Elämän palkinnon saa nyt tarmokkaalla valmennuksella

1. Miten Jehova ja Kristus Jeesus katselevat puolisydämisiä ja miksi?

JEHOVA ja Kristus Jeesus vihaavat niitä, jotka ovat puolisydämisiä. (Ps. 119:113; Hoos. 7:8) He haluavat kuitenkin elämän palkintoa. He ovat mielellään Jehovan todistajien kanssa, mutta ovat laimeita asian suhteen. He tahtovat tuntea jännitystä. He pitävät juhlimisesta. Mutta he eivät tee mitään antaakseen aihetta juhlimiseen. Koska he eivät ole kuumia eivätkä kylmiä, niin Kristus Jeesus oksentaa heidät pois suustaan. (Ilm. 3:14–16) He joutuvat häviölle kilpajuoksussa.

2–4. Mitä meidän täytyy tehdä, ja mitä meillä täytyy olla sekä mitä vaaditaan, jotta voittaisimme?

² Ne, jotka juoksivat Korinton muinaisissa kilpailuissa, tiesivät sen merkitsevän sitä, että heidän piti panna tarmonsa joka hiukkanen kilpailuun. Eräs kreikkalainen juoksija juoksi muinoin kaksikymmentäneljä stadionin pituutta ja kesti loppuun asti tullen ensimmäiseksi. Kun seppeltä pantiin hänen päähänsä, niin hän kaatui kuolleena maahan. Hän oli saapunut maaliin. Hän oli voittanut! Mutta miten on meidän laitamme? Panemmeko me kilpajuoksun ensimmäiseksi järjestyksessä kestääksemme loppuun asti? Jeesus kehoitti meitä etsimään ensin Valtakuntaa ja Jehovan vanhurskautta. (Matt. 6:33) Me voimme voittaa vain näin tehden. Älä anna minkään – perheen, liikkeen, huvituksen, halujen tai minkään muunkaan – ehkäistä kilpailua. Se vaarantaa sinun voittosi.

³ Päätä horjumatta pysyä kilpailussa lopulliseen voittoon asti. Mitä hyötyä on juoksijalle voimakkaasta ruumiista, jos hänellä on heikko tahto? Hän juoksee epäviisaasti, tai hän huitoo ilmaa eikä nyrkkeilysäkkiä, niinkuin huono nyrkkeilijä harjoitellessaan. (1. Kor. 9:26) Hän joutuu varmasti häviölle, sillä hänellä ei ole kestävyyttä. Hän tarvitsee henkistä päättäväisyyttä ollakseen kestävä. Sinun sydämesi täytyy olla kilpailussa, ja sen on oltava vahva, pysyvästi luja ja luotettava Jehovaan. (Ps. 112:7) Jotta voisit suorittaa kilpailun loppuun, niin sinun täytyy olla kokosydäminen. Päätä siis voittaa kaikki esteet! Jos teet näin, niin se merkitsee enemmän kuin puolta kilpajuoksusta. Sinun täytyy juoksijana tietää kilpailun vaatima vauhti. Onko kysymyksessä lyhyen vai pitkän matkan juoksu? Vaatiiko se kestävyys- vai pikajuoksua? Nyrkkeilyn tai painin mestarilla täytyy olla hyvä huomiokyky. Hän ei voi olla eläimellinen härkä, jolla ei ole järkeä. Niin on meidänkin laitamme: ei ole kysymyksessä vain voimakkaat sääret ja heikko mieli. Me emme voi pelkästään kulkea ovelta ovelle, vaan meillä on voimakas mieli, ja me osumme Raamatulla maaliin saarnoissamme. Juokse viisaasti! Käytä Raamatun tietoa ja älyä voittaaksesi kilpajuoksun eli saadaksesi voiton. Rakenna itseäsi ja varustaudu Jumalan Sanan tuntemuksella. ”Te olette kuulleet Jobin kestävyyden ja nähneet Jehovan antaman lopputuloksen.” – Jaak. 5:11, Um.

