitus ja hänen välineensä maan päällä olevien luomustensa hallitsemiseksi, niin sitä nimitetään ”teokratiaksi”, sillä tämä sana merkitsee Jumalan valtaa eli hallintoa. Hänen hallituksensa on nyt syntynyt taivaassa, ja se on valmis ottamaan haltuunsa maan hallinnon niiden ihmisten yhteisvastustuksesta huolimatta, jotka taistelevat Jumalaa vastaan. Maa ja ihmisten koko olemassaolo saavat pian kokea ihmeellisen muutoksen. Tämä merkitsee uutta maailmaa, jonka Jumala luo.

2. Miksi Jehova iloitsee tästä ajasta, ja ketkä muut iloitsevat hänen kanssaan?

² Jehovan sydän iloitsee tästä ajasta. Niin, jokaisen ihmisen sydän iloitsee, jos hän vain tuntee Jehovan suurenmoisen aikomuksen ja näkee, missä sen menestyksellisen toteuttamisen kehityskohdassa me nyt olemme. Nyt on kulunut yhdeksäntoista vuosisataa siitä, kun hänen rakas Poikansa Jeesus Kristus kuoli uhrina, kun hänet herätettiin kuolleista ja kun hän nousi taivaaseen istuakseen siellä Isänsä oikealla puolella, kunnes oli tuleva aika, jolloin kaikki hänen taivaassa ja maassa olevat vihollisensa piti pantaman hänen astinlaudakseen, kukistettaman häviöönsä. Hänen vihollistensa annettiin sillä välin hallita maata taivaan sekaantumatta siihen, ja Jeesus sanoi tätä ajanjaksoa ”pakanain ajoiksi”. (Luuk. 21:24) Tämän pitkän ajanjakson päätekohta saavutettiin kolmekymmentä kuusi vuotta sitten, 1914. Kaikki onnettomuudet ja häiriöt, mitkä ovat kohdanneet pakanoita eli kansoja vuodesta 1914 lähtien, kaikki voimistuneet ankarat ahdistukset, mitkä ovat yllättäneet huokaavat kansat, kaikki politiikan, liikemaailman ja järjestelmällisen uskonnon hedelmättömät yritykset parantaa tai korjata olosuhteita, olosuhteitten paheneminen ja hallitsevien sekä kansojen lisääntyvä pelko, kaikki nämä muodostavat merkin. Meidän ei tarvitse olla epätietoisia sen merkityksestä, sillä Jeesus Kristus selitti sen meille maan päällä olonsa loppupäivinä. Merkki osoittaa, että pakanain ajat päättyivät 1914 ensimmäisen maailmansodan ollessa sen ilmaisijana. Tuona vuonna alkaneet kärsimykset antoivat tälle maailmalle tuskallisen huomautuksen siitä, että se oli nyt tullut ”lopun aikaansa”. Se merkitsi sen lopun alkamista. (Matt. 24:7, 8; Dan. 11:40; 12:4) Niin, mutta se ilmaisi meille myöskin, että uuden ja vanhurskaan maailman teokraattinen hallitus, Jumalan Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta lupaama valtakunta, oli syntynyt taivaissa. Miksi eivät Jumala ja Kristus iloitsisi? Miksi eivät kaikki, jotka rakastavat Jumalaa ja uuden maailman hallitusta, joka tuo vanhurskauden, rauhan ja elämän, olisi iloisia? Totisesti me olemme!

3. Mikä oli pääsyy hänen Poikansa maan päälle tuloon? Minkä ennustuksen se täytti?

³ Jumalan tälle hallitukselle varaama Hallitsija syntyi yli tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten ihmislapsena, messiaanisena ”Daavidin Poikana”. Hän oli tullut maailmaan todistamaan oikeutensa tähän hallitukseen. Tämä teokraattinen hallitus on syntynyt nyt odotettuaan näin kauan Jumalan määräämää aikaa, ja sen ylläpitoa koskeva valtuus ja vastuu on laskettu virkaanasetetun Kuninkaan, Jeesuksen Kristuksen, hartioille. Jesajan ennustus edeltäkertoi tämän kahdeksan vuosisataa ennen Kristuksen syntymää ja puhui hänen hallituksen ohjiin tarttumisestaan seuraavin riemastuttavin sanoin: ”Meille on syntynyt lapsi, meille on annettu poika, ja hallitus on oleva hänen hartioillaan, ja hänen nimensä on oleva: Ihmeellinen, Neuvonantaja, Mahtava Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Hänen hallituksensa ja rauhan lisääntymisellä ei ole loppua oleva Daavidin valtaistuimelle ja hänen valtakunnalleen, sen lujittamiseksi ja ylläpitämiseksi oikeudella ja vanhurskaudella tästä lähtien ikuisesti. Sotajoukkojen Jehovan kiivaus on aikaansaava tämän.” – Jes. 9:6, 7, Am. stand.–käänn.

