Lukijain kysymyksiä
● Mitä Matteuksen 24:28 merkitsee: ”Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat”? – E. F., Kanada.
The Westminster Dictionary of the Bible sanoo ”Kotkasta”: ”Se oli saastainen lihaasyövänä lintuna, joka söi matelijoita ja joskus haaskojakin (3. Moos. 11:13). Heprealaiset niinkuin arabialaisetkin sovelsivat kotkasta käyttämäänsä nimeä lintuihin, jotka syövät haaskoja, luultavasti samoin kuin kreikkalainen ja roomalainen luonnontutkija Aristoteles ja Plinius, laskien eräät suuremmat korppikotkamuunnokset kotkien joukkoon. (Matt. 24:28; vert. Sananl. 30:17) Kun profeetta viittaa kotkan (Miika 1:16, KJ [suom. ”korppikotka”]) paljaaseen päähän, niin jollei hän tarkoita sulkasatoa, mikä on huomaamaton tapahtumus kotkalla, hänellä on mielessä jokin korppikotka, jonka pää on paljas ja kaula vain heikosti höyheninen.” Sanan tällaisen muinaisen käytön takia käyttävät eräät nykyaikaiset käännökset, kuten Rotherham ja Moffatt sekä Goodspeed ynnä Tarkistetun standardikäännöksen reunamuistutus sanaa ”korppikotkat” ”kotkien” asemesta molemmissa kohdissa, Matteuksen 24:28:nnessa ja Luukkaan 17:37:nnessä.
Ymmärtääksemme näiden Jeesuksen sanojen merkityksen meidän täytyy tuntea, missä yhteydessä ne lausuttiin. Jeesus puhui Matteuksen 24. luvussa yhteismerkistä, mikä oli ilmaiseva hänen toisen läsnäolonsa, ja Luukkaan 17. luvussa hän osoitti, että tämä tapahtuma oli tuleva äkkiä ja odottamatta niille, jotka eivät palvele uskollisesti Jehovaa, niinkuin Nooan päivän tulva ja tuli- ja tulikivisade Lootin aikana yllätti äkkiarvaamatta silloin elävät vastustajat ja pilkkaajat ja välinpitämättömät, ja heidät jätettiin tuhon omiksi. Jeesus sanoi sitten: ”Minä sanon teille: sinä yönä on kaksi miestä yhdellä vuoteella; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään. Kaksi naista jauhaa yhdessä; toinen korjataan talteen, mutta toinen jätetään.” Hänen opetuslapsensa kysyivät: ”Missä, Herra?” Vastatessaan tähän kysymykseen, missä nuo ’talteenotettavat’ otettaisiin, Jeesus sanoi: ”Missä raato on, sinne myös kotkat kokoontuvat.” – Luuk. 17:34–37.
Jotkut sanovat tämän tarkoittavan sitä, että Rooman legionat, joiden lippuihin oli kuvattu kotkia, tulevat Jerusalemiin ja hävittävät sen kuin kuolleen raadon, niinkuin tapahtuikin myöhemmin v. 70 jKr. Mutta tämä sopii huonosti. Silloin ei ollut Jeesuksen toisen läsnäolon aika, eikä Rooman legionia ”korjattu talteen” Jeesuksen kanssa pelastumaan ja hallitsemaan hänen mukanaan. Toiset ovat väittäneet, että tämä merkitsee, kuinka pelastuneet ravitsevat itseään Jeesuksen, heidän Lunastajansa, ruumiilla eli raadolla. Mutta Jeesuksen uhrin uhri- eli lunastusansio on ollut käytettävissä kaikkina ns. ”kristillisen” aikakauden vuosisatoina niillä, jotka osoittautuvat kelvollisiksi ruumiinjäseniksi, jotavastoin tarkastelemamme raamatunkohta soveltuu hänen toisen läsnäolonsa aikaan, kuten yhteys osoittaa. Muutkin esitetyt selitykset osoittautuvat samalla tavalla sopimattomiksi eri syistä.
Kotkat esittivät Jeesuksen kuvauksessa voidellun luokan uskollista jäännöstä, joka puhdistettiin ja hyväksyttiin ja ”korjattiin talteen” hänen kanssaan, joka ”temmattiin pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin” hänen tullessaan temppeliin tuomitsemaan. Hylätyt jätettiin eli tuomittiin Saatanan järjestöön, joka on Jehovan tuomiolla tuomittu. Vielä täyttymään tulevat ennustukset osoittavat tämän maailman hävityksen Harmagedonissa, ja Jehovan palvelijat tähystävät näiden ennustusten silmillä kaukonäköisesti tulevaisuuteen ja näkevät sen tulleen raadoksi sekä odottavat kiinnostuneina sitä aikaa, niinkuin raatoja syövät haaskalinnut voivat nähdä, milloin eläin on kuolemaisillaan, ja odottavat pitoja, ja nämä linnut voivat havaita kaukaa raadon Jumalan niille antaman kaukonäköisyyden avulla ja lentää nopeasti pitoihin. Jehovan todistajat näkevät nyt raamatullisten tuomioitten todistavan, että Saatanan maailma on lähellä tuhoaan, ja he kokoontuvat yhteen Kristuksen Jeesuksen kanssa juhlimaan näillä tuomiototuuksilla sekä asettamaan ne toistenkin hengellisesti nälkäisten saataviksi. – 1. Tess. 4:17; Ps. 149:9; Matt. 5:3, 6.