⁴ Jeesus sanoi, että ”joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu”. (Matt. 10:22) Pysytkö sinä kestävänä? Jollet pysy, niin joudut häviölle. Omaksu Paavalin sanat: ”Sillä minä olen vakuuttunut siitä, että ei kuolema eikä elämä eikä enkelit eikä hallitukset eikä nykyiset eikä tulevat asiat eikä vallat eikä korkeus eikä syvyys eikä mikään muu luotu pysty erottamaan meitä Jumalan rakkaudesta, mikä on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” – Room. 8:38, 39, Um.

5. a) Miksi umpimähkäinen ja ajoittainen valmennus ei tee meistä voittajia? b) Mikä vei Hiskian voittoon?

⁵ Umpimähkäinen valmennus merkitsee häviötä kilpailuissa. Älä julista vain aika ajoin. Jos teet siten, niin sinä juokset epävarmasti. Paavali ei tehnyt siten. Ole säännöllinen valmentautuessasi päteväksi. Sinä et voi juosta puuskittain. Tarmon purkaus joskus ja hellittäminen välillä ei vie voittoon. Luuletko voivasi hyvittää jälkeenjäämisesi rynnistämällä hetkisen innokkaassa toiminnassa hiipien sitten pois antamatta kenenkään nähdä itseäsi viikkomääriin? Sinä et voi. ”Ei ole juoksu nopsain vallassa, ei sota urhojen.” (Saarn. 9:11) Assyrian Sanheribilla oli erinomainen sotajoukko ja voima, mutta piiritetyllä kuningas Hiskialla oli usko Jehovaan, ja se voitti. Muistatko vanhan tarun jäniksestä ja kilpikonnasta? Jänis syöksähti tosin melkein näkymättömiin, mutta kilpikonna voitti kilpajuoksun. Mutta odotahan! Sinä tiedät, että Jehovan varma Sana on parempi kuin mikään ihmisten laatima taru. Miksi Hiskia voitti? Oliko hän nopea? Oliko hän voimakas? Hän voitti, koska hän alistui Jehovan tahtoon rukouksessa. Hiskia hyväksyi sitten Jehovan vastauksen. Jehova sanoi profeettansa Jesajan kautta Hiskialle: ”Minä varjelen tämän kaupungin ja pelastan sen itseni tähden ja palvelijani Daavidin tähden.” (Jes. 37:35) Jehovan enkeli löi sinä yönä vihollisen – satakahdeksankymmentäviisituhatta assyrialaista. (2. Kuningasten kirja 19) Meidänkään taistelussamme ei riitä vain yksi isku vihollisen tyrmäämiseksi, vaan meidän täytyy jatkaa monien tehokkaitten iskujen lyömistä. Todistamistyössä ei voida siis käyttää ainoastaan yhtä raamatunpaikkojen sarjaa tai yhtä saarnaa. Jotta ne olisivat vaihtelevia, niin meillä täytyy olla niitä monta, ja niiden täytyy olla monipuolisia, ja sitten meidän täytyy käyttää niitä oikein hyvän uutisen palveluksessa sekä hyökätessämme että puolustaessamme.

6. Ketä meidän ei tule pelätä? Miksi? Ketä meidän täytyy pelätä?

⁶ Sääntö on, että taistelijan täytyy olla peloton osallistuakseen nyrkkeilyotteluun tai muuhun kamppailuun. Meidän täytyy näin ollen olla pelottomia todistamisessa ja luottaa hengelliseen voimaamme sekä käsitellä oikein totuuden sanaa. Paavali mainitsee taistelun ottelussa sen ohella, että hän viittaa usein juoksuun. (1. Kor. 9:26; 1. Tim. 6:12; 2. Tim. 4:7) Muista saarnata vastustustakin saaden! Kun sinua vastustetaan, niin mitä sinä teet? Pelkäätkö sinä ja lopetat? Jos teet siten, niin tulet kelpaamattomaksi ja sinut pannaan pois kilpailusta. Jehova sanoo: ”Pelkurien ja epäuskoisten ja . . . valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; . . . toinen kuolema.” (Ilm. 21:8) Jos sinulla on ihmispelkoa, niin se johtaa ansaan, elämän palkinnon menetykseen. (Sananl. 29:25) ”Jehovan pelko on viisauden alku.” – Ps. 111:10, As.

