Tämän sukupolven innoittava liitto

1. Miten Israel vahvistettiin kummankin autioituksensa jälkeen?

JEHOVA antoi Israelin kansalle hyvän alun, mutta se kieltäytyi pysymästä Jumalan viitoittamalla tosi palvonnan tiellä: ”Minä istutin sinut valioviinipuuksi, kokonaan oikeasta siemenestä; miten sinä olet sitten muuttunut pilaantuneeksi viinipuuksi, villikasviksi? Vaikka pesisit itsesi lipeällä ja käyttäisit paljon saippuaa, niin sinun syyllisyytesi pysyy juurtuneena minun silmissäni.” (Jer. 2:21, 22, Ak) Israelin synnit tuottivat sille autioituksen v. 607 eKr. Mutta kauan ennen sitä oli Jesaja ennustanut, että jäännös Israelista palaa Jerusalemiin uudelleenperustamaan tosi palvonnan, mikä tapahtuikin aikanaan. (Esra 1:3, 4; 2:64, 65; Jes. 10:22) Kun Kristus tuli vuosisatoja myöhemmin, oli Israel luisunut jälleen taaksepäin, ja hän ennusti sen autioituksen, mikä tuli v. 70 jKr., mutta nytkin pelastui ainoastaan uskollinen jäännös, joka levitti tosi palvontaa muodostaen kristillisen järjestön ensimmäiset jäsenet. Osoittaen, miten rinnakkaiset nämä Israelin historian kaksi aikaa olivat, Jesajan ennustus sovellettiin saamaan täyttymyksen myöskin tässä jäännöksen toisessa pelastumisessa. – Room. 9:27; 11:5.

2. Ketkä muodostavat nyt ”Jumalan Israelin”, ja miksi kapinallinen Israel kuvaa hyvin kristikuntaa?

² Tähän israelilaisten jäännökseen lisättiin henkilöitä toisista kansoista, kunnes saatiin aikanaan ”Jumalan Israelin” täysin määrätty luku. Näin tuli noista moniin kansoihin kuuluvista israelilaisia hengellisesti puhuen, kun taas kapinalliset lihalliset israelilaiset eivät olleet osa ”Jumalan Israelista”. (Gal. 6:16; Room. 2:28, 29; 9:6; 11:25, 26; 1. Kor. 10:18; Ef. 2:11–19) Tästä puhtaasta kristillisestä alusta erkani hajoittavia lahkoja ja palvontamuotoja muodostaen lopulta nykyisen luopiokristikunnan. (Apt. 20:29, 30; 2. Piet. 2:1, 2) Nykyajan luopiokristilliset uskonnot ovat rappeutuneet hyvästä alusta, ja kristikunta on hyvin perikuvansa, kapinallisen Israelin kansan, vertainen. Mutta Israelissa esiintyneitten esikuvallisten tapahtumien mukaisesti on nykyään myöskin uskollinen jäännös, joka on erottautunut kristikunnasta ja joka käsittää hengellisen ”Jumalan Israelin” viimeiset maalliset jäsenet. – Ilm. 12:17.

3. Mistä kristikuntaa varoitettiin, ja mitä se odotti?

³ Kristikuntaa varoitettiin sen synneistä monta vuotta ennen 1914:ä. Jo niin varhain kuin vuonna 1877 julistettiin vuotta 1914 merkityksellisenä, ja siitä lähtien sitä tehtiin laajalti tunnetuksi. Vuoden 1914 mukana alkoi maailmansota, niinkuin Jeesus sanoi käyvän hänen toisen läsnäolonsa aikana. Sen jälkeen seurasi se tapahtumain sarja, minkä Jeesus sanoi olevan merkkinä hänen asettamisestaan valtaistuimelle taivaassa. (Matt. 24:3–16) Niin silmiinpistävät olivat nämä tapahtumat, että kristikunnan uskonnolliset johtajat odottivat Kristuksen tuloa, samoin kuin juutalaiset odottivat häntä v. 29 jKr. Merkillepantava on useitten eri uskontokuntiin kuuluvien huomattavien pappismiesten julistuksen julkaiseminen v. 1917. Siinä sanottiin: ”Herramme ilmestymistä voidaan odottaa minä hetkenä hyvänsä . . . Ihmisten kaikki uudelleenrakennussuunnitelmat täytyy alistaa Herramme toisen tulemisen alaisuuteen, koska kaikki kansat alistetaan silloin Hänen hallintoonsa.” Mutta ottiko kristikunta varteen sen syntejä koskevat ja parannusta tarkoittavat varoitukset? Tutkiko se ennustuksia ja maailman tapahtumia nähdäkseen, että Kristus oli näkymättömänä asetettu valtaistuimelle taivaassa? Alistettiinko sen uudelleenrakennussuunnitelmat Kristuksen alaisuuteen, ja alistuiko se itse hänen hallintoonsa? Ei, se ei tehnyt mitään tällaista. Se teki päinvastoin mitä inhoittavimman teon!

