Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w52 15/5 s. 149-153
  • Valitsetko sinä elämän vai kuoleman?

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Valitsetko sinä elämän vai kuoleman?
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1952
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • JEHOVAN PÄÄTÖS IHMISEN SUHTEEN
  • TOINEN KIROUS POISTETAAN, TOINEN JÄÄ
  • JEHOVAN PÄÄTÖS MAAN SUHTEEN TÄYTTYY
  • Elämä jonka voit valita
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1981
  • Jumalan tuomiot ilmaisevat hänen persoonallisuutensa
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1977
  • 5. osa – ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä”
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1959
  • ”Katso, uudeksi minä teen kaikki”
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1959
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1952
w52 15/5 s. 149-153

Valitsetko sinä elämän vai kuoleman?

”Minä otan tänä päivänä taivaan ja maan todistajiksi teitä vastaan, että minä olen pannut sinun eteesi elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Niin valitse siis elämä, että sinä ja sinun jälkeläisesi eläisitte. Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kuule hänen ääntänsä ja riipu hänessä kiinni, sillä [se merkitsee sinulle elämää].” – 5. Moos. 30:19, 20.

1. Mikä todistaa, että jokainen tervejärkinen ihminen haluaa elää?

JEHOVA Jumala loi ihmisen sellaiseksi, että hänellä on halu elää. Miksi sinä hengität nyt? Koska sinä haluat elää. Sinä juot tänään jonkin verran vettä, koska sinä haluat elää. Sinä syöt tänään ravintoa, koska sinä haluat elää. Samasta syystä sinä laskeudut levolle tänä iltana. Sinä iloitset herättyäsi elpyneistä ja takaisinsaaduista voimista elääksesi edelleen. Ja kun sinä olet noussut aamulla, niin sinä menet työhön. Sinä et ehkä pidä työstäsi, mutta sinä toimit siinä joka tapauksessa pysyäksesi elossa. Eläminen on ankaraa työtä. Kuolleena oleminen on helppoa. Kun olet kuollut, et tee mitään, eikä mikään ole sen helpompaa, kuin ettei tee mitään. (Saarn. 9:5, 10) Laiskatkin ihmiset tekevät kuitenkin sen, mikä on välttämätöntä elämiselle. Jokainen tervejärkinen ihminen haluaa elää.

2. Mitkä suuret asiat tekevät tämän nykyisen elämän tuskalliseksi?

2 Mutta millaista elämää me haluamme hengittämällä, juomalla, syömällä, nukkumalla ja tekemällä työtä? Katsokaamme. Vilkaise niihin rotujakoihin, mitkä saattavat jotkut tuntemaan itsensä ylemmiksi ja sortamaan niitä, joita he pitävät alempina. Ja niihin vääryyksiin ja väkivaltaisuuksiin ja sotiinkin, mitkä ovat seurauksena vain siksi, että nahka on erivärinen. Se on suunnilleen yhtä typerää, kuin jos valkoiset kukat olisivat ennakkoluuloisia värillisiä kohtaan, yhtä naurettavaa, kuin jos kaikki valkoiset linnut ja maaeläimet koettaisivat hävittää kaikki punaiset tai keltaiset tai ruskeat. Katsahda politiikkaan, mikä jakaa maailman moniin riiteleviin ja sotiviin ryhmiin kaikkien poliittisten ryhmien ollessa tunnetusti turmeltuneita ja kieroja. Katso liikemaailmaa, mikä sortaa kaikissa kansoissa olevia köyhiä, jotta jotkut saisivat kasatuksi kaiken rikkauden, ja lähettää nuorukaiset kuolemaan taistelukentillä lisärikkauksien kasaamiseksi itselleen. Katso militarismia, minkä tehtävänä on ihmisten suurisuuntainen raajarikoiksi tekeminen ja tappaminen. Äläkä sivuuta vääriä uskontojakaan, jotka nekin jakavat ihmiskunnan lahkoihin, jotka eivät ainoastaan kinastele keskenään ja vainoa toisiaan, vaan myöskin lietsovat sotia.