7. Mitä opetuksia saamme siitä, että ottelut voitetaan tai hävitään joukkueittain?

⁷ Muinaisia otteluita ei voittanut yksi osallistuja, vaan joukkue voitti tai hävisi ne. Joukkueen muodostamiseen tarvittiin keihäänheittäjiä, kiekonheittäjiä, painijoita, korkeushyppääjiä, nyrkkeilijöitä ja juoksijoita. Teokraattinen järjestö on suuri joukkue. Kukin meistä on pieni yksilö siinä. Yksi jäsen ei voi onnistua ilman toisia. ”Sillä eihän ruumiskaan ole yksi jäsen, vaan niitä on siinä monta.” (1. Kor. 12:14–26) Ajatelkaamme vain joukkueen aikaansaannoksia. Kun kilpailu on voitettu tai voitto tulee, niin sen saavutti joukkue, ei yksilö. Tulkoon kunnia ja kiitos joukkueen johtajalle, Kristukselle Jeesukselle. On tarpeellista, että jokainen ottaa huomioon kaikki ja että kaikki ottavat huomioon jokaisen. Silloin me työskentelemme todellisena joukkueena. Suuressa koneessa on monta osaa. Jotta se toimisi kitkattomasti, niin sitä täytyy voidella. Jehovan henki ja siitä johtuva yksimielisyys on meidän järjestöllemme samaa kuin öljy koneelle.

8. Miksi huono seura on kovin vaarallista?

⁸ Eräs kilpailusääntö kieltää huonon seuran. Vanhan maailman ystävät pitävät kiinni joistakuista. Jotkut pitävät tyhmästi kiinni vanhan maailman ystävistä. Paavali kehoitti: ”Älkää harhaantuko. Huono seura turmelee hyödylliset tavat.” (1. Kor. 15:33, Um) Onpa joillakuilla järjestössä olevillakin vanhan maailman tapoja. Ne ovat kaikki hapatusta. Hapatus raivaa tiensä koko sinun elämääsi. Jos sinä et eroa huonosta seurasta, niin sinä joudut häviölle kilpailussa. (1. Kor. 5:9, 10; 6:9, 10) Tämä merkitsee valmennuksen keskeyttämistä ja johtaa hengellisten lihastemme pehmenemiseen. Ei ole kysymys siitä, onko seuralainen ’hyvä toveri’. ’Hyvä toveri’ saattaa olla hyvä seuranpitäjä, mutta onko hän teokraattista seuraa? Jollei, niin vältä häntä. Juokse ainoastaan niiden kanssa, jotka juoksevat kilpailussa. Muista vanha sananlasku: ”Samanlaiset linnut aina yhdessä lentävät.” Voit myös palauttaa mieleen vanhan kertomuksen maanviljelijän joutsenesta, joka ui aina kurkien joukossa. Kurjet hävittivät maanviljelijän sadot, minkätähden hän päätti ampua ne. Hän tappoi kurjet ja niiden mukana myöskin kauniin joutsenensa, lintunsa, josta hän oli ylpeä. Älä joudu Harmagedonissa pyydystetyksi kuin tämä kaunis mutta onneton joutsen.

9. Mitä meidän täytyy tehdä välttääksemme hylätyiksi tulemista?

⁹ Paavali kirjoitti, että ”jokainen kilpailuun osallistuva harjoittaa itsehillintää kaikessa. . . . [sentähden] minä kuritan ruumistani ja johdatan sitä kuin orjaa, etten minä saarnattuani toisille ehkä joutuisi itse jotenkin hylätyksi.” (1. Kor. 9:24–27, Um) Muinaiset kilpailijat valvoivat käytöstään, elämäänsä, syömätapojaan, seuraansa, juomistaan ja huvittelujaan. He välttivät kaikkea, mikä oli omiaan vahingoittamaan tai tekemään tyhjäksi heidän valmennuksensa. Niin täytyy meidänkin, teokraattisten kilpailijoitten, valvoa itseämme ollaksemme voittoisia.