4. Mitä kristikunta teki Kristuksen valtaistuimelle asettamisen jälkeen perikuvansa Israelin mukaisesti?

⁴ Kun Kristus asetettiin valtaistuimelle v. 1914, niin kansat olivat ennustuksen mukaan vihaisia, ja niiden viha tulvi yli äyräittensä maailmansodassa. Ne eivät halunneet Kristuksen hallitsevan ja juonittelivat häntä vastaan perustamalla oman kansainvälisen hallitsevan elimensä, Kansainliiton. Papit käyttivät näitä vihaisia kansoja kirkon miekkana sen työn lopettamiseksi, mikä julisti Kristuksen valtakuntaa. He juonittelivat työn pysähdyttämiseksi ja monien Jehovan todistajien vangitsemiseksi tai surmaamiseksi syyttäen heitä väärin kapinallisuudesta. He käyttivät poliittisia kansoja tekemään Kristuksen seuraajille saman, mitä juutalaiset uskonnolliset johtajat olivat käyttäneet poliittista Roomaa tekemään Kristukselle itselleen. Tämän tekeminen Kristuksen seuraajille lasketaan Kristukselle tehdyksi. Kristikunnan papit eivät ainoastaan hylänneet Kristusta olemasta heidän kuninkaansa, vaan he myöskin perustivat ja ottivat tervetulleena vastaan sen sijasta Kansainliiton julistaen sen ”Jumalan valtakunnan poliittiseksi ilmaukseksi maan päällä”. He omistivat sille monta muutakin herjaavaa mairittelua julistaen, että se tekee ne loistoisat teot, mitkä Raamattu selittää ainoastaan Kristuksen valtakunnan suorittavan. He osoittivat siten panevansa sen Kristuksen valtakunnan sijaan, valinneensa sen ja hylänneensä valtaistuimelle asetetun Kristuksen Jeesuksen. Samoin kuin juutalaiset uskonnoitsijat olivat tehneet tuhatyhdeksänsataa vuotta aikaisemmin, niin kristikunnankin papit hylkäsivät Kristuksen ja valitsivat keisarin hallitusten poliittisen yhtymän. – Ps. 2:1, 2; Matt. 25:40, 45; Ilm. 11:8–10, 15, 18.

5. Miten kristikunnan uskottomat uskonnot on sopivasti kuvattu, ja mitä tutkistelu paljastaa Kansainliitosta ja Yhdistyneistä Kansakunnista?