4. Mitä piti Valtakunnan syntymisellä olla? Miksi? Keitä he ovat?

⁴ Jumalan kuninkaallisen Pojan syntymällä oli todistajansa: eivät ainoastaan Jumalan pyhät enkelit, jotka riemuitsivat siitä sanoen: ”Kunnia Jumalalle ylimmässä korkeudessa ja maan päällä rauha hyvätahtoisille ihmisille”, vaan myöskin työteliäät miehet, paimenet, jotka kuulivat enkelien ilmoituksen ja menivät Beetlehemiin, kuningas Daavidin kaupunkiin, toteamaan sen. (Luuk. 2:8–20, Douay) Mutta ketkään Jerusalemin temppelissä olleet perinteitten kahlehtimat papit ja leeviläiset eivät olleet todistajina, vaikka he näyttivätkin paha-aikeiselle kuningas Herodekselle ennustuksista, missä lapsen piti syntyä. (Matt. 2:1–16) Niin tärkeä kuin tämä Pojan syntymä olikin, niin Jumalan valtakunnan syntyminen hänen Poikansa kautta on paljon tärkeämpi. Siksi sekin ansaitsee todistajansa maan päällä. Vielä enemmän: sillä täytyy olla todistajansa maan päällä, jotta Jeesuksen oma ennustus tämän maailman lopusta täyttyisi: ”Tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.” (Matt. 24:14) Ketkä Jumala on herättänyt Valtakunnan, v. 1914 perustetun teokratian, todistajiksi? Jeesuksen Kristuksen alhaiset seuraajat, joille hän puhui nuo profeetalliset käskysanat. He vastaavat noita Jeesuksen syntymäajan rehellisiä miehiä ja naisia, Jumalaa pelkääviä paimenia, iäkästä Simeonia, naisprofeetta Hannaa ja uskollista Elisabetia.

5. Ovatko maailman hallitusmiehet tyytyväisiä tähän syntymiseen? Mitä he eivät voi estää?

⁵ Maan nykyiset poliittiset hallitusmiehet eivät ole hyvillään Jumalan valtakunnan syntymisestä enempää kuin murhanhimoinen Herodeskaan oli mielissään Jeesuksen syntymisestä Beetlehemissä. Siksi nämä hallitusmiehet ja heidän hännystäjänsä ja kannattajansa koettavatkin tukahduttaa Valtakunnan perustamisen todistajat. Mutta Kaikkivaltias Jumala ennusti Jeesuksen Kristuksen kautta, että Valtakunnan todistus piti annettaman ja että mikään vastustava voima taivaassa tai maassa ei voi ehkäistä tätä julistamista koko asutussa maailmassa todistukseksi kaikille kansoille. Kaikki ne miehet ja naiset ovat suuresti suosittuja, jotka Jumala herättää nyt ja joita hän käyttää osaltaan täyttämässä sitä ennustusta, mikä koskee todistamista perustetusta Valtakunnasta! Nykyiset Jehovan todistajat ovat onnellisia saadessaan kantaa kaikkien kansojen ja kansakuntien vihan ja vainon ollessaan hänen Valtakuntansa todistajia.