10, 11. Mikä on suurin sääntö? Viimeinen sääntö? Mikä suhde näillä on toisiinsa?

¹⁰ Lopettakaamme sääntöjen ja niiden vaikutuksen tarkastelumme kaikkein suurimmalla säännöllä, rakkaudella. Paavali sanoi, että jos me emme rakasta, niin me olemme 1) kuin ”helisevä vaski tai kilisevä kulkunen”; 2) kuin ’ei mitään’; ja 3) kuin emme mitään hyötyisi. (1. Kor. 13:1–3) Jeesus esitti säännön sanoessaan: ”’Sinun täytyy rakastaa Jehovaa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi ja koko mielestäsi ja koko voimastasi.’ . . . ’Sinun täytyy rakastaa lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.’ Mitään muuta, näitä suurempaa käskyä ei ole.” – Mark. 12:30, 31, Um.

¹¹ Huomaa, että aikaa ei ole tuhlattavaksi. (Ef. 5:16; Ilm. 10:6) Opi hyvin säännöt ja niiden soveltamistapa. Harjoittele näitä. Pidä säännöt, niin saat voiton ja vältät tuhon. Jeesuksen lausuma lopullinen sääntö on siis, että meidän tulee pitää juoksun eli kilpailun kaikki säännöt. ”Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni.” (Joh. 14:15) Täytyy mukautua kaikkiin sääntöihin. Mitään niistä ei voida rikkoa rankaisematta.

HUOMATTAVIA VOITTANEITA KILPAILIJOITA

12–14. Miten Jeesus osoittautui huomattavaksi voittavaksi kilpailijaksi, ja minkä palkan hän sai?

¹² Emme voi jättää tätä teokraattisiin kilpailuihin osallistuvia koskevaa aihetta tähän tarkastelematta joitakin huomattavia uskon puolesta kilpailleita Jehovan miehiä, pelottomia taistelijoita ja juoksijoita, jotka ovat kestäneet.

¹³ Suurin kilpailija Jehovan joukkueessa on Johtajamme, Jeesus Kristus. Koska hän on esimerkkimme, niin tarkastelkaamme ensiksi häntä. (1. Piet. 2:21) Ensimmäinen huomattava este, mikä hänen eteensä pantiin hänen kilpajuoksussaan, oli tilaisuus saada kaikki tämän maailman valtakunnat. Jeesus pysyi lujasti kilpajuoksussa vastaamalla Perkeleelle: ”Mene pois, Saatana! Sillä on kirjoitettu: ’Jehovaa, Jumalaasi, täytyy sinun palvoa ja yksin hänelle sinun täytyy suorittaa pyhää palvelusta.’” (Matt. 4:10, Um) Toinen este, minkä Saatana asetti Jeesuksen juoksulle, oli Pietari ja hänen inhimillinen, jumalaton ajattelunsa. Pietari otti Jeesuksen sivulle ja pani voimakkaan vastalauseen sille vääryydelle, mikä uhkasi Jeesusta. Pietari sanoi: ”Ole ystävällinen itsellesi, Mestari.” Hiljensikö tämä Jeesuksen vauhtia? Hän vastasi: ”Väisty taakseni, Saatana! Sinä olet loukkauskivi minulle.” (Matt. 16:22, 23, Um) Jeesus taisteli Pilatuksenkin edessä uskon puolesta sanomalla hänelle: ”Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten maailmaan tullut, että minä todistaisin totuuden puolesta.” – Joh. 18:37.

