Lukijain kysymyksiä

● Eivätkö Vartiotornin julkaisut ole erehtyneet sanoessaan Johannes Kastajan ruokana olleen heinäsirkkojen? Eikö hänen heinäsirkkaravintonsa tarkoita niitä palkoja eli siemenkotia, joita on johanneksenleipäpuussa? – W. B., Kanada.

Ne heinäsirkat, joita Johannes Kastaja söi autiomaassa, eivät olleet niitä palkoja, joita kasvaa johanneksenleipäpuussa, vaan oikeita heinäsirkkahyönteisiä. Heinäsirkkaa vastaava sana Matteuksen 3:4:nnessä on akrís kreikkalaisessa alkutekstissä. Tämä sana ei merkitse koskaan johanneksenleipäpuun palkoa, vaan yksinomaan tätä hyönteistä. Siksi Uuden maailman käännös kääntääkin Matteuksen 3:4:nnen näin: ”Tällä Johanneksella oli vaatteet kamelinkarvoista ja nahkavyö vyötäisillään; hänen ravintonaan olivat lisäksi heinäsirkkahyönteiset ja metsähunaja.” Tämä sana akrís on Heprealaisten Kirjoitusten kreikkalaisessa Septuaginta-käännöksessä sama sana, mitä käytetään heinäsirkoista 2. Mooseksen kirjan 10:4, 12–14, 19:nnessä puhuttaessa Egyptin vitsauksesta. Ilmestyskirjan 9:3, 7:nnessä käytetään myöskin akrís-sanaa heinäsirkkavitsauksen yhteydessä. Ja akrís on se sana, mitä on käytetty myöskin 3. Mooseksen kirjan 11:22:sessa, missä sanotaan israelilaisille, että he voivat syödä heinäsirkkahyönteisiä puhtaana ruokana. Johanneksenleipäpuun hedelmistä tai paloista käytettiin toista kreikkalaista sanaa, kerátion, ja tuhlaajapoika söi niitä Luukkaan 15:16:nnen mukaan.

● Mitä tarkoitetaan Saarnaajan 12:7:nnessä olevalla lauseella: ”Ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin”? – J. D., Kanada.

Henki merkitsee tässä kohdassa elämänvoimaa. Jumala ottaa tämän voiman pois kuolevalta syntiseltä, eikä kukaan voi ennallistaa sitä elämänvoimaa, paitsi Jehova Jumala, joka antoi sen alkujaan Aadamille. (1. Moos. 2:7) Psalmi 104:29, 30 sanoo: ”Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja palajavat tomuun jälleen. Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä uudistat maan muodon.” Siinä tapauksessa, että kuolleet ihmisluomukset ovat Jumalan muistissa, hän ennallistaa niille elämänvoiman ylösnousemuksessa. Niitä, jotka kuolevat tahallisesti jumalattomina, ei muisteta ylösnousemusaikaan. Ne ovat kuin tuhoutuvat järjettömät eläimet. – Sananl. 10:7; Saarn. 3:18–21; Joh. 5:28, 29; 2. Piet. 2:12.

● Teidän Seuranne kirja ”Kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut” esittää sivulla 81 Jeesuksesta eräitä legendoja, joitten meidän pastorimme ei sano olevan todenmukaisia. Voitteko ilmoittaa minulle tietojenne alkulähteen? – F. J., Pennsylvania.

Nämä legendat on vahvistettu [englantilaisessa] kirjassa Uusi Testamentti ja talmud (96 sivua), kirj. professori Julius Feldman, VII luvussa, jonka nimi on ”Perimätietoja ja legendoja”, sivuilla 67 ja 72. Kirjoittaja sanoo, kuinka talmudin painoksia on siivottu, jotta siitä poistettaisiin eräitä näistä törkeistä legendoista ja niin vältettäisiin loukkaamasta pakanakristittyjä liian syvältä ja siten kiihdyttämästä rotuvihaa ja juutalaisiin kohdistettuja vainoja. Mutta talmudin puhdistamattomat varhaiset painokset sisältävät tällaisia legendoja, ja kirjan tekijä sai ne tästä lähteestä. Edellä mainittu kirja on epäilemättä loppuunmyyty, mutta Te voitte löytää sen hyvin varustetusta yleisestä kirjastosta.