⁵ Tämä Saatanan jumaluuden alainen jumalaton vanha maailma on iljettävä Jehovan silmissä, ja kun kristikunnan papit, jotka väittivät palvelevansa häntä, liittyivät poliitikkoihin hyökätäkseen niiden uskollisten palvelijoitten kimppuun, jotka ovat osa ”Jumalan temppelistä”, ja pysähdyttivät sanoman, mikä oli ylistysuhri, sekä puolustivat kansainvälistä poliittista elintä maailman hallitsijana, niin se oli inhoittava seikka ja johtaa kristikunnan autioitukseen. (Dan. 11:31; 1. Kor. 3:16, 17; Hepr. 13:15) Tämä pappien taholta tapahtunut ilkeä sekaantuminen politiikkaan on hengellistä haureutta ja oikeuttaa kristikunnan järjestetyn uskonnon vertauskuvaamisen haureellisella naisella, niinkuin Ilmestyskirjan 17:1, 2 tekee: ”Tule, minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä, hänen, jonka kanssa maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet.” Sen osoitetaan vielä ”istuvan helakanpunaisen pedon selässä; peto oli täynnä pilkkaavia nimiä, ja sillä oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea”. (Ilm. 17:3) Huolellinen tutkimus ilmaisee, että tällä helakanpunaisella pedolla kuvataan Kansainliittoa ja Yhdistyneitä Kansakuntia, joihin kumpaankin kristikunnan papisto on läheisesti liittynyt antaen niille herjaavia nimiä ja sanoen niiden suorittavan Kristuksen valtakunnan työn.

6. a) Miten sekä Kansainliitto että Yhdistyneet Kansakunnat on tarkkaan kuvattu Ilmestyskirjan 17:8:nnessa? b) Miten pedon loppu tulee, mutta mitä se suorittaa sitä ennen?

⁶ ”Se peto, jonka sinä näit, oli, mutta ei ole, ja se on kuitenkin määrätty nousemaan syvyydestä, ja se on menevä tuhoon.” Tämä peto oli ensin olemassa Kansainliittona, mutta se meni v. 1939 toimettomuuden syvyyteen. Sitten sitä ei ollut. Mutta v. 1945 se nousi syvyydestä Yhdistyneinä Kansakuntina, ja se on olemassa tänäkin päivänä. Mikä johtaa sen ennustettuun tuhoon? Kuuntele: ”Ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, merkitsevät kymmentä kuningasta, jotka eivät ole vielä saaneet valtakuntaa, mutta he saavat vallan kuninkaina yhdeksi hetkeksi pedon kanssa. Näillä on sama tarkoitus, ja niin he antavat voimansa ja valtansa pedolle. Nämä taistelevat Karitsan kanssa, mutta koska Karitsa on herrain Herra ja kuningasten Kuningas, niin hän voittaa heidät.” (Ilm. 17:8, 12–14, Um) Poliittiset hallitsijat joutuvat lopulliseen taisteluun Jumalan Karitsan, valtaistuimelle asetetun Kuninkaan, Kristuksen Jeesuksen, kanssa. Se johtaa heidän tuhoamiseensa. Mutta huomaa, mitä tuo kymmensarvinen peto tekee ennen loppuaan portolle siksi, että Jumala ohjailee asioita: ”Ja ne kymmenen sarvea, mitkä sinä näit, ja peto, nämä vihaavat porttoa ja tekevät hänet autioksi ja alastomaksi ja syövät hänen lihaosansa ja polttavat hänet täydelleen tulessa. Sillä Jumala pani heidän sydämeensä päätöksensä toteuttamisen.” (Ilm. 17:16, 17, Um) Sen autioitus tulee siis niiden poliittisten rakastajien keskuudesta, joiden kanssa kristikunnan uskonto on tehnyt liiton.

7. Miten uskonnollisen kristikunnan loppu sen poliittisten liittolaisten käsissä on historiallisten esikuvien mukainen, ja mikä on ollut ilmeinen vuodesta 1945 lähtien?

⁷ Samoin kuin luopio-Israelin autioitti sen entinen liittolainen Babylonia ennen tuon kolmannen maailmanvallan kukistumista ja samoin kuin kapinallisen Israelin aikaisempi liittolainen Rooma autioitti sen ennen tuon kuudennen maailmanvallan hajoamista, niin kärsii uskottoman Israelin nykyinen vastinekin perikadon sen valitseman Yhdistyneitten Kansakuntien liiton puolelta, ennenkuin Jumalan Karitsa murskaa tämän kahdeksannen maailmanvallan. (Ilm. 17:11) Jehova ohjaili Babylonian toimeenpanemaan hänen tuomionsa hänen kapinalliselle kansalleen v. 607 eKr., ja hän käytti Rooman valtakuntaa tekemään sen v. 70 jKr. Rinnakkaisuuden mukaisesti hän panee nyt Yhdistyneissä Kansakunnissa olevien jyrkkien poliittisten ainesten sydämeen halun autioittaa ulkokultainen uskonto Harmagedonin alussa. Jo nyt on Yhdistyneissä Kansakunnissa joukko jäsenkansoja, joiden etupäässä on Neuvostoliitto ja jotka ovat avoimesti vihamielisiä kristikunnalle ja sen uskonnoille. Eräät nyt syvyydestä nousseen pedon sarvet tähtäävät enteellisesti kohti porttoa. Vuodesta 1945 lähtien ne ovat muodostaneet kasvavan poliittisen sotilasmielisten radikaalien armeijan, mikä uhkaa kristikuntaa, samoin kuin sen perikuvaa Israelia uhkasivat ympäröivät armeijat vuosina 609 eKr. ja 66 jKr.