¹⁴ Kohta sen jälkeen Jeesus oli täysin yksin, ilman seuralaisia. Hän oli yksin kilpailussa loppuun asti ja seuralaistensa hylkäämänä, mutta hän oli uskollinen viimeiseen asti. Hän pani kaiken omaamansa kilpailuun, elämänkin. Häneltä riisuttiin hänen vaatteensa, hänet naulattiin paaluun, hänen päässään oli orjantappurakruunu. Kaikista näytti, että Jehova oli täydelleen hylännyt hänet. Jeesus kuoli Saatanan ja hänen maanpäällisten asiamiestensä silmissä rikollisena. Jehova muutti nopeasti näyttämön aivan Saatanan silmien edessä. Jehova palkitsi kolmen päivän sisällä Jeesuksen ylösnousemuksella iankaikkiseen elämään, ja Jeesus kohosi muutamia viikkoja myöhemmin Jumalansa ja Isänsä oikealle puolelle. – Ps. 110:1; Joh. 20:17.

15. Minkä esimerkin Stefanus antoi voittoisasta kilpailijasta? Entä Paavali?

¹⁵ Jeesuksen Kristuksen ensimmäinen seuraaja, jonka tiedetään juosseen kilpajuoksunsa uskollisesti sen jälkeen, kun Jeesus oli päättänyt omansa, oli Stefanus. Hän päätti kilpailunsa vihollistensa käsissä. Hän saarnasi silloinkin, kun he kivittivät hänet kuoliaaksi. Hän juoksi ja voitti voitonseppeleen. Kuolema ei vienyt häneltä hänen palkintoaan. Toinen voittaja oli Paavali, joka voitti monet kilparadalleen pannut esteet. Tarkasta hänen 2. Korinttolaisten 11. luvun 23–27 jakeissa (Um) olevaa selontekoaan. Hän sanoi olleensa ”vankiloissa ylen runsaasti, ruoskittuna ylenmäärin, usein lähellä kuolemaa. Juutalaisilta sain viisi kertaa neljäkymmentä lyöntiä yhtä vaille, kolme kertaa minua lyötiin raipoilla, kerran minua kivitettiin, kolme kertaa minä koin haaksirikon, yön ja päivän olen viettänyt meressä; usein matkoilla, vaaroissa jokien tähden, vaaroissa maantierosvojen taholta, vaaroissa oman rotuni puolelta, vaaroissa kansojen taholta, vaaroissa kaupungissa, vaaroissa autiomaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa väärien veljien keskuudessa, työssä ja raadannassa, usein unettomana yöllä, nälässä ja janossa, monta kertaa pidättyen ruoasta, kylmässä ja alastomuudessa”. Paavali lisäsi myöhemmin: ”Olen juossut kilpajuoksun loppuun, olen ottanut vaarin uskosta.” – 2. Tim. 4:7, Um.

16, 17. Miten kolme heprealaista ja Simson osoittivat olevansa voittavassa ”joukkueessa”? Mikä oli seurauksena heille?

¹⁶ Aikaisempia esimerkkejä huomattavasta uskosta Jehovaan ovat Sadrak, Meesak ja Abednego. Näitä kolmea uskollista heprealaista käskettiin kumartumaan ja palvomaan Duuran tasangolle pystytettyä kultaista kuvapatsasta. Kieltäytyisivätkö he tekemästä sitä sillä uhalla, että heidät heitettäisiin muuten tulipätsiin? Koska he olivat ryhtyneet kilpailuun, niin he pysyivät siinä muistuttaen tyynesti kuninkaalle: ”Nebukadnessar! Ei ole tarpeellista meidän vastata sinulle sanaakaan. Jos niin käy, voi meidän Jumalamme kyllä pelastaa meidät tulisesta pätsistä, ja hän pelastaa myös sinun kädestäsi, kuningas. Ja vaikka ei pelastaisikaan, niin tiedä se, kuningas, että me emme palvele sinun jumaliasi emmekä kumartaen rukoile kultaista kuvapatsasta, jonka sinä olet pystyttänyt.” Heidän rohkea uhmansa raivostutti kuningasta. Hän käski kuumentaa pätsin seitsemän kertaa tavallista kuumemmaksi ja heittää nuo kolme miestä sinne. He eivät peräytyneet, he kieltäytyivät kumartumasta ja jäivät kilpailuun. Heidät heitettiin äärimmilleen kuumennettuun kohisevaan tuleen. Jehova palkitsi heidät, ja he tulivat pois liekeistä kärventymättöminä ja voittivat uskonsa ja kestävyytensä avulla. – Dan. 3:1–27.