3. Mitkä suurissa kaupungeissa ja muuallakin vallitsevat olosuhteet aiheuttavat kurjuutta tässä elämässä?

3 Mutta älä pysähdy näiden maailman tähystysvalossa olevien suurten seikkojen katselemiseen. Kurkista niihin köyhälistökortteleihin, jotka löyhkäävät jokaisessa suuressa kaupungissa, ja kaikkien niiden köyhyyteen ja saastaisuuteen ja inhoittaviin tauteihin, niiden toivottomien asukkaitten ollessa sullottuina kaupunkien pimeisiin luoliin. Aliravittuja. Huonosti vaatetettuja. Älä lakkaa katselemasta. Tarkastele niitä toiveissaan pettyneitä rikollisia ja huumausaineitten orjia, jotka kalvavat yhteiskuntaa, ja niitä telkien takana olevia, joita yhteiskunta elättää. Katso punaisten valojen seutuja. Niissä eläviä rappeutuneita naisia. Niitä turmeltuneita miehiä, joilla on siellä himojensa tyydyttämispaikka. Siellä vaanivia pöyristyttäviä sairauksia. Katso sairaaloihin, joiden vuoteet ovat täynnä tuskan vaivaamia ihmisiä, ja mielisairaaloihin, jotka ovat tungokseen asti täynnä terveen järkensä menettäneitä. Tarkastele maailman yleistä tilaa, sen moraalittomuutta, aikuisten rikollisuutta, nuorison rikollisuutta, perhevaikeuksia, avioeroja, ihmisten epäluotettavuutta, rehellisyyden puutetta liike- ja yhteiskunnallisissa asioissa. Huomaa ne hämmennyksen ja sekaannuksen ja pelon pilvet, mitkä leijailevat ihmismerten yllä, ja lue miljooniin kasvoihin kirjoitettu toivottomuus ja lohduttomuus.

4. Miten Job kuvaili sopivasti nykyistä elämää, mutta minkä ihmiset sittenkin valitsevat?

4 Mutta ihmiset haluavat elää jatkuvasti tästäkin nykyisen elämän surkeasta kuvasta huolimatta. He kärsivät, mutta haluavat elää. He saattavat olla rampoja, ja sittenkin he tahtovat elää; sokeita, mutta kumminkin he pelkäävät kuolla. Kuurot ja mykät valitsevat elämän, ja vanhat ja heikot yrittävät työntää kuoleman edestään, vaikka hoippuvatkin kohti ammottavaa hautaa. Tämä nykyinen elämä on sellainen, kuin Job kuvaili sattuvasti: ”Ihminen, vaimosta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta, kasvaa kuin kukkanen ja lakastuu, pakenee kuin varjo eikä pysy.” (Job 14:1, 2) Oletko ollut koskaan avoimella kentällä lentokoneen lentäessä ylitse ja huomannut pitkin maanpintaa kiitävän varjon? Kuinka turhaa sinun onkaan yrittää ottaa kiinni tuo varjo ja pysähdyttää sen kulku? Yhtä turhaa on ihmiselle yrittää riippua kiinni tässä varjomaisessa olemassaolossa, kun elämä alkaa luisua pois. Hän ja kaikki hänen lääkärinsä lääkkeineen ja hoitoineen voisivat yhtä hyvin yrittää ottaa kiinni lentokoneen pakenevan varjon maasta. Tämä nykyinen elämä on kuin ruohonkorsi, mikä nousee mullasta vain kuihtuakseen ja kuivuakseen ja kuollakseen kiitävän hetken perästä.

5. Minkä elämän me voimme nyt valita?

5 Mutta on olemassa toinen elämä, minkä voimme nyt valita. Se on elämä, mikä ei kuihdu kuin kukka kevään päätyttyä eikä lakastu kuin ruoho kesän mentyä. Se ei ole tuskan ja pettymysten täyttämä eikä syyllisyyden ja rikollisuuden, sodan ja nälän, ruton ja kuoleman täyttämä. Sen päivät eivät ole vain muutamat, vaan loputtomat. Sen päivät eivät ole ahdistuksen, vaan sanomattoman ilon täyttämät. Se on elämä, minkä Jehova Jumala päätti antaa ihmiselle alussa. Ja millainen elämä se on? Onko se ilo taivaassa, missä saat loikoa pehmeän pilven päällä ja soitella harppua ajelehtiessasi avaruudessa ja ikuisuudessa. Ei, ei se ole sellaista tyhjänpäiväistä ja merkityksetöntä olemassaoloa, jollaisen laiskat ihmiset ovat kuvailleet mielessään taivaan elämäksi. Kääntykäämme Jumalan sanan puoleen ja etsikäämme, mikä hänen päätöksensä oli luodessaan ihmisen, jotta näkisimme selvästi, millaisen elämän voimme nyt valita.