Laajentaa valtaansa vastustuksesta huolimatta

6. Miksi täytyy Valtakunnan lisätä valtaansa?

⁶ Vuodesta 1914 lähtien annettu todistus on lisännyt tasaisesti Valtakunnan valtaa hyvätahtoisten ihmisten elämässä. Toisin ei olisi voinut ollakaan. Jumalan pyhään nimeen liittyvä ennustus sanoi kauan sitten: ”Hänen hallituksensa ja rauhan lisääntymisellä ei ole loppua oleva”, ja tämän täytyy toteutua, vaikka Kuningas hallitseekin nyt lukuisten vihollistensa keskellä. Sotajoukkojen Jehovan vastustamaton kiivaus ei salli koskaan Hänen profeetallisen Sanansa palata toteutumatta hänen tykönsä eikä Poikansa hallituksen lisääntymistä estettävän menestyksellisesti. Valtakunnan todistuksen täytyy jatkua lisääntyvänä vuodesta 1914 lähtien. Kautta maan täytyy tehdä jatkuvasti yhä tunnetummaksi, että Korkein Hallitusvalta, Jehova, on ottanut suuren valtansa ja alkanut hallita maata pannen Poikansa valtaistuimelle voideltuna Kuninkaanaan. (Ilm. 11:15–18) Kun hänen todistajansa levittävät tätä tietoa, niin hyvätahtoiset ihmiset kaikkialla saavat tilaisuuden tuntea ainoan vanhurskaan hallituksen ja voivat kokoontua sen ympärille nähden sen ihmiskunnan ainoaksi toivoksi. He voivat osoittaa sille ehdotonta kuuliaisuuttaan, ennen kuin Jehovan Kuningas tuhoaa kaikki vihollisensa ja vastustajansa tulevassa ”Jumalan Kaikkivaltiaan suuren päivän taistelussa”.

7. Mitä sen nykyisen lisääntymisen täytyy vastata? Millä keinoin?

⁷ Jehovan hallitsevan Kuninkaan kannattajien ja suosijoitten lisääntymisen täytyy vastata hänen seuraajainsa ensimmäisellä vuosisadalla tapahtunutta lisääntymistä, kun hän oli noussut Jumalan oikealle puolelle todistettuaan oikeutensa Valtakuntaan rakkaudellisella kuuliaisuudellaan kuolemaan asti. Tämä lisääntyminen ei tapahdu tulta ja miekkaa käyttävien armeijoitten voimalla eikä valtaa käyttäen, vaan Jehovan hengen, hänen voittamattoman toimivan voimansa, avulla. Hänen Kuninkaalleen ja valtakunnalleen antautuneitten miesten ja naisten rakkaus on niin voimakas, että mikään perkeleitten tai ihmisten mahti ei voi sitä voittaa, ja se vetää heitä hänen Kuninkaansa ja valtakuntansa luokse ja pitää heidät siinä kaikesta siitä vihamielisyydestä huolimatta, mitä heidän asennoitumisensa Jumalan ja hänen valtakuntansa puolelle herättää. – Sak. 4:6.

8. Miten keisari joutui vedetyksi Kuninkaan yhteyteen ensimmäisellä vuosisadalla?

⁸ Uskovien miesten ja naisten piti ensimmäisellä vuosisadalla vannoa uskollisuuttaan Jeesukselle Kristukselle, Jumalan Kuninkaalle, hallitsevasta maailmanvallasta, Rooman valtakunnasta, piittaamatta, valtakunnasta, jonka keisareita julistettiin jumalina palvottaviksi. Juuri tämän Rooman imperiumin edustaja, maaherra Pontius Pilatus, antoi määräyksen Jeesuksen Kristuksen naulitsemisesta kidutuspaaluun. Koska Jeesus saarnasi Jumalan valtakuntaa, mihin hänet oli kutsuttu ja voideltu, niin hänen uskonnolliset vihollisensa, papit, kirjanoppineet, saddukeukset ja fariseukset, syyttivät häntä kapinasta Rooman maaherraa vastaan. Henkeytetty kertomus sanoo: ”He alkoivat syyttää häntä sanoen: ’Tämän me olemme havainneet villitsevän kansaamme, kieltävän antamasta veroja keisarille ja sanovan itseään Kristukseksi, kuninkaaksi’.” Ja kun Pilatus yritti vapauttaa Jeesuksen, niin ”juutalaiset huusivat sanoen: ’Jos päästät hänet, et ole keisarin ystävä; jokainen, joka tekee itsensä kuninkaaksi, asettuu keisaria vastaan’.” Jeesus oli sanonut juuri pari päivää aikaisemmin uskonnollisille vastustajilleen: ”Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on.” – Luuk. 23:1, 2; Joh. 19:12; Matt. 22:21.

