Konventin seurauksia New Yorkin kaupungissa
JEHOVAN todistajia oli 67:stä maasta kokoontuneina New Yorkin kuuluisalle Yankee-stadionille kahdeksan päivän ajan, heinäkuun 30:nnesta elokuun 6:nteen 1950. Ensimmäisenä päivänä oli läsnä 79 247 henkeä. Sunnuntaina, elok. 6. p:nä täytti 123 707 henkeä stadionin, lähikadut ja ruokailuteltat sekä lähellä olevassa New Jerseyssä olleen perävaunukaupungin ääriään myöten. On tarpeetonta sanoa, että tämänkokoinen konventti on sysäys mille kaupungille tahansa, niinkin suurelle kuin New York on. Tuhansien todistajain läsnäolo teki suotuisan vaikutuksen kaikkialla, ja vaikka konventti onkin nyt jo historiaa ja nuo suuret joukot ovat menneet, ei kaupunki ole unohtanut suurinta konventtiaan.
Mutta konventtikuvaan liittyy toinenkin puoli, mikä sallii meidän luoda kiinnostavan silmäyksen siihen, mitä on saavutettu enemmän tai vähemmän tilapäisellä tavalla tällaisella kristittyjen suurella kokouksella. Tältä näkökulmalta katsottuna saa todistajien yleinen käyttäytyminen ja esiintyminen kiitosta, ja se todistaa totuuden voimasta, kun sitä puhutaan sellaisten ihmisten kodeissa, jotka ovat taipuvaisia vanhurskauteen.
Olosuhteet pakottivat Jehovan todistajat hankkimaan asuntoja tuhansista yksityiskodeista ja -huoneistoista, koska hotellit eivät voineet ottaa vastaan kaikkia konventtivieraita. Jehovan todistajat käyttäytyivät näissä kodeissa ja huoneistoissa hyvin ja erittäin ystävällisesti isäntiään ja emäntiään kohtaan eivätkä olleet puhumatta Jumalan Sanaa niille, jotka olivat heidän isäntäväkeään. Monet näistä ystävällisistä ihmisistä kuuntelivat vilpittömän kiinnostuneina Coloradosta, Texasista, Washingtonista, Kaliforniasta, Englannista, Afrikan Kultarannikolta, Ruotsista ja muista kaukaisista maista tulleita vieraitaan, ja jotkut olivat mukana konventin muutamina viimeisinä päivinä, ja konventtilaisten järjestys ja vilpittömyys teki heihin syvän vaikutuksen.
New Yorkin kaupungin Jehovan todistajat päättivät konventin jälkeen elvyttää tällaisten emäntien ja isäntien ilmaisemaa kiinnostusta, ja tulokset ovatkin mitä rohkaisevimpia, kuten ilmeni tuossa kaupungissa sen jälkeen pidetyssä ensimmäisessä kierroskonventissa (marrask. 10–12). Ainakin 26 isäntää ja emäntää on jo tullut Valtakunnan julistajiksi liittyen New Yorkin 26:een osastoon. Eräät näistä uusista julistajista olivat niiden 202:n henkilön joukossa, jotka vertauskuvasivat vihkiytymisensä vesikasteella sunnuntaina, marraskuun 12:ntena. Yli 300:lla tällaisella emännällä ja isännällä, jotka ottivat luokseen Jehovan todistajia, on nyt Raamatun tutkisteluja kodeissaan. Jehovan todistajat käyvät säännöllisesti useamman kuin 1 000:n luona toivoen pian saavansa tutkistelut käyntiin heidän kodeissaan.
Eräs huomattavimmista uusista julistajista on eräs juutalaissyntyinen mies, joka oli ennen virkaanasetettu helluntaisaarnaaja. Hänen kotonaan oli todistajia konventin aikana. Hän on nyt niin onnellinen vastalöytämänsä totuuden tuntemuksessa. Eräs pariskunta, joka piti luonaan muuatta englantilaista veljeä, toimii nyt julistustyössä ja käy Beetelin Valtakunnansalin kokouksissa. Molemmat kastettiin kierroskonventissa, ja sisar aikoo lähteä tienraivauspalvelukseen niin pian kuin hän saa siihen mahdollisuuden. Sitten on eräs nuori mies, joka tutki sitkeästi äitinsä vastustuksesta huolimatta erään uusintakäyntejä tehneen uskollisen todistajan kanssa. Tämä nuori mies on nyt julistaja, ja hänen äitinsä on läsnä Raamatun kotitutkisteluissa. Ja ajattelehan sitä naishenkilöä, joka lähestyi erästä kadulla olevaa Jehovan todistajaa ja kysyi, saisiko hän auttaa lehtien pitämisessä nähtävinä. Totta kai hän sai! Hänkin on nyt julistaja.
Ystävällinen huomaavaisuuskin kantaa hedelmänsä. Eräs kaukaa saapunut Jehovan todistajain ryhmä katsoi välttämättömäksi olla hotellissa eikä siinä yksityiskodissa, mihin se määrättiin. Nämä ihmiset soittivat emännälleen ja selittivät asian ja esittivät sen jälkeen hänelle joka ilta puhelimitse yhteenvedon päivän konventtitapahtumista. Tuo henkilö kutsui heidät kotiinsa, ja he kutsuivat hänet vuorostaan yleiseen esitelmään stadionille. Kun Valtakunnan julistaja kävi hänen kodissaan konventin jälkeen, niin hän oli jo levittänyt useita kirjoja ja puhui naapureilleen. Hän halusi Raamatun kotitutkistelua, mitä pidetäänkin nyt hänen luonaan. Hän oli mukana kierroskonventissa ja kertoi Jehovan todistajain kanssa saamansa kokemuksen, vaikka he eivät asuneetkaan hänen kodissaan. Hän käy nyt paikallisen Valtakunnansalin kokouksissa.
Monia muitakin ihmeellisiä kokemuksia tulee epäilemättä päivänvaloon, kun New Yorkin Jehovan todistajat käyvät jatkuvasti niiden emäntien ja isäntien luona, joilla oli yksityiskodeissaan konventtivieraita.