JEHOVAN PÄÄTÖS IHMISEN SUHTEEN

6. Minkälaisen elämän Jehova päätti alussa antaa ihmiselle?

6 1. Mooseksen kirjan 2:15:nnessä sanotaan: ”HERRA Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin puutarhaan viljelemään ja hoitamaan sitä.” (Ak) Ihmistä ei luotu kuljeskelemaan joutilaana, vaan hänelle annettiin työtä täydellisessä Eedenissäkin. Hänelle annettiin naistoveri ja seuraava toimeksianto: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet.” (1. Moos. 1:28) Kun ihmisperhe olisi kasvanut ja Eeden olisi käynyt liian pieneksi, niin lisääntyvä väki olisi levinnyt tuon puutarhan rajojen ulkopuolelle vieden mukanaan Eedenin täydellisten kasvien siemeniä, istuttaen ne uusille alueille ja viljellen niitä uusia alueita aivan samoin kuin Eedenissä oleva perhekin teki. Kun ihmiskunta olisi siten lisääntynyt ja levinnyt maan pinnalle, se olisi alistanut maan valtaansa muuttamalla sen paratiisiksi, kunnes eedenmäiset olosuhteet olisivat laajentuneet niin, että Jumalan puutarha olisi täyttänyt koko maapallon. Ihmisen piti vallita eläimiä rakkaudellisesti huolehtien ja keskinäisessä luottamuksessa, eikä käyttäen eläinten kesyttäjän töytäisytuolia ja läjähtävää ruoskaa tai nykyaikaisten nimrodien paukkuvia pyssyjä tai eläintarhojen häkkien teljettyjä vankiloita.

7. Mitä varattiin silloin ravinnoksi?

7 Noiden ihmisen vallassa olevien elävien luomusten ei tarvinnut elämänsä ylläpidoksi käydä toistensa kimppuun saadakseen jokapäiväisen ruokansa, sillä 1. Mooseksen kirjan 1:29, 30 sanoo: ”Katso, minä annan teille kaikkinaiset siementä tekevät ruohot, joita kasvaa kaikkialla maan päällä, ja kaikki puut, joissa on siementä tekevä hedelmä; olkoot ne teille ravinnoksi. Ja kaikille metsäeläimille ja kaikille taivaan linnuille ja kaikille, jotka maassa matelevat ja joissa on elävä [sielu, Ro], minä annan kaikkinaiset viheriät ruohot ravinnoksi.” Kaikki Eedenissä olevat luomukset olivat ennen ihmisen kapinaa kasvissyöjiä, eikä ole mitään syytä ajatella, että tämä Jehovan alkuperäinen päätös niiden suhteen olisi koskaan muuttuvakaan.

8. Millä menettelyllään Aadam ja Eeva valitsivat mieluummin vaivannäön ja kuoleman?

8 Se oli siis Jehovan maan päällä elävälle ihmiselle tarkoittama elämä. Ja jos ihminen olisi ollut kuuliainen, niin hän ei olisi kuollut koskaan. Maa ei ollut pelkästään koekenttä, mitä käytettäisiin ponnahduslautana ihmisen taivaalliselle elämälle. Saatana Perkele esitti käärmeen kautta toivon ylentämisestä ja korottamisesta ja jumalankaltaisuuden saavuttamisesta sekä kuoleman välttämisestä, joiden hän sanoi tulevan olemalla tottelematon Jumalalle. Kertomus hänen ovelasta viekoittelustaan ja Aadamin ja Eevan lankeemuksesta on 1. Mooseksen kirjan 3:1–6. Mutta seuraukset eivät olleet sellaiset, kuin Saatana lupasi. Jehova sanoi vastuullisemmalle, miehelle: ”Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: ’Älä syö siitä’, niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi; orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja [villikasveja] sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman.” – 1. Moos. 3:17–19.

