Lukijain kysymyksiä
● 1. Kuningasten kirjan 15:33 sanoo, että Baesa tuli Israelin kuninkaaksi Juudan kuninkaan Aasan kolmantena vuonna ja hallitsi kaksikymmentäneljä vuotta. Mutta 2. Aikakirjan 16:1 sanoo, että Baesa tuli Juudaa vastaan Aasan hallituksen kolmantenakymmenentenäkuudentena vuonna. Miten tämä on mahdollista, koska Baesan hallitus oli päättynyt kymmenen vuotta aikaisemmin? – W. M., Englanti.
Saattaakseen 1. Kuningasten kirjan 15:33:nnen ja 2. Aikakirjan 16:1:sen välisen ristiriidan sopusointuun ajanlaskija Usher laski Aasan hallituksen kolmannenkymmenennenkuudennen vuoden yhden kansan jakaantumisesta Juudan ja Israelin valtakuntiin, mikä tapahtui Salomon hallituksen lopussa. Siksi Te huomaatte Hyväksytyn käännöksemme reunassa 1. ja 2. Aikakirjan kohdalla seuraavan huomautuksen tuosta kolmannestakymmenennestäkuudennesta vuodesta: ”Se on, kymmenen sukukunnan irtaantumisesta Juudasta, minkä kuningas Aasa nyt oli.”
Juutalaiset selittäjät lainaavat samaten Seder Olamista, mikä esittää, että tuo kolmaskymmeneskuudes vuosi laskettiin Juudan erillisen valtakunnan ilmaantumisesta, mikä vastaa Aasan kuudettatoista vuotta (Rehabeam 17 vuotta, Abia 3 vuotta ja Aasa 16 vuotta).
Jotkut saattavat ajatella, että 2. Aikakirjan 16:1:sessä on voitu tarkoittaa Aasan hallituksen kuudettatoista eikä kolmattakymmenettäkuudetta vuotta, mutta äskettäinen Interpreter’s Bible ilmoittaa, että on löydetty steele, mikä vahvistaa kolmannenkymmenennenkuudennen käytön. Näyttää siis siltä, että oikea käsitys on, että 2. Aikakirjan 16:1:sen kolmaskymmeneskuudes vuosi on laskettava, kuten on sanottu, Israelin jakautumisesta kahteen valtakuntaan.
● Helmikuun 15. p:n Vartiotornissa 1956 oleva vastaus sanoi, että Jehova voisi tuhota kuolemattomankin luomuksen, jos hän haluaisi. Kirjoitus Mitä Raamattu sanoo ”kuolemanjälkeisestä elämästä”? sanoo, että jos paholaiset olisi luotu alunperin kuolemattomiksi, niin heitä ei voitaisi hävittää kaikkeudesta. Kumpi on oikein? – J. L., Yhdysvallat.
Kirjoituksessa mainittu lausunto kuolemanjälkeisestä elämästä tarkoittaa kuolemattomuutta sen perusmerkityksessä, tuhoutumattomuutta. Toinen lausunto Jumalan kyvystä tuhota kuolematonkin luomus nojautuu siihen katsantokantaan, että hän on ehdottoman kaikkivaltias, jonka omalla voimalla ei ole mitään rajoituksia hänen itsensäkään puolelta. Tämä jälkimmäinen lausunto esitti siis sen, mikä on sopusoinnussa tämän näkemyksen kanssa. Se on kuitenkin arvelua, koska se perustui arvelun pohjalla tehtyyn kysymykseen.
Me annamme sentähden tuon lausunnon mainitussa kirjoituksessa olla sellaisena sen ehdottoman kuolemattomuuden merkityksen mukaan, mikä on Raamatussa. Vartiotornin palstoilla voidaan odottaa tästä perusteellisempaa tarkastelua aikanaan.