NYT ON AIKA PAETA!

8. Miksi on siis pakokäsky tullut vaativammaksi vuodesta 1945 lähtien?

⁸ Jeesuksen varoitus: ”alkakaa paeta vuorille”, ”kun näkyviinne tulee se inhoittava seikka, mikä aiheuttaa autioituksen”, on sentähden vuodesta 1945 lähtien voimakkaampi ja vaativampi. Siitä ajasta lähtien on tuo inhoittava peto ollut nähtävänä täydellisellä tavalla. Kun se oli olemassa Kansainliittona, niin se ei ilmaissut missään määrin vihamielisyyttä kristikunnan uskontoja kohtaan, sillä sen riveissä ei ollut hyvässä asemassa olevia jäsenkansoja, jotka olisivat tehneet uskonnosta vihansa kohdetta. Vastakuvallinen Jerusalem, kristikunta, ei ollut vihollisvoimien piirittämä. Mutta pedon ilmaannuttua uudelleen v. 1945 siihen kuuluu kansoja, joissa on sotaisia, ristiretkiin halukkaita, hyökkääviä poliittisia aineksia, joiden yltiölliset vallansarvet on kohdistettu uhkaavasti kristikuntaan ja sen uskontoihin. Kuka voi kieltää kristikunnan pelon, kun se näkee näiden vihollisvoimien nousevan joka puolella, tai sen hysterian, kun se yrittää mielettömänä ajaa pois tällaiset äärimmäisyysainekset omista hallituksistaan? Se lukee käsikirjoituksen seinältä. Totisesti on näin ollen aika niiden, jotka uskovat Raamattua, nähdä ja erottaa inhoittava seikka ja paeta sen aiheuttamaa autioitusta.

9. Mihin vanhurskautta rakastavien tulee paeta?

⁹ Paeta minne? Vuorille. Kirjaimellisille vuorilleko? Ei, se ei toisi turvaa Harmagedonissa. (Aam. 9:2, 3) Näiden vuorien täytyy olla kristikunnan valta-alueen ulkopuolella, samoin kuin ne kirjaimelliset vuoretkin, joille kristityt pakenivat v. 66 jKr., olivat Jerusalemin ja Juudan ulkopuolella. Ne vuoret, joille vanhurskautta rakastavat nyt pakenevat totellen Kristuksen käskyä, ovat Jehovan luoma uuden maailman teokraattinen asiainjärjestelmä. (Jes. 65:17) Tämä uusi asiainjärjestelmä on kokonaan erossa tästä vanhasta maailmasta, mikä lähestyy nopeasti päiviensä loppua, ja kaikkiin kansoihin kuuluvia ihmisiä menee näille vertauskuvallisille vuorille oppimaan tosi palvontaa: ”Ja on tapahtuva päivien lopulla, että Jehovan huoneen vuori on vahvistettuna vuorten huipulla ja että se on korotettuna kukkuloitten yläpuolelle, ja kaikki kansat virtaavat sen luo. Ja monet kansat menevät ja sanovat: ’Tulkaa ja menkäämme Jehovan vuorelle, Jaakobin Jumalan huoneeseen, ja hän opettaa meille teitään, ja me vaellamme hänen polkujaan.’” (Jes. 2:2, 3, Da) Vain sieltä löytyy turva.