9. Mihin Aadamin tie johti hänet itsensä ja maan?

9 Sen sijaan että ihminen ei olisi kuollut ollenkaan, niinkuin Saatana lupasi, hänen piti palata siihen tilaan, missä hän oli ennen luomistaan. Huomaa, että ihminen ei ollut kuolemattoman sielun tilassa, vaan tomussa. Aadamilla ei ollut kuolematonta sielua ennen luomistaan, eläessään eikä kuoltuaan. Väärä uskonnollinen oppi, että ihmisellä on kuolematon sielu, perustuu Saatanan Eevalle lausumaan valheeseen, ettei hän muka kuolisi, ja se on vastoin Jumalan Sanaa. (Hes. 18:4) Sen sijaan että maa olisi muutettu maapallonlaajuiseksi paratiisiksi, se kirottiin, ja sen piti tuottaa runsaasti orjantappuroita ja ohdakkeita, niin että ihminen voi saada elatuksensa vain tuskaisella työllä ja otsa hiessä kirotusta maasta. Hänen täytyi nyt pureskella villikasveja Jumalan puutarhan täydellisen ravinnon sijasta.

TOINEN KIROUS POISTETAAN, TOINEN JÄÄ

10. Mitkä muutokset tulivat vedenpaisumuksen päätyttyä?

10 Jehova Jumala päätti tuhatkuusisataa vuotta myöhemmin tuhota tulvalla koko ihmiskunnan paitsi Nooaa ja hänen huonekuntaansa. Miksi? Koska ihmiset olivat äärimmäisen jumalattomia ja uppiniskaisesti taipuvaisia väärintekoon. Kun Nooa ja hänen perheensä tulivat arkista vedenpaisumuksen jälkeen, niin toistettiin toimeksianto olla hedelmällisiä ja lisääntyä ja täyttää maa, mutta se toteutettiin vain esikuvallisella tavalla. Valta eläimiin nähden saavutettiin pelon ja kauhun avulla, ei rakkaudellisella huolenpidolla ja keskinäisellä luottamuksella. Niin meni sekin Eedenissä vallinnut tila, missä kaikki luomukset söivät yksinomaan kasviksia, sillä eläimen liha lisäsi nyt ihmisen ruokavaliota. Jehova Jumala sanoi kumminkin vedenpaisumuksen jälkeen: ”Minä en kiroa enää koskaan maaperää ihmisen tähden, vaikka hänen mielensä taipumus saattaakin olla paha hänen nuoruudestaan lähtien.” – 1. Moos. 8:21, Ak; 9:1–7.

11, 12. Miten tiedämme, että maata koskeva kirous poistettiin vedenpaisumuksen jälkeen?

11 Miten me tiedämme, että maaperän kirous poistettiin vedenpaisumuksen jälkeen? Koska vuosisatoja myöhemmin sanotaan 1. Mooseksen kirjan 13:10:nnessä: ”Ja Loot nosti silmänsä ja näki koko Jordanin lakeuden olevan runsasvetistä seutua; ennenkuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran, oli se Sooariin saakka niin kuin Herran puutarha.” Jordanin virran syvänteen maata ei voinut totisesti rasittaa mikään kirous, jos sitä voitiin verrata Eedenissä olleeseen Herran puutarhaan. 4. Mooseksen kirja 13:24 kertoo tästä israelilaisille luvatusta maasta, mitä vakoilijat löysivät sieltä: ”Ja he tulivat Rypälelaaksoon, sieltä he leikkasivat viiniköynnöksen, jossa oli rypäleterttu, ja kahden miehen täytyi kantaa sitä korennolla; samoin he ottivat granaattiomenia ja viikunoita.” Kun vakoilijat raportoivat havaitsemansa tilan, niin he huomasivat, että he voivat sanoa totuudenmukaisesti: ”Ja se tosiaankin vuotaa maitoa ja mettä.” (4. Moos. 13:28) Tämä ei kuulosta maalta, mikä olisi ollut kirottu ja mikä olisi voinut tuottaa ainoastaan orjantappuroita ja ohdakkeita sekä villikasveja ihmisen ylläpidoksi.

