Olisipa hiukankin uskoa!

Eräs Jehovan tienraivaajatodistaja piti Kirkcaldyssa, Skotlannissa, Raamatun tutkistelua nuorelle naishenkilölle, jota kiinnosti nimi ”Jehova”. Todistaja päätti hankkia heprealaisen Raamatun voidakseen näyttää hänelle tetragrammatonin alkuperäisessä muodossa. Hän ajatteli, että papilla olisi luultavimmin tällainen Raamattu, joten hän meni erään kaupungin papin luo. Kuunneltuaan kiinnostuneena todistajan syitä, miksi hän halusi kirjan, pappi lainasi hänelle mielellään sen. Sitten hän sanoi, että jos hänen kirkkonsa tai mikä muu kirkko tahansa siinä kaupungissa voisi kerskua yhdestä, niin, yhdestäkään Raamatun tutkijasta, jolla olisi hitunenkaan siitä uskosta, mitä jokainen Jehovan todistaja ilmaisee, niin he voisivat toivoa olevansa oikealla tiellä. Hän tunnusti, että kirkot ovat toivottomassa pimeydessä ja että hän oli puhunut avoimesti toisille papeille Jehovan todistajain ilmaisemasta uskosta aikana, jolloin Jumalan tosi todistajien pitäisi odottaa ilmaisevan sellaista huomattavaa uskoa. Raamattu antaa tämän vastauksen: ”Missä ei ole näkökykyä, siellä kansa tuhoutuu, mutta onnellinen on se, joka pitää lain.” – Sananl. 29:18, KJ.