Täydellinen täyttymys tulee, kun Jehova tekee Kristuksen Jeesuksen kautta Saatanan näkyvän asiainjärjestelmän kuolleeksi raadoksi Harmagedonissa ja kun Saatana ja hänen paholaisensa ovat sidotut kuolemankaltaiseen toimettomuudentilaan. Saatanan petomaisen järjestön kuollut ruumis on juhla Jehovan uskollisille palvelijoille, koska se todistaa Jehovan voiton siitä. Se merkitsee Jehovan uuden maailman täydellistä perustamista ja kaiken vastustuksen loppumista. Se merkitsee Jehovan nimen ja Sanan kunniaansaattamista. Saatanan järjestön tekeminen raadoksi tarjoaa siis voiton, ilon, riemuitsemisen ja lisääntyneen ymmärryksen juhlan. Jehovan tahdon toteutuminen on ruokaa kaikille hänen puolellaan oleville. – Joh. 4:32, 34.
Tämä on sama voittojuhla, mihin viitataan kuvaannollisesti Ilmestyskirjan 19:11, 16–18, 21:sessä: ”Minä näin taivaan auenneena. Ja katso, valkoinen hevonen, ja sen selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Totinen, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa. Ja hänellä on vaipassa kupeellaan kirjoitettuna nimi: ’Kuningasten Kuningas ja herrain Herra’. Ja minä näin enkelin seisovan auringossa, ja hän huusi suurella äänellä sanoen kaikille keskitaivaalla lentäville linnuille: ’Tulkaa, kokoontukaa Jumalan suurelle aterialle syömään kuningasten lihaa ja sotapäällikköjen lihaa ja väkevien lihaa ja hevosten sekä niiden selässä istuvien lihaa ja kaikkien vapaitten ja orjien lihaa, sekä pienten että suurten’.” Juhla on tyydyttävä niille, joita kutsutaan: ”Ja kaikki linnut tulivat ravituiksi heidän lihastansa.”
Edelläolevasta käy siis selvästi ilmi, että kotkat esittävät Kristuksen hyväksymiä ja hänen kanssaan ’talteenkorjattuja’, jotka ovat ’kokoontuneet’ hänen kanssaan juhlaan, raadolle, ja joita ei ole jätetty eli hylätty tulemaan osaksi tuosta raadosta. Tämä tapahtuu hänen toisen läsnäolonsa aikana, jolloin hän tulee toimeenpanemaan Jehovan tuomiot vihollista vastaan tehden vihollisesta raadon. Juhliminen on hengellistä voitto- ja kunniaansaattamisjuhlaa, Jehovan uskollisille palvelijoilleen varaaman juhlan viettoa. – Katso kirjasta ”Tämä merkitsee iankaikkista elämää” sivuja 230–233.
● Jehova käski Bileamia menemään Baalakin luo, mutta kun hän lähti menemään, niin Jehova vihastui Bileamiin, koska hän meni. Miksi? – G. S., Englanti.
Mooabin kuningas Baalak lähetti sanansaattajia profeetta Bileamin luo maahan, mikä on nykyisin Irak. Sanansaattajat toivat maksun profeetalle palkatakseen hänet kiroamaan Israelin. Bileam halusi palkintoa, mutta hänellä oli joitakin suhteita Israelin Jehova Jumalaan, ja hän tahtoi saada Jehovan luvan mennä kiroamaan Israelin. Mutta Jehova sanoi profeetalle: ”Älä mene heidän kanssaan äläkä kiroa sitä kansaa, sillä se on siunattu.” Bileam kieltäytyi sentähden palaamasta Mooabista ja Midianista tulleitten vanhempien miesten kanssa. Baalak lähetti enemmän miehiä Bileamin luo anoen hartaasti profeettaa tulemaan kiroamaan Israelin ja saamaan suuremman kunnian ja rikkauden. Jehova sanoi tällä kertaa Bileamille: ”Nouse ja lähde heidän kanssaan, mutta tee vain se, mitä minä sinulle sanon.” Kertomus sanoo kumminkin heti tämän jälkeen: ”Mutta kun hän lähti, syttyi Jumalan viha.” Jehovan enkeli sulki tien, ja aasi, millä Bileam ratsasti, pysähtyi ja puhui lopulta ihmeen kautta, ja sitten Bileam näki myöskin enkelin. Pelästyneenä ja valmiina palaamaan Bileam sanoi: ”Minä nyt palaan takaisin.” Mutta Jehovan enkeli sanoi: ”Mene näiden miesten kanssa, mutta puhu ainoastaan se, minkä minä sinulle puhun.” Niin Bileam meni edelleen, ja kun hän tapasi Baalakin, niin hän siunasi Israelia eikä kironnut sitä. – 4. Moos. 22:12, 20, 22, 34, 35.