12 Tästä luvatusta maasta annetaan jälleen kuvaus 5. Mooseksen kirjan 8:7–9; 11:10–15: ”Sillä Herra, sinun Jumalasi, vie sinut hyvään maahan, laaksoissa ja vuorilla vuotavien purojen, lähteiden ja syvien vesien maahan, nisun ja ohran, viiniköynnöksen, viikunapuun ja granaattiomenapuun maahan, jalostetun öljypuun ja hunajan maahan, maahan, jossa sinun ei tarvitse puutteessa leipääsi syödä eikä mitään puutetta nähdä, maahan, jonka kivet ovat rautaa ja jonka vuorista voit louhia vaskea.” ”Sillä se maa, jota sinä menet omaksesi ottamaan, ei ole niinkuin Egyptin maa, josta te olette lähteneet ja jota sinä, siemenesi siihen kylvettyäsi, jalalla polkien kastelit niinkuin vihannestarhaa. Vaan se maa, jota te menette omaksenne ottamaan, on maa, jossa on vuoria ja laaksoja ja joka juo vettä taivaan sateesta, maa, josta Herra, sinun Jumalasi, pitää huolen ja jota Herran, sinun Jumalasi, silmät aina katsovat, vuoden alusta sen loppuun saakka. Ja jos nyt tottelet minun käskyjäni, jotka minä tänä päivänä teille annan, niin että rakastatte Herraa, teidän Jumalaanne, ja palvelette häntä kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne, niin minä annan teidän maallenne sateen ajallansa, syyssateen ja kevätsateen, ja sinä saat korjata viljasi ja viinisi ja öljysi. Ja minä annan sinun karjallesi ruohoa kedoillasi; ja sinä syöt ja tulet ravituksi.”

13. Miksi maata ei ole sitten tehty alamaiseksi?

13 Jos kirous on siis poistettu maasta, niin miksi maata ei ole tehty alamaiseksi? 5. Mooseksen kirja 11:16, 17, 26–28 osoittaa syyn: ”Varokaa, ettei teidän sydämenne antaudu vieteltäväksi, niin että poikkeatte pois ja palvelette muita jumalia ja niitä kumarratte; muutoin Herran viha syttyy teitä kohtaan, ja hän sulkee taivaan, niin ettei tule sadetta eikä maa anna satoansa, ja te häviätte pian siitä hyvästä maasta, jonka Herra teille antaa. Katso, minä asetan tänä päivänä teidän eteenne siunauksen ja kirouksen: siunauksen, jos te tottelette Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, jotka minä tänä päivänä teille annan, mutta kirouksen, jos te ette tottele Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, vaan poikkeatte siltä tieltä, jota minä tänä päivänä käsken teidän vaeltaa, ja seuraatte muita jumalia, joita te ette tunne.” 5. Mooseksen kirja 30:19, 20 esittää samanlaisen elämän tai kuoleman valinnan: ”Minä otan tänä päivänä taivaan ja maan todistajiksi teitä vastaan, että minä olen pannut sinun eteesi elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Niin valitse siis elämä, että sinä ja sinun jälkeläisesi eläisitte. Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kuule hänen ääntänsä ja riipu hänessä kiinni, sillä [se merkitsee sinulle elämää].” Myös 3. Mooseksen kirja 26:14–43 ja toiset raamatunpaikat varoittavat tottelemattomuudesta johtuvasta kirouksesta.