● 1. Mooseksen kirjan 1:26 kuuluu: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme.” Eikö tämä voisi merkitä sitä, että Jumalan henkiruumiin muoto on sama kuin ihmisen lihallisen ruumiin muoto? – H. D., Kalifornia.

5. Mooseksen kirjan 4:15–20 osoittaa, että ihminen ei tunne Jumalan muotoa, joten ihmisen ei tarvitse yrittää esittää sitä minkään maallisen luomuksen avulla. Katso myös Jesajan 40:18, 25:tä. On typerää yrittää esittää Luojaa näkyvän ihmisen tai minkään muunkaan maallisen luomuksen muodossa, sen sijaan että kirkastaisi häntä näkymättömänä ja kaikkivoipana Jumalana, kuten Paavali osoittaa: ”Koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.” – Room. 1:21–23.

Paavali kirjoitti edelleen: ”’Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu’; viimeisestä Aadamista [Kristuksesta] tuli eläväksitekevä henki. Ja niinkuin meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä on myös oleva taivaallisen kuva.” (1. Kor. 15:45, 49) Tästä näkyy, ettei Aadamin kuva ollut sama kuin ylösnousseen Kristuksen, henkiluomuksen. Henkiluomuksena ylösnousseen Kristuksen kuva oli tuntematon kristityille. He tiesivät hänen olevan Jumalan ”olemuksen kuva” eli ”täsmällinen kuva hänen todellisesta, olemuksestaan”, mutta he eivät pitäneet tätä ”olemuksen kuvaa” eli ”täsmällistä kuvaa hänen todellisesta olemuksestaan” ihmisen muotoisena, minkä muodon he tunsivat. He tiesivät myöskin lopulta näkevänsä Jumalan ja olevansa hänen kaltaisiaan, kun heidät herätetään henkiluomuksina hallitsemaan Kristuksen kanssa: ”Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on.” – Hepr. 1:3, Um; 1. Joh. 3:2.

Tästä kaikesta käy ilmi, että Kristillisten Kreikkalaisten Kirjoitusten kirjoittajat eivät pitäneet ihmisten muotoa samanlaisena kuin Jumalan muotoa tai ylösnousseen Kristuksen muotoa. Näyttää siis olevan varmaa, että kun Jehova sanoi Logokselle (mikä oli Kristuksen nimi ennen hänen ihmiseksi tuloaan maan päälle): ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme”, niin hän ei tarkoittanut kirjaimellista muotoa eikä ulkonäköä. Logos koki suuren muutoksen, kun hänet tehtiin ihmisen kaltaiseksi. (Fil. 2:7) Me pidämme näin ollen kiinni aikaisemmasta julkaisemastamme selityksestä, että ihminen tehtiin heidän kuvakseen ja kaltaisekseen siinä, että samoin kuin Jehovan ominaisuudet ovat oikeus, rakkaus, viisaus ja voima, niin ihmisellekin annettiin luotaessa nämä samat ominaisuudet, mitkä erottivat hänet kaikista muista maallisista elämänmuodoista ja varustivat hänet vallitsemaan niitä ja edustamaan näkyvänä Jehovaa maan päällä. Koska Logoskin omistaa nämä Jumalan ominaisuudet, niin Luoja voi oikeutetusti puhua Logokselle sanoen ”kuvaksemme” ja ”kaltaiseksemme”. – 1. Moos. 1:28; 5:3; Ps. 89:15; Sananl. 2:6; 3:19, 20; Dan. 2:20; 1. Joh. 4:8.