9, 10. (a) Minkä kerrotaan lisääntyvän väärinesityksestä ja vastustuksesta huolimatta? (b) Minkä avulla Valtakunnan julistus levisi?

⁹ Koska Jeesuksen uskonnolliset viholliset eivät halunneet häntä Jumalan Messiaaksi ja Kuninkaaksi, niin he käyttivät hänen julistustaan Jumalan valtakunnasta tekosyynä syyttääkseen häntä siitä, että hän kapinoi keisaria vastaan ja oli uhkana valtiolle. Tämä tahallinen väärinselitys ja tämä keisarin ja uskonnollisten voimien yhteisvastustus aikaansai Jeesuksen kuoleman, mutta estikö se Jumalan ylösnousseen Kuninkaan kannattajia lisääntymästä? Vaiensiko se taivaan valtakunnan saarnaamisen? Ei! Jumalan henki vuodatettiin seuraavassa kuussa helluntaipäivänä Kuninkaan uskollisiin seuraajiin, ja Valtakunnan julistaminen elpyi ja jatkui suuremmalla voimalla kuin Jeesuksen aikana ja useilla kielillä. Niiden lukumäärä, jotka julistautuivat Jumalan Kuninkaan Kristuksen Jeesuksen hallitseman Jumalan valtakunnan puolelle, lisääntyi 3 000:ksi. Uskonnollinen vastustus kasvoi, ja Valtakunnan saarnaajia vangittiin, mutta Kuninkaan kannattajien lukumäärä kohosi kumminkin 5 000:een. (Apt. 2:41; 4:4) Stefanuksen marttyyrikuolema oli myöhemmin alkuna vainolle, joka kuului ankarimpiin, mitä tuossa uskonnollisessa keskuksessa, Jerusalemissa, toimeenpantiin. Apostolit ajettiin maan alle, mutta tuhannet Kuninkaan seuraajista hajaantuivat.

¹⁰ Jehovalla ja hänen voidellulla Kuninkaallaan taivaassa oli syytä nauraa näille uskonnollisten vastustajain yrityksille vaientaa Valtakunnan julistus. Miksi? Koska, kuten kertomus sanoo, ”ne, jotka olivat hajaantuneet, vaelsivat paikasta toiseen ja julistivat evankeliumin sanaa”. ”Ne, jotka olivat hajaantuneet sen [vainon] vuoksi, joka oli syntynyt Stefanuksen tähden, vaelsivat ympäri hamaan Foinikiaan ja Kyproon ja Antiokiaan saakka, mutta eivät puhuneet sanaa muille kuin ainoastaan juutalaisille.” (Apt. 8:4; 11:19) Tämän uskonnollisen inkvisition aiheuttamien tuskien keskellä voitettiin vainojen suuri lietsoja, itse Saulus Tarsolainen, ihmeen kautta kuuliaiseksi Kristus-Kuninkaalle, ja hänestä tuli yksi Valtakunnan apostolijulistajista.

11. Onko Valtakunta kansalliskiihkoinen? Mitä Jumalan lupaus osoittaa?

¹¹ Mutta Kristuksen hallitsema Jehovan valtakunta ei ole suinkaan kansalliskiihkoinen. Se ei ole juutalainen eikä rajoitu yksinomaan juutalaisiin. Patriarkka Aabraham ei ollut juutalainen, ja kun Jehova kertoi tuolle uskolliselle miehelle siitä siunauksesta, mikä ihmisten piti saada hänen Kuninkaansa teokraattisen hallituksen kautta, niin hän sanoi: ”Sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä.” ”Sinun jälkeläisesi valtaavat vihollistensa portit. Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä.” (1. Moos. 12:3; 22:17, 18) Aabrahamin siemen on etusijassa Jeesus Kristus. Hänen kauttaan tuleva siunaus on ennen kaikkea se, että uskovat saatetaan vanhurskaaseen asemaan Jumalan edessä, missä he saavat nauttia hänen suosiotaan ja omata toivon saada elää iankaikkisesti hänen vanhurskaassa uudessa maailmassaan. Apostoli Paavali todistelee tästä asiasta seuraavin sanoi: ”Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman: ’Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi’.” – Gal. 3:8, 16.