14. Mitä ihminen olisi voinut tehdä maalle, mutta mitä hän kuitenkin tekee pääasiallisesti?

14 Ihmiskuntaa estivät siis nyt alistamasta maata valtaansa Jehovan alkuperäisen päätöksen mukaisesti ne kiroukset, mitkä oli lausuttu sille sen tottelemattomuuden takia. Nämä kiroukset vitsasivat ihmisiä nyt eikä mikään maaperälle silloin lausuttu kirous, kun ihminen poistettiin Eedenistä. Mutta näinkin olisi ihminen voinut tehdä paljon maalle sen kaunistamiseksi, jollei hän olisi väärinkäyttänyt niin tottelemattomasti maallista kotiaan. Hän on tehnyt paljon kauniita puistoja, ja hän on erottanut kansallispuistoiksi eräitä luonnon huomattavia ihmeitä, mitkä todistavat Luojan majesteettisuutta. Näihin paikkoihin on ennallistunut jossain määrin rauha ihmisten ja eläinten välille. Mutta ihminen ei ole tehnyt loppuun asti kaikkea, mitä hän voisi, maan kaunistamiseksi ja rauhan ennallistamiseksi eläinmaailman kanssa. Hän on sen sijaan riistänyt maan luonnonrikkauksia ja tappanut eläimiä kaupallisen voiton samoin kuin urheilunkin vuoksi. Hän on kaatanut ahneudessaan metsät vuorilta ja kaivanut metallit maasta ja pannut ne laivoihin ja lentokoneisiin, mitkä on upotettu myöhemmin mereen tai hävitetty taivaalta.

15. Mikä saattaa huippuunsa tottelemattomuudesta lausutut kiroukset?

15 Sen sijaan että ihminen alistaisi maata valtaansa, hän tuhoaa sitä, ja Ilmestyskirjan 11:18 sanoo, että Jehova Jumala ’tuhoaa ne, jotka maan turmelevat’. Ottaen huomioon ihmisen lisääntyvän tottelemattomuuden hän ansaitsee yhä enemmän nuhteita Herralta, ja tottelemattomuudesta lausutut kiroukset saavuttavat pian huippunsa Jehovan taistelussa, Harmagedonissa. Jumalan Sana sanoo kuluttavasta kirouksesta, mikä kohtaa maata: ”Maa on saastunut asukkaittensa kosketuksesta, koska he ovat rikkoneet lait, tehneet väkivaltaa säädöksille, rikkoneet iankaikkisen liiton. Sentähden on kirous kuluttanut maan, ja sen asukkaat ovat kärsineet rangaistuksen; siksi maan asukkaat häviävät pois, harvat ovat jäljellejäävät kuolevaiset. Kauhu ja kuilu ja ansa ovat teidän uhkananne, maan asukkaat! Ja ken pakenee kauhun ääntä, lankeaa kuiluun; ja ken pelastuu kuilun keskeltä, tarttuu ansaan; sillä ylhäällä olevat ikkunat avataan, ja maan perustukset vapisevat. Maa pirstoutuu palasiksi, maa halkeaa rikki, maa järkkyy kappaleiksi; maa hoippuu kuin juopunut ja huojuu kuin keinumatto; sen kapina painaa sitä raskaasti, ja se lankeaa ollakseen nousematta enää.” – Jes. 24:5, 6, 17–20, Ak.

JEHOVAN PÄÄTÖS MAAN SUHTEEN TÄYTTYY

16. Mikä työ jatkuu sitten maan suhteen?

16 Mitä sitten seuraa? Tämän Saatanan maailman mullistusmaisen kukistumisen jälkeen, missä Jehova toimeenpanee tuliset tuomionsa ja mistä ei sen maallinen eikä taivaallinen puoli nouse koskaan enää, iloitsevat henkiinjäävät Jehovan puolella olijat uusista taivaista ja uudesta maasta, mitkä Jehovan Sana lupaa. Tässä pysyvän, kirjaimellisen maan päällä olevassa uudessa asiainjärjestelyssä ei ole enää tottelemattomuudesta johtuvia kirouksia, koska tottelemattomat on pyyhkäisty pois Harmagedonin puhdistavassa raivossa. (Saarn. 1:4; 2. Piet. 3:13; Ilm. 21:1; 22:3) Maa, joka ei kärsi silloin mistään maaperän kirouksesta eikä ihmisasukkaittensa tottelemattomuudesta johtuvasta kirouksesta, tehdään alamaiseksi ensiksi Eedenissä lausutun Jumalan päätöksen mukaan. Maanantaipäiviä sanotaan nyt toisinaan ”synkiksi”, koska ne ovat monesti epämieluisen työviikon alkuja. Mutta tuossa uudessa maailmassa ovat synkät maanantait hävinneet ja unohdetut, sillä tämän maapallon paratiisiksi muuttamista tarkoittava työ antaa mielihyvää ja tyydytystä, mitä ei voida kuvailla. Ihmiset nauttivat silloin kauan kättensä työstä. Maa palkitsee silloin orjantappuroitten ja ohdakkeitten sijasta ihanasti ihmisen huolenpidon ja tuottaa yltäkylläisesti antaessaan satonsa. (Ps. 67:7; Jes. 55:13) Autiomaaseudutkin kukoistavat kuin ruusu ihmisen viljellessä sitä ja Jehovan antaessa siunauksensa. – Jes. 35:1.