Bileamia pyydettiin tulemaan kiroamaan Israel, joten Jehova sanoi hänelle ensiksi, ettei hänen pitänyt mennä, koska Israel oli siunattu. Mutta Bileam halusi mennä kiroamaan kansan saadakseen palkinnon, ja hän teki kysymyksen uudelleen. Jehova sanoi tällä kertaa, että hän menisi, mutta sillä ehdolla, että hän puhuisi ainoastaan, mitä Jehova käskee häntä puhumaan. Mutta jos Bileam ei kiroaisi kansaa, niin hän ei saisi mitään palkkaa, ja kun hän lähti matkaan, niin hän teki sen palkka mielessään, ajatellen voivansa kiertää Jumalan rajoituksen jollakin tavalla ja kirota Israelin ja saada kunniaa ja rikkautta. Jehova voi nähdä tämän, ja hänen vihansa syttyi, kun Bileam meni tässä ahneuden ja epäluotettavuuden hengessä. Jehova herätti Bileamin järkiinsä panemalla aasin puhumaan ja paljastamalla enkelinsä Bileamille, enkelin, jolla oli esiinvedetty miekka valmiina teloittamaan profeetan, jos tämä väärentäisi sanoman, jos hän yrittäisi muuttaa sitä miellyttääkseen Baalakia ja saadakseen palkinnon. Tämä havainnollinen näyte karkoitti Bileamin mielestä hänen aikomuksensa kirota Israel, ja pelko raitistutti hänet lausumaan siunauksen. Kirous, mikä hänen mielessään oli, muuttui siunaukseksi. Näin Jehova ”muutti kirouksen siunaukseksi”. – 5. Moos. 23:5.
Todisteen siitä, että Bileam lähti palkinto mielessään ja siis kirous mielessään, koska se oli ainoa keino palkinnon saamiseksi, antavat Pietarin sanat ahneista: ”He ovat hyljänneet suoran tien, ovat eksyneet ja seuranneet Bileamin, Beorin pojan, tietä, hänen, joka rakasti vääryyden palkkaa, mutta sai rikkomuksestaan ojennuksen: mykkä juhta puhui ihmisen äänellä ja esti profeetan mielettömyyden.” Tämä todistaa, että hänen mielessään oli palkan saaminen kiroamalla Israel ja että hänet sai estetyksi siitä ainoastaan aasin ihmeellinen puhuminen ja enkelin uhka. Osoittaen jälleen, että Bileamilla oli yhä mielessään Israelin erheellinen kiroaminen, Juudas sanoi, että samanlaiset ahneet ihmiset ”heittäytyvät palkan tähden Bileamin eksytykseen”. – 2. Piet. 2:15, 16; Juud. 11.
Mutta kaikesta tästä Jehovan kehoittamisesta ja esittämisestä huolimatta säilyi Bileamin itsepäisyys ja päättäneisyys tehdä vahinkoa Israelille Baalakin toiveen mukaan. Kun hänen aikomansa kirous oli muuttunut siunaukseksi, niin hän neuvoi Baalakille, miten Israel voitaisiin saada kompastumaan ja kaatumaan ja aiheuttamaan itselleen Jehovan kirouksen. Ennenkuin hän lähti, niin hän käski ilmeisesti Baalakia viekoittelemaan heidät Mooabin ja Midianin tyttärillä ja kietomaan heidät Baalin palvontaan. Seuraava tapaus, mikä on kerrottu Bileamin lähdettyä, on Israelin siveettömyys näiden naisten kanssa ja sen Baalin palvonnan harjoitus, mikä tuotti Israelille Jehovan vihan ja johti tuhansien syypäitten kuolemaan. (4. Moos. 25:1–9) Osoitukseksi siitä, että Bileam oli sen takana, Mooses sanoi, kun joitakuita midianilaisia naisia säästettiin hengissä: ”Katso, nehän ne olivat, jotka Bileamin neuvosta saivat israelilaiset antautumaan uskottomuuteen Herraa vastaan Peorin vuoksi, niin että vitsaus kohtasi Herran seurakuntaa.” Kun israelilaiset ottivat nämä naisvangit, niin ”Bileamin, Peorin pojan, he surmasivat miekalla”. Lisätodistuksena siitä, että Bileam sai Baalakin aiheuttamaan Israelin kompastuksen, ovat seuraavat sanat, mitkä on lausuttu ”Pergamon seurakunnan enkelille”: ”Sinulla on siellä niitä, jotka pitävät kiinni Bileamin opista, hänen, joka opetti Baalakia virittämään Israelin lapsille sen viettelyksen, että söisivät epäjumalille uhrattua ja haureutta harjoittaisivat.” – 4. Moos. 31:16, 8; Ilm. 2:12, 14.
Edelläolevasta käy selvästi ilmi, että kun Jehova sanoi Bileamille, että tämä voi mennä siunaamaan Israelia, niin profeetta lähti aikoen kirota Israelin, ja siitä syystä Jehovan viha syttyi häntä vastaan.