12. Minne siunaus laajentui? Miksi?

¹² Aabrahamin Siemenen, Jeesuksen Kristuksen, kautta tulevan elämänantavan siunauksen täytyy levitä sen tähden kaikkiin kansoihin, niin juutalaisiin kuin pakanoihinkin. Tämä siunaus tuli ensin oikeutetusti Aabrahamin juutalaisille jälkeläisille. Mutta kun tuo kansa seurasi omia uskonnollisia johtajiaan ja torjui siunauksen, koska se tuli Kristuksen kautta, joka oli naulattu kidutuspaaluun, niin Jehova Jumala toimi Aabrahamille lausumiensa sanojen mukaan. Hän ulotti siunauksen Jeesuksen Kristuksen kautta pakanoille eli ei-juutalaisille kansoille. Jumala ei katso henkilöön maallisen kansallisuuden mukaan. Meidän Aabrahamin tavoin omaamamme usko merkitsee jotakin Jumalan edessä ja saa hänen siunauksensa Kristuksen kautta. – Gal. 3:9, 26–29.

Vihollisen mielijuoni

13. Mitä palvelusta Pietari ja Paavali suorittivat pakanain uskon hyväksi?

¹³ Jumala käytti apostoli Pietaria vastaanottamaan tiedon avaimen ja avaamaan Valtakunnan tilaisuuksien oven pakanakansoille, mutta apostoli Paavalista tuli pakanain huomattavin apostoli. Paavali on ainoa apostoli, jonka Pyhät Kirjoitukset sanovat menneen Roomaan. (Apt. 10; Room. 11:13; Gal. 3:7–9) Paavali sai jumalallisen näyn välityksellä kutsun viedä todistuksen Eurooppaan. Siinä maassa, mistä nykyisin käytetään nimitystä Kreikka, demokratian kehto, syytettiin Paavalia kapinallisuudesta, koska hän saarnasi Kristuksen hallitsemaa Jumalan valtakuntaa.

14. Missä, miten ja kenen toimesta Paavalia syytettiin kapinasta?

¹⁴ Kun Paavali oli karkoittanut paholaisen pois eräästä henkimeediosta, niin paholaiset panivat uskonnolliset tyhmyrinsä laahaamaan Paavalin ja Silaan poliittisten hallitusmiesten eteen syyttäen heitä seuraavasti: ”Nämä miehet häiritsevät meidän kaupunkimme rauhaa; he ovat juutalaisia ja opettavat tapoja, joita meidän ei ole lupa omaksua eikä noudattaa, koska me olemme roomalaisia.” Jumalan ihme vapautti Paavalin ja Silaan tuosta vankityrmästä. Tämä tapahtui Filippissä. Mutta uskonnolliset vastustajat yllyttivät Tessalonikassa roskajoukon, joka huusi poliittisille hallitusmiehille Paavalia ja Silasta vastaan: ”Nuo koko maailman villitsijät ovat tännekin tulleet, . . . ja nämä kaikki tekevät vastoin keisarin asetuksia, sanoen erään toisen, Jeesuksen, olevan kuninkaan.” Kun vanki Paavali oli jälleen Palestiinassa, keisarin tuomioistuimen edessä Kesareassa, niin hänen uskonnolliset vainoojansa syyttivät häntä seuraavin puhemiehensä käyttämin sanoin: ”Me olemme havainneet, että tämä mies on ruttotauti ja [kapinan]nostaja kaikkien koko maailman juutalaisten keskuudessa ja nasaretilaisten lahkon päämies, ja hän on koettanut pyhäkönkin saastuttaa. Sentähden me otimme hänet kiinni [ja haluaisimme hänet tuomittavan lakiemme mukaan].” Mutta apostoli Paavali ei tahtonut alistua siihen, että he olisivat tuominneet hänet uskonnollisen kanonisen lakinsa mukaisesti. Hän huomautti täysin Rooman kansalaisena omaamiensa oikeuksien mukaisesti oikeusistuimelle, että hän seisoo keisarin tuomioistuimen edessä eikä uskonnollis-juridisen oikeuden edessä. Niin hän vetosi keisariin evankeliumin saarnaamisen hyväksi. – Apt. 16:20, 21; 17:6, 7; 24:5, 6; 25:9–12.

