Uskontojen yhtyminen

● Toht. Norman Vincent Peal New Yorkin Marble Collegiate-kirkosta esitti American-lehden kesäkuun numerossa 1948 hämmästyttävän ajatuksen uskontojen yhtymisestä. Hän käytti tällaista esimerkkiä: ”Sukupolvi sitten liittyi joukko eri yhtymiä, jotka valmistivat monia erilaisia autoja, yhdeksi suureksi yhtiöksi. Tämä yhtiö ei poistanut käytännöstä kaikkia vanhoja malleja eikä valmistanut ainoastaan yhdenlaisia autoja. Se on valmistanut jatkuvasti monia eri malleja täyttääkseen ostajien vaatimukset, mutta se on yhtymiä yhdistämällä lisännyt kovasti toimintapätevyyttään ja tehnyt siten enemmän autoja useampien ihmisten saatavaksi, kuin mitä aikaisemmin oli koskaan mahdollista.” Se on hänen ehdotuksensa uskontojen yhtymisestä: pidä tarjolla kaikenlaisia ajatuksia asiakkaitten tyydyttämiseksi. Puhdas palvonta ja oikeat opit pannaan toisarvoiselle sijalle. Tällaiset uskontojen yhdistäjät haluavat tyydyttää ihmisiä eikä Jumalaa, miellyttää palkanmaksajiaan, antaa asiakkaitten sanoa, mitä he odottavat uskonnoltaan, eivätkä halua uskonnon esittävän, mitä Jumala odottaa heiltä. He ovat enemmän huolissaan uskontojen yhtymisestä kuin tosi uskosta, ja he pitävät ”ahdasmielisenä” jokaista, joka ei hyväksy heidän laveaa uskonnontietään. He eivät olisi pitäneet Kristuksen erottautumisesta. Hän sanoi vastoin heidän selitystään: ”Se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.” Viisaat noudattavat hänen varoitustaan, tiedustelevat, tutkivat, tuntevat syyn uskolleen, hyväksyvät ainoastaan sen, mikä voidaan todistaa ehdottomasti, ja pysyvät tiukasti puhtaassa opissa – ainoalla tiellä, mikä johtaa tosiaan elämään! – Matt. 7:13, 14; 1. Tess. 5:21.