¹⁷ Älkäämme unohtako Simsonia. Simson jauhoi vankilassa vihollistensa pidättämänä, kunnes hänen tukkansa kasvoi jälleen pitkäksi. Hän ajatteli niitä häpäisyjä, joita oli toimeenpantu hänen Jumalaansa Jehovaa ja häntä itseään kohtaan, kun häntä ruoskittiin ivalla ja pilkalla ja haavoitettiin hänet sokaisseitten filistealaisvihollistensa lyönneillä. Hänen tunteensa kiihtyivät korkeimmilleen, ja hän oli pakahtumaisillaan päättäväisyydestä kunniaansaattaa Jehovan nimi. Hän tiesi, että hänen elämänsä joutui vaaraan hänen viimeisessä kilpailussaan. Simson pani koko sydämensä ja voimansa lopputaisteluun filistealaisten Daagonin ylistäjien temppelissä kunniaansaattaakseen Jehovan nimen. Hän tiesi, että kilpailu veisi hänen elämänsä. Hän sanoi kuitenkin: ”’Herra Jehova, muista minua ja vahvista minua ainoastaan tämä kerta, oi Jumala, ja salli minun kostaa filistealaisille yhdellä kertaa molemmat silmäni!’ Sitten Simson painautui kahta keskipylvästä vasten, joiden varaan rakennus oli lujasti vahvistettu, ja sai otteen niistä, toisesta oikealla ja toisesta vasemmalla kädellään. Ja Simson sanoi: ’Kuolkoon minun sieluni filistealaisten kanssa!’ Ja hän taivuttautui voimakkaasti eteenpäin, ja rakennus luhistui ruhtinasten ja kaiken siinä olevan kansan päälle, niin että kuolleita, jotka hän surmasi kuollessaan, oli enemmän kuin niitä, jotka hän oli surmannut eläessään.” – Tuom. 16:28–30, Um.

18. Missä erityisessä ottelussa Daavid osoittautui voimakkaaksi kilpailijaksi?

¹⁸ Eräs voimakas kilpailija oli Daavid. Jo nuorukaisena hän oli pelottomuuden ruumiillistuma. Häntä ei voitu peloitella pois kilpailusta. Hän oli rohkea Jehovassa. Goljat oli uhmannut Kaikkivaltiasta Jumalaa ja hänen kansaansa. Nuori Daavid uhkui vanhurskasta suuttumusta tätä hänen Jumalansa, Jehovan, uhmaa kohtaan. Hän kysyi vihaisesti: ”’Kuka tämä ympärileikkaamaton filistealainen on uhmaamaan elävän Jumalan sotajoukkoja?’ . . . Mutta Daavid sanoi Saulille: ’Sinun palvelijasi hoiti ennen isänsä lampaita, ja kun tuli jalopeura tai karhu ja vei lampaan laumasta, niin minä menin sen perästä ja iskin sitä ja vapautin sen sen suusta, ja jos se nousi jälleen minua vastaan, niin minä otin sitä parrasta ja iskin sitä ja tapoin sen. Sinun palvelijasi on tappanut sekä jalopeuroja että karhuja, ja tämä ympärileikkaamaton filistealainen on oleva yksi niistä, koska hän on uhmannut elävän Jumalan sotajoukkoja!’” Daavid astui pelottomana esiin otteluun. Vaikka hän oli vain nuorukainen, niin hän kohtasi rohkeana tuon ylvästelijän, jättiläisen Goljatin. Daavid selitti tuolle filistealaiselle: ”Sinä tulet minun luokseni miekoin ja peitsin sekä keihäin, mutta minä tulen sinun luoksesi sotajoukkojen [Jehovan], Israelin sotajoukkojen Jumalan, nimessä, hänen, jota sinä olet uhmannut.” Huomaa vastakohdat: jättiläinen, joka on varusten peittämä, kokenut sotamies, ja häntä vastustamassa pelkkä nuorukainen paimenenasussaan varustautuneena ainoastaan lingolla ja kivillä! Mutta lähtikö Daavid karkuun taistelukentältä? Pelkäsikö hän menettävänsä elämänsä? Jättikö hän taistelun? Hän huusi äänen värähtämättä: ”[Jehova] luovuttaa sinut tänä päivänä minun käsiini, ja minä isken sinut maahan ja hakkaan poikki sinun pääsi; . . . jotta koko maa tietäisi, että Israelissa on Jumala.” (1. Sam. 17:26, 34–36, 45, 46, Ts) Samalla Daavid tähtäsi linko kädessään kiven tarkkaan jättiläisen otsaan! Se osui maaliin! Jehova antoi Daavidille voiton. Jättiläinen kaatui kuolleena. Daavid mainitaan hänen pelottomuutensa ja Jehovaa kohtaan osoittamansa rakkauden takia yhtenä niistä, jotka saivat Jehovan hyväksymyksen. (Hepr. 11:32–34) Hän saa varmasti voittopalkinnon.