15. Vähensikö tuo vaino hyvien uutisten saarnaamista? Miksi?

¹⁵ Paavali oli pidätettynä kaksi vuotta ennen Roomaan menoaan ja kaksi vuotta sen jälkeen. Mutta supistuiko hyvien uutisten julistaminen tuon häneen ja hänen todistajatovereihinsa kohdistetun vainon takia? Ei, sillä Paavali käytti näitä olosuhteita antaakseen todistusta hallitusmiehille, vartijoilleen ja kaikille, jotka hän voi kutsua luokseen. Hän suorittikin laajakantoisen todistamistyön, niin että hän kirjoitti Roomassa olleesta pidätyspaikastaan: ”Mutta minä tahdon, että te, veljet, tietäisitte, että se, mitä minulle on tapahtunut, on koitunutkin evankeliumin menestykseksi, niin että koko henkivartioston ja kaikkien muiden tietoon on tullut, että minä olen kahleissa Kristuksen tähden.” ”. . . sen evankeliumin toivosta, jonka olette kuulleet, jota on julistettu kaikessa luomakunnassa taivaan alla ja jonka palvelijaksi minä, Paavali, olen tullut.” Paavali noudatti omaa ohjettaan: ”Saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla.” – Fil. 1:12, 13; Kol. 1:23; 2. Tim. 4:2.

16. Mikä Jeesuksen lähtiessään antama käsky soveltuu nykyaikaan? Ketkä tottelevat sitä?

¹⁶ Kuninkaan Kristuksen Jeesuksen seuraajat tottelivat hänen lähtiessään antamiaan määräyksiä: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Minkään kansan ihmistekoinen hallitus ei voi evätä tätä arvovaltaista käskyä eikä ehkäistä menestyksellisesti Kuninkaan seuraajia toimeenpanemasta sitä. Hänen käskynsä koskee meitä nyt tämän maailman ja sen kansojen lopussa, ja me tahdomme totella sitä hänen hallituksensa etujen lisääntymiseksi. – Matt. 28:18–20.

17. Miten vihollinen käytti Esterin aikana samaa juonta? Millaisin tuloksin?

¹⁷ Jo ennen Kristuksen päivää oli Jehova Jumalan vihollisten mielijuonena syyttää hänen uskollista kansaansa poliittisista rikoksista saadakseen heidät selkkauksiin maallisten hallitusten kanssa ja yllyttääkseen valtiovallan heidän kimppuunsa. Väärä palvoja Haaman käytti tätä jumalatonta keinoa kuningatar Esterin aikana aikaansaadakseen Jehovan valitun kansan tuhon kaikissa Persian valtakunnan osissa. Haaman sanoi kuningas Kserkseelle: ”On yksi kansa hajallaan ja erillään muiden kansojen seassa sinun valtakuntasi kaikissa maakunnissa. Heidän lakinsa ovat toisenlaiset kuin kaikkien muiden kansojen, he eivät noudata kuninkaan lakeja, eikä kuninkaan sovi jättää heitä rauhaan. Jos kuningas hyväksi näkee, kirjoitettakoon määräys, että heidät on tuhottava.” (Ester 3:7–9) Haamanin ilkeämielisen suunnitelman ei onnistunut pyyhkäistä pois eikä edes vähentää Jehovan kansaa. Se johti siihen, että hän itse paljastui kuninkaan etuja vastustavaksi ja joutui hirtettäväksi. Samoin ne, jotka nyt yrittävät ehkäistä Jumalan valtakunnan työn lisääntymistä, toimivat omaksi tuhokseen.