10. Millä eri tavoilla kristikunnan kohtalo on rinnakkainen vuosien 607 eKr. ja 70 jKr. historiallisille esikuville?

¹⁰ Monet tuhannet pakenevat nyt sinne ja löytävät turvan. Toisia tuhansia tulee vielä. Niiden vanhurskautta rakastavien, jotka eivät ole vielä paenneet, tulisi muistaa vuosien 607 eKr. ja 70 jKr. esikuvalliset tapaukset. Niinkuin noissa tapauksissa, niin on kristikuntaakin varoitettu sen synneistä, sen poliittisista liitoista, sen kohtalosta noiden poliittisten ystäviensä käsissä, ja se on hylännyt varoituksen. Se on valinnut keisarin hallitukset Kristuksen sijasta – mikä on inhoittava seikka, joka sinetöi sen autioituksen. Se ei ole enempää kuin juutalaisetkaan ymmärtänyt tarkastamis- ja tuomioaikaansa. (Matt. 25:31, 32; Luuk. 19:44) Se kieltäytyy itse pakenemasta ja estää niitä, jotka haluaisivat paeta. Se yritti tehdä ”Jumalan Israelin” uskollisen voidellun jäännöksen pysyvästi Saatanan järjestelmän vangiksi, mutta Jehova vapautti jäännöksen. Nyt se yrittää estää hyvätahtoisten ihmisten paon. Se syyttää niitä, jotka pakenevat, epäisänmaallisiksi, kapinallisiksi, ja se on tappanutkin muutamia. Mutta se ei voi pysähdyttää uuteen asiainjärjestelmään kokoontumista. Ne, jotka pakenevat kuvaannollisille vuorille, muistavat, mikä kohtasi juutalaisia, jotka viivyttelivät pakoaan tai yrittivät pelastaa maallista rikkautta vastoin Jeesuksen ohjeita. He pakenevat viivyttelemättä ja ilman maailmallisuutta ymmärtäen, että me elämme nyt vaativaa aikaa, mikä on rinnakkainen vuosille 609–607 eKr. ja 66–70 jKr. Samoin kuin Jehova teki silloin, niin hän antaa nytkin tilaisuuden paeta. Tartu siihen nyt tai ei koskaan!

11. Miten kristityt siis tekevät järjenmukaisia johtopäätöksiä uskonnosta politiikassa?

¹¹ Kristityt eivät voi palvella kahta herraa, eivät voi olla Saatanan maailman ja Kristuksen valtakunnan puolella. (Matt. 6:24; Jaak. 1:27) Papit sanovat, että me olemme syypäitä turmeltuneeseen hallitukseen, koska emme äänestä. Me sanomme, että he jakavat syyllisyyden osallistuessaan äänestykseen. (1. Tim. 5:22) Me emme saa sekaantua politiikkaan puhdistaaksemme sitä, meidän täytyy paeta sen vitsauksia pysymällä siitä pois. (Ilm. 18:4) Politiikan karttaminen saattaa meidät puolustuskannalle ihmisten edessä; papit ovat siihen sekaantuessaan puolustuskannalla Jumalan edessä. Erottautumisemme tähden saatetaan meitä syyttää kapinasta keisaria vastaan, mutta papit ovat syyllisiä aviorikokseen Jumalaa kohtaan siksi, että he sekaantuvat siihen. Ihmiset ovat suuttuneita, kun vaimo tekee vääryyttä miehelleen, mutta he ovat välinpitämättömiä, kun papit tekevät väärin Jumalaa kohtaan. Mutta siitä huolimatta merkitsee uskonto politiikassa sotaa Jumalan kanssa, samoin kuin avionrikkova vaimo merkitsee riitaa miehensä kanssa. Pelkää Jumalaa, älä maailmaa. Se näyttää suurelta, jos me katselemme sitä yksin. Jos katsomme sitä Jumalan kanssa, niin se ei ole enempää kuin vesipisara sangossa, ei enempää kuin tomuhiukkanen vaa’alla. Ja kuka pelkää vesipisaraa tai säikähtää tomuhiukkasta?