19. Miksi Paavali luetteli eräät näistä voittoisista kilpailijoista Heprealaiskirjeen 11. luvussa?

¹⁹ Paavali luetteli eräät näistä uskon puolesta voitokkaasti taistelleista Jehovan muinaisten todistajien joukossa rohkaistakseen meitä nykyään juoksemaan jatkuvasti samalla voittoisalla tavalla kuin he. Paavali kirjoitti meitä varten: ”Koska meillä on siis niin suuri pilvi todistajia ympäröimässä itseämme, niin pankaamme mekin pois jokainen paino ja se synti, mikä kietoo meidät helposti, ja juoskaamme kestävinä eteemme asetettu kilpajuoksu katsoessamme kiinteästi uskomme johtajaan ja täydellistäjään, Jeesukseen.” – Hepr. 12:1, 2, Um.

20–22. Mikä menettely johtaa kuolemaan ja mikä menettely elämän palkinnon voittamiseen Jumalan uudessa maailmassa?

²⁰ Nyt on kysymys: Oletko sinä yksi niistä toimivista kristityistä, jotka juoksevat voittoisasti kohti elämän palkintoa? Vai oletko sinä yksi niistä toimettomista liitonrikkojista eli laiskureista, jotka ajelehtivat iankaikkisen kuoleman tuomioonsa? (Room. 1:28–32) Älä ole toimeton laiskuri, liian laiska edes ravitsemaan itseäsi, niin että kuolet. (Sananl. 19:24; 14:14) Muista: jos sinä et ole toimiva Jeesuksen puolesta, niin olet häntä vastaan, ja sinun täytyy saada hänen vihollistensa kohtalo. (Matt. 12:30) Oletko sinä kulkeutunut pois kilparadalta toimettomuuden lokaan? Tartu vireästi toimeen ja käänny äkkiä takaisin! Kaikkein sykähdyttävin ja viimeisin taistelu, Harmagedon, on aivan edessämme. ’Ryhtykäämme ankaraan taisteluun uskon puolesta’ voittoisasti toimintamme avulla! – Juud. 3, Um.

²¹ Päättäkäämme kaikki Jehovan tarkkailevan katseen alla paeta toimettomuutta ja kuolemaa, koska näemme voittoisan valtakunnan perustettuna taivaissa! Voittakaamme sen sijaan toiminnan kautta voittopalkinto, ELÄMÄ uudessa maailmassa Jehovan valtakunnan alaisuudessa!

²² Jehova Jumalamme siunatkoon sinua, kun sinä taistelet ”voiton saamiseksi uskon oikeassa taistelussa”! – 1. Tim. 6:12, Um.