18. Miksi kansat ovat nyt tuhon edessä?

¹⁸ Kristuksen hallitseman Jumalan valtakunnan nykyiset uskolliset julistajat antavat nyt rohkean todistuksen piittaamatta poliittisista kansainvälisistä eli maailmanlaajuisista liikkeistä ja järjestöistä. Poliittisia hallitusmiehiä ei miellytä se, että Jehovan todistajat todistavat, että Hän tarttui jälleen maan hallitusohjiin vuonna 1914 ja pani hänen Poikansa valtakunnan syntymään. Heillä on toiset suunnitelmat maan kansojen hallitsemiseksi. Poliittinen aines saattaa rukoilla kristikunnan papiston uskonnollisella opastuksella: ”Tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa”, mutta heidän maailman hallinnosta käymänsä sodat ja heidän suunnitelmansa maan valvomiseksi tulevaisuudessa paljastavat heidän rukouksensa ja todistavat, että he eivät halua hänen Poikansa hallitseman Jumalan valtakunnan syrjäyttävän heitä ja antavan ihmisille vanhurskasta, teokraattista hallitusta. Kansat suhtautuvat toisiinsa peläten ja epäillen toisiaan. Esitetään huolestumisen ilmauksia siitä, että ne hävittävät toisensa uudessa maailmansodassa salassa keksityillä joukkohävitysaseilla. Kansat ovat kasvotusten tuhon kanssa, mutta se johtuu siitä, että kielletään Kristuksen hallitsema Jumalan valtakunta, maapallomme ainoa oikeutettu hallitus. Niiden hävitys tapahtuu pian Jumalan teon kautta, mikä esikuvattiin Nooan aikana tapahtuneella koko maapalloa peittäneellä vedenpaisumuksella. Jehova antaa nyt todistajainsa välityksellä kaikille kansoille ja kansakunnille selkeän ja riittävän varoituksen siitä.

19, 20. Ketkä osoittautuvat tämän maailman ystäviksi? Miten? Mikä on heidän kohtalonsa?

¹⁹ Kristikunnan uskontojärjestelmät ovat liittäneet kohtalonsa maan poliittisiin mahteihin, ja ne pyyhkäistään pois Jumalan toimesta hänen vihollisinaan. On kirjoitettu: ”Te luopiot! Ettekö tiedä, että maailman ystävyys merkitsee vihollisuutta Jumalaa vastaan? Kuka ikinä siis haluaa olla maailman ystävä, hän julistautuu Jumalan viholliseksi.” – Jaak. 4:4, Amer. käänn.

²⁰ Tämän maailman uskonnolliset ystävät ovat Kristuksen hallitseman Jumalan valtakunnan vihollisia. He osoittavat, kenen ystäviä he ovat, työskentelemällä tämän vanhan maailman jatkuvan kurjan olemassaolon hyväksi ja koettamalla ehkäistä Kristuksen johtaman Jehovan teokratian lisääntymistä. Uusia poliittisia tekijöitä on noussut huomattavaan asemaan ja valtaan maailmassa Hänen valtakuntansa synnyttyä 1914. Vallitsevina mahteina ovat tähän saakka säilyneet Yhdistyneet Kansakunnat, lyhytikäisen Kansainliiton seuraaja, ja ateistinen kommunismi.

21. Miten maailma on jakaantunut? Minkä asenteen Jehovan todistajat ottavat, ja mikä siitä on varmana seurauksena?

²¹ Yhdistyneet Kansakunnat ei ole tähän mennessä pystynyt liittämään vanhaa maailmaa yhteen. Se on jakaantunut kahteen blokkiin, Kolmen Suuren taistellessa läntisen blokin puolesta ja kommunistisen Venäjän komentaessa itäistä blokkia. Toisen maailmansodan liekit ovat sammuneet, mutta ”kylmä sota” raivoaa molempien blokkien välillä, ja vallasta kiistellään kuumeisesti. Keskellä tätä maailmantilaa seisovat Jehovan todistajat ja viittaavat ei itään eikä länteen, vaan kohti taivasta, julistaen Hänen Kristuksen hallitsemaa valtakuntaansa Jumalan oikeuttamana hallituksena, ainoana hallituksena, jolla on riittävä kyky aikaansaattaa vanhurskas, rauhaisa, terveellinen uusi maailma, ainoana hallituksena, jolla on valta pelastaa ihmiset menehtymästä Harmagedonin maailmantuhossa. Tämän puolueettoman asenteen takia, mikä heillä on tämän vanhan maailman verisiin riitaisuuksiin katsoen, ja heidän kristillisen antaumuksensa ja kuuliaisuutensa takia Jumalan uutta maailmanhallitusta kohtaan, jota hänen Poikansa johtaa, kaikki kansat vihaavat Jehovan todistajia, jotka kärsivät vainoa vanhan maailman uskonnollisten ystävien taholta. Mutta tästä huolimatta on heidän asiansa lisääntyvä ja voittava.