17. Mikä suhde vallitsee ihmisten ja eläinten välillä?

17 Eläimet ovat valvonnassa, ja rauha vallitsee niiden ja ihmisten välillä. Me pidämme nyt mielellämme kissoja ja koiria lemmikkieläiminä, ja joissakin puistoissa me saamme lisäksi sen riemun, että orava tai kyyhkynen syö kädestämme, ja kun me vaellamme eläintarhoissa, niin meillä saattaa olla halu hyväillä jalopeuran pehmeää harjaa tai sivellä tiikerin juovaista turkkia. Mutta me tukahdutamme viisaasti tämän luontomme kutsumuksen, koska tiedämme, että samalla kun me antaisimme sormiemme kulkea läpi sen turkin, se saattaisi iskeä hampaansa meidän käsiemme läpi. Villieläimet eivät luota meihin enempää kuin mekään luotamme niihin. Mutta ihminen vallitsee niitä kuitenkin uudessa maailmassa sellaisessa täydellisessä keskinäisessä luottamuksessa, että pieni lapsikin voi ohjailla villeintä petoa, eikä pelon eikä kauhun, ei metsästäjien eikä eläintarhan hoitajien eikä sirkusten kesyttäjäin avulla. Jalopeurakin muuttuu silloin kasvissyöjäksi. – Jes. 11:6–9; Hoos. 2:18.

18. Mitkä sanat saavat silloin täydellisen täyttymyksensä ja kenen takuulla?

18 Silloin saatetaan maan täyttämistä vanhurskaalla ihmissuvulla koskeva toimeksiantokin täysin täyttymään. Mikä ilo se onkaan paratiisimaassa, missä kaikki eläimet ovat lemmikkeinä ja missä lapset kasvatetaan ”Jehovan kurissa ja arvovaltaisessa ohjauksessa”! (Ef. 6:4, Um) Ei ole aikuisten eikä nuorison rikollisuutta eikä mitään perhevaikeuksia, eivätkä mitkään kodit pirstoudu avioerojen eikä kuoleman tähden. Uudessa maailmassa täyttyy Jumalan ensiksi Eedenissä ilmaisema päätös, hänen tahtonsa, että maa on oleva asuttu. (Jes. 45:18) Hänen sanansa, jotka koskevat maan täyttämistä, sen alamaiseksi tekemistä, ihmisen valtaa sen toisiin luomuksiin nähden – mitkään näistä sanoista eivät palaja tehottomina eli täyttymättöminä hänen tykönsä niinkuin ne olisivat vain olleet turhaa puhetta. ”Minun päätökseni”, sanoo Jehova, ”on pysyvä, ja minä teen kaiken tahtoni. . . . Minä olen puhunut, ja minä panen sen toteutumaan; minä olen päättänyt, ja minä teen sen.” Hän määrää jälleen: ”Niin on minun sanani oleva, mikä lähtee minun suustani – se ei palaa minun luokseni hedelmättömänä, tekemättä sitä, minkä minä näin hyväksi, ja toteuttamatta sitä tarkoitusta, mitä varten minä sen lähetin.” – Jes. 46:10, 11; 55:11, Ak.

19. Minkä ihmiset valitsevat nykyään?

19 Ihmisellä on nyt tilaisuus valita tämä alussa päätetty elämä täydellisissä olosuhteissa, elämä, mikä on määrätty jatkumaan loputtomat aikakaudet. Ihmiset valitsevatkin nyt maan päällä joko tämän elämän tai iankaikkisen kuoleman.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa