Uhraa ylistysuhrisi oikein

”Olkoon puheenne aina suloista, suolalla höystettyä, ja tietäkää, kuinka teidän tulee itsekullekin vastata.” – Kol. 4:6.

1. Mitä suolalla kuvataan?

MOOSEKSEN laki vaati höystämään uhrit suolalla: ”Jokainen uhrilahjasi suolaa suolalla, äläkä anna Jumalasi liitonsuolan puuttua ruokauhristasi: jokaiseen uhrilahjaasi sinun on tuotava suolaa.” Miksi? Suola on säilyttävää ja ehkäisee mätänemisen. Kaiken käymistilassa olevan uhraaminen oli kielletty, ja suola uhrin mukana esti tämän. Ehkäisten pahentumismuutosta suola varmisti kestävyyden, ja sitä käytettiin liiton yhteydessä osoittamaan sen muuttumattomuutta, sen kestävyyttä. Muinaisten kansojen keskuudessa pidettiin suolan syömistä yhdessä ystävyyden merkkinä, ja se ilmaisi pysyvää uskollisuutta ja luotettavuutta. Sen, joka uhrasi yhteysuhreja Jehovan alttarilla, katsottiin olevan osakkuudessa Jehovan kanssa, joten suolan käyttö uhrien mukana ilmaisi suolan nauttimista hänen kanssaan, mikä kuvasi pysyvää uskollisuutta. – 3. Moos. 2:13.

2. Mitä merkitsee kristityille heidän sanauhriensa höystäminen suolalla?

² Koska Jeesuksen tosi seuraajat vaikuttavat esimerkillään ja saarnallaan säilyttävästi mätänemistä ja moraalista rappeutumista vastaan, niin Jeesus sanoi heitä ”maan suolaksi”. Suola mainitaan myöskin heidän saarnasanojensa yhteydessä: ”Olkoon puheenne aina suloista, suolalla höystettyä, ja tietäkää, kuinka teidän tulee itsekullekin vastata.” (Matt. 5:13; Kol. 4:6) Kristityt eivät uhraa vilja- eikä lihauhreja Jehovalle niinkuin Israelin kansa teki, mutta he uhraavat ylistysuhreja huultensa sanoilla, ja näitä verrataan mulleihin ja hedelmiin. Samoin kuin suolan piti seurata Israelin aineellisia uhreja, niin on kristityn sanatkin, hänen huultensa kuvaannolliset mullit, höystettävä suolalla. Tämä merkitsee sitä, että puheitten täytyy olla puhdasta totuutta, niillä täytyy olla suojeleva vaikutus sekä puhujaan että kuulijaan, ja niiden täytyy olla kuuliaisia ja uskollisia Jehovalle, eivätkä ne saa halveksia hänen nimeään eikä tehdä hänen pöytäänsä ylenkatsottavaksi. Tarjottujen sanojen tulee olla miellyttäviä vanhurskautta rakastaville. Suola on ruokahalua herättävä mauste sekä ihmisen että eläimen ruoassa: ”Syödäänkö mautonta ilman suolaa?” ”Härät ja nuoret aasit, jotka kyntävät maata, syövät suolattua rehua.” (Job 6:6; Jes. 30:24, Ak) Kristittyjen sanauhrien täytyy siis olla höystettyjä hengellisellä suolalla, niin että ne eivät ole mauttomia, äiteliä ja pilaantuneita, vaan miellyttäviä, ystävällisiä, luotettavia ja varjelevia voimaltaan.

SAARNAT OVILLA

3. Miksi on välttämätöntä ajatella ja valmistaa etukäteen ovella pidettäviä saarnoja?

³ Tiedätkö sinä, miten sinun pitäisi vastata uhrataksesi hengellisiä uhreja, niin että se on suloista ja suolalla höystettyä? Kuten Kristuksen ja apostolien sekä varhaisten opetuslasten päivinä, niin näitä suullisia uhreja uhrataan useimmin ja tehokkaimmin nytkin ihmisten kotien ovilla. Ajatteletko sinä etukäteen ovella pitämiäsi saarnoja, ’tietääksesi, kuinka sinun tulee itsekullekin vastata’, kun kohtaat heidät ovella? Tällä ensikäynnillä on erittäin tärkeätä löytää sanat, mitkä ovat selviä, yksinkertaisia ja miellyttäviä eivätkä kiistanalaisia: ”Puhujan pyrkimyksenä oli löytää miellyttäviä sanoja, samalla kun hän kirjoitti selvästi, mikä oli totta.” Jos syntyy kuitenkin kiistaa, niin olkaa ”aina valmiina puolustautumaan jokaisen edessä, joka kysyy teiltä syytä teissä olevaan toivoon, mutta tehden sen lempeämielisesti ja syvästi kunnioittaen”. ”Herran orjan ei tarvitse taistella, vaan hänen on oltava tahdikas kaikkia kohtaan, pätevä opettamaan, pitäen itsensä kurissa pahaa kärsiessään, opettaen lempeästi niitä, jotka eivät suhtaudu suopeasti, koska Jumala ehkä suo heille katumuksen, mikä johtaa totuuden täsmälliseen tuntemukseen.” – Saarn. 12:10, Mo; 1. Piet. 3:15; 2. Tim. 2:24, 25, Um.

4, 5. Mikä neuvo annetaan saarnojen esittämisestä ja meidän asenteestamme, ja miksi se on tärkeä?

⁴ Meidän ei tule olla epäröiviä ja anteeksipyytäviä esiintymistavassamme, vaan muistaa edustavamme kaikkeuden Luojaa ja omaavamme hänen tukensa. Oletko sinä vakuuttunut siitä, että sinä puhut totuutta? Jos olet, niin anna sen vakaumuksen ilmetä esityksestäsi. Oletko sinä vilpitön? Anna sen loistaa näkyville. Oletko sinä innostunut totuudesta? Tee se ilmeiseksi heille äänensävylläsi ja kasvonilmeilläsi. Sinä menet varmasti heidän luokseen ystävänä, joten ole siis lämmin ja ystävällinen, keskustelevainen ja suora. Vedä heidät keskusteluun tehden kysymyksiä, houkutellen heiltä ajatuksenilmaisuja. Lähesty jokaista ovea siinä mielessä, että sen takana oleva on lammas, ystävä, ja anna kiinnostuksesi ja huolenpitosi häneen nähden ilmetä. Ole tällaisessa myönteisessä mielentilassa jokaiseen ovenavaajaan nähden. Pane hänet todistamaan erilaisuutensa, ennenkuin ajattelet hänestä eri lailla. Älä anna edellisellä ovella tapaamasi vuohen hapattaa itseäsi kielteiseen suhtautumiseen seuraavalla ovella. Jokainen ovi ansaitsee sinun parhaasi, eikä sen tule saada vähempää vain siksi, että se saattaa olla vaikean alueen keskellä.

⁵ Oletko lukenut kappaletta niin, että silmä on nähnyt joka sanan, mutta että sinä huomaat kuitenkin sen lopussa, että sinä et muista mitään lukemastasi? Sinun ajatuksesi olivat vaellelleet muualla. Tai oletko milloinkaan istunut esitelmässä kuuntelemassa sanoja, mutta huomaatkin äkkiä, ettet muista mitään siitä, mitä puhuja sanoi viimeisten kymmenen minuutin aikana, koska ajatuksesi harhailivat? Samoin voi ovelletulija näyttää kuuntelevan sinua, mutta hän ajattelee mielessään ahkerasti puolusteluja tai tarkastelee pukuasi tai tutkii henkilöllisyyttäsi. Hän saattaa muodostaa sinusta mielipidettä, ilman että sinun sanasi painuvat hänen mieleensä kaikuessaan hänen korviinsa. Mutta samoin kuin sinun ajatuksesi eivät vaeltele muualla, jos lukemasi kappale on sekä kiinnostava että hyvin kirjoitettu, ja samoin kuin ne eivät harhaile, jos kuuntelemasi puhuja esittää hyviä ajatuksia vakavasti ja innostuneesti, niin ovat ovenavaajankin ajatukset sinun saarnassasi, jos se on runsasaatteinen, selvä ja opettavainen ja jos se esitetään lämpimän vilpittömästi ja syvällisen vakuuttavasti. Vaikutelmat eivät synny eikä päätöksiä tehdä vain siitä, mitä me saatamme sanoa, vaan myös siitä, miten me sanomme sen ja millaisilta me näytämme sanoessamme sen.

6, 7. Mikä ehdotus esitetään saarnojen sisällöstä?

⁶ Kun edellytämme, että me pukeudumme siististi mutta emme koreilevasti ja että me unohdamme itsemme ja annamme ystävällisen kiinnostuksemme, vilpittömyytemme, vakaumuksemme ja intomme loistaa puhuteltavalle, niin itse saarnan sisältö vaatii meidän huomiomme. Sen täytyy olla hyvä omissa silmissämme, sen täytyy innostuttaa meitä eri kohdillaan, jos aiomme saada innostusta toisiin. Jos se jättää meidät kylmäksi, niin se ei lämmitä suinkaan ketään muutakaan. Valmista siis esityksesi takia saarna, mikä miellyttää itseäsi hyvin paljon. Sinä voit saada ajatuksia toisilta, mutta älä käytä niitä, jos ne eivät täytä sinua innostuksella. Muuten sinä esität sen hengettömästi, ja he ottavat sen vastaan samalla tavalla. Ota aihe, keskitä todistusaineistosi tähän yhteen kohteeseen. Tee siitä käytännöllinen, henkilökohtaisesti puhuteltavaan vetoova. Jokainen on kiinnostunut itsestään, monet eivät ole syvästi kiinnostuneita toisista. Sinä voit puhua maailman olosuhteista – sodista, nälänhädistä, ruttotaudeista, onnettomuuksista – mutta jos nämä eivät ole koskettaneet henkilökohtaisesti puhuteltavaan tai jos ne eivät uhkaa häntä aivan pian, niin hän ei välitä niistä kovinkaan paljon. Ihmiset ovat paatuneet laajamittaiseen kärsimykseen, joukkokurjuuteen nähden. Jos he tai heidän lähimmän perheensä jäsenet kärsivät näitä ahdistuksia, niin he ovat henkilökohtaisesti kiinnostuneita niistä. Jos sinä puhut siis maailman ahdistuksista, niin koeta saada ne puhuteltavan henkilökohtaiselle tasolle. Jos sinä käsittelet esimerkiksi laajalle levinnyttä nuorisorikollisuutta, niin tee se hänelle selväksi osoittamalla, miten hän voi suojella omia lapsiaan siltä. Valtakunta on kaikkien vaikeuksien parannuskeino, mutta osoita heille, että se ratkaisee heidän pienet henkilökohtaiset murheensakin eikä vain suuria maailmanlaajuisia kärsimyksiä. Jälkimmäiset ovat usein liian suuria ja jättiläismäisiä ja yllättäviä käsitettäviksi.

⁷ Jeesus käsitteli vuorisaarnassa jokapäiväisiä murheita ja huolia, mitkä vaivasivat ihmisiä: mitä he söisivät ja joisivat ja pukisivat ylleen. Jehova tietää, että näitä tarvitaan, ja varaa ne ihmisille samoin kuin linnuille ja kasveillekin, sanoi Jeesus. ”Etsikää siis jatkuvasti ensin valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu lisätään teille.” Kun näin tehdään, niin henkilökohtaiset huolet häipyvät, ja sinulla on sen sijaan ”Jumalan rauha, mikä käy yli kaiken ajatuksen”. Meidän täytyy siis Jeesuksen tavalla panna merkille ihmisten henkilökohtaiset murheet ja huolet ja sisällyttää ne saarnoihimme. Näiden saarnojen tulee olla sovellettavia kuulijoittemme henkisen tason ja asenteen mukaan, niinkuin Paavalinkin saarnat olivat: ”Minusta on tullut kaikkea kaikenlaisille ihmisille, jotta voisin joka tapauksessa pelastaa joitakuita.” – Matt. 6:33; Fil. 4:7; 1. Kor. 9:22, Um.

8. Kun meidän saarnamme ovat valmiit, niin miten meidän tulee painaa ne mieleemme esitettäviksi ovella?

⁸ Jos me opettelemme ulkoa saarnamme, niin niistä puuttuu joustavuus ja sovellettavuus. Jotta ne olisivat taipuisia ja muovailtavissa ovilla syntyviin erilaisiin tilanteisiin sopiviksi, niin meidän ei pidä opetella ulkoa muuta kuin lyhyt jäsennys. On monta tuttua raamatunkohtaa, joita voimme tarkastella muutamia minuutteja ilman muistiinpanoja. Me puhumme niistä valmistautumatta helposti ja luottamuksellisesti. Valikoi siis kolme tai neljä näistä erittäin tutuista raamatunpaikoista, painaen mieleesi ainoastaan niiden paikan Raamatussa. Katso ne sitten järjestyksessään ovella lukien ja selittäen lyhyesti kunkin. Kun sinä et rasita muistiasi ulkoa opetelluilla sanoilla, mitkä kuuluisivat koneellisilta, niin sinun mielesi on vapaa tarttumaan ajatuksiin esittäessäsi tarvittavat sanat ekstemporoiden, niinkuin sinä teet joka päivä keskustellessasi. Vain tällöin ilmenee sinun vilpittömyytesi ja innostuksesi; vain tällöin voi sinun luonnollinen henkilöllisyytesi ja lämpösi ja ystävällisyytesi loistaa. Sinä voit varata vaihtelevia raamatunkohtia käytettäväksesi eri tilanteissa. Sinä voit merkitä kenttäpalvelusraamattusi taakse useita sikermiä eri kohtia, joista kukin sikermä sisältää sinun muistiinpanosi jotakin saarnaa varten.

MITEN SINÄ ALOITAT SAARNASI

9. Mikä ehdotus annetaan yleisten puolustelujen voittamiseksi?

⁹ Monet henkilöt käyvät ovelta ovelle erilaisissa tarkoituksissa, ja kun kello soi, niin huoneiston asukas on usein hiukan harmistunut häiriöstä ja tulee ovelle päättäneenä lähettää sinut nopeasti pois. Hänellä on valmiina useita puolusteluja, mutta hän tuskin tarttuu niistä mihinkään, ennenkuin hän on luonut nopean katseen sinuun ja kuunnellut ja tehnyt pikaisen johtopäätöksen sinusta. Silloin hän pistää väliin yhden. Sinä olet kuullut ne usein ja pystyt kumoamaan ne erittäin johdonmukaisesti, mutta kun hän on sanonut sen, niin hän luultavasti pitää siitä myöskin kiinni, koska ylpeys ei salli hänen perääntyä siitä. Jos sinä voisit nähdä etukäteen puolustelun ja kumota sen, ennenkuin hän lausuu sen, niin hän saattaisi kuunnella sinua loppuun asti. Ehkä sinä voisit sanoa hyvin lyhyen johdannon jälkeen itse äkkiä, ennenkuin hän on valinnut yhden yleisistä puolusteluista: ”Kun me käymme ovilla, niin jotkut sanovat heti: . . .” ja esittää yhden puolustelun. Se ei ole ehkä se, mitä hän olisi käyttänyt tällä kertaa, mutta hän on hyvin todennäköisesti käyttänyt sitä, ja hän kenties joutuu hämilleen hetkeksi, kun sinä mainitset sen. Hän saattaa olla hiukan utelias, mitä sinä sitten sanot tästä hänen toisinaan käyttämästään puolustelusta. Esitä asia hyvin, mieleenjäävästi, kiinnostuksen säilyttävästi, niin kenties hän kuuntelee sinun saarnasi läpi.

10. Miten voisit käsitellä lausuntoa: ”Minä en tarvitse mitään tänään”?

¹⁰ Kun olet maininnut lyhyesti, miksi olet tullut, niin voisit sanoa: ”Kun me käymme tällä tavalla ihmisten luona, niin jotkut sanovat: ’Minä en tarvitse mitään tänään.’ Mutta kuulkaahan, mitä Jeesus sanoi niistä, jotka sanovat, että he eivät tarvitse mitään: ’Sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.’ Hän ei tarkoittanut tietenkään heidän olevan kirjaimellisesti tällaisia, sillä se olisi ollut heillekin ilmeistä, vaan hän tarkoitti, että he olivat hengellisellä tavalla tällaisessa puutteenalaisessa tilassa.” Kun olet sitten käyttänyt Ilmestyskirjan 3:17:ää voittaaksesi puolustelun, niin sinä otat kaksi tai kolme muuta raamatunkohtaa täydentääksesi saarnasi. Saattaisit käyttää Aamoksen 8:11:ttä osoittaaksesi, että hengellinen nälänhätä on laajakantoinen ja että ihmiset eivät ole monista kirkoista huolimatta hengellisesti ravittuja, vaikka monet niin luulevat. Lue Matteuksen 5:3:s osoittaaksesi, että ne, jotka ovat hengellisesti köyhiä, tulevat tyydytetyiksi. Tässä kohdassa voisit esittää kirjallisuustarjouksen ja sanoa, että nämä julkaisut antavat hengellistä ravintoa, ja todistaa sen heille ottamalla jonkin nimenomaisen kappaleen luettavaksi, sellaisen, mikä sisältää erikoisen mehukkaan tiedon murusen.

11, 12. Miten saattaisit käyttää saarnassasi ja kumoamisessasi puolustusta: ”Minulla on kiire”?

¹¹ Toinen esimerkki: ”Ihmiset sanovat usein käydessämme heidän luonaan, että heillä on kiire. On hyvä, että on ahkera, koska Jumala vihaa laiskoja. Mutta meillä ei tule olla niin kiire vähäisemmissä asioissa, että riistämme ajan tärkeämmiltä. Jeesus oli kerran kahden sisaruksen kodissa. Maria kuunteli hänen selittävän Jumalan totuutta, ja Martta valitti, koska hän ei auttanut taloustöissä. Kertomus sanoo näin: ’Mutta Martta puuhasi monissa palvelustoimissa; ja hän tuli ja sanoi: ”Herra, etkö sinä välitä mitään siitä, että sisareni on jättänyt minut yksinäni palvelemaan? Sano siis hänelle, että hän minua auttaisi.” Herra vastasi ja sanoi hänelle: ”Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet, mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei oteta häneltä pois.”’ Jehova ja Jeesus puhuvat meille Raamatun kautta. Jos me emme halua kuunnella heitä, niin miksi odottaisimme heidän kuuntelevan koskaan itseämme, kun me joudumme vaikeuteen ja huudamme heiltä apua?” – Luuk. 10:40–42.

¹² Tai joku voisi sanoa: ”Jotkut tulevat ovelle ja sanovat, että heillä on liian kiire, mutta jos minä tarjoaisin heille kymmenentuhatta markkaa, niin heillä ei olisi liian kiire ottaakseen sen vastaan. Kuulkaahan kuitenkin, mitä Raamattu sanoo: ’Autuas se ihminen, joka on löytänyt viisauden, ihminen, joka on saanut taidon. Sillä parempi on hankkia sitä kuin hopeata, ja siitä saatu voitto on kultaa jalompi. Se on kalliimpi kuin helmet, eivät mitkään kalleutesi vedä sille vertaa. Pitkä ikä on sen oikeassa kädessä, vasemmassa rikkaus ja kunnia. Sen tiet ovat suloiset tiet, sen polut rauhaisat kaikki tyynni. Elämän puu on se niille, jotka siihen tarttuvat; onnelliset ne, jotka siitä pitävät kiinni.’ Jos heillä ei ole liian kiire ottaakseen vastaan rahaa, niin heillä ei pitäisi suinkaan olla liian kiire hankkiakseen tietoa, mikä johtaa iankaikkiseen elämään.” – Sananl. 3:13–18.

13. Miten voisit kumota puolustelun: ”Minua ei kiinnosta”?

¹³ Kun olet esittänyt, että monet sanovat sinulle, ennenkuin he käsittävät käyntisi tarkoitusta, että heitä ei kiinnosta, niin voisit jatkaa: ”Mutta tiedättekö Te, mitä Raamattu sanoo ihmisistä, jotka vastaavat, ennenkuin kuulevat asian? Kuulkaahan: ’Jos joku vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.’” Sinä et halua käyttää tätä sen jälkeen, kun puhuteltava sanoo, ettei häntä kiinnosta. Se olisi silloin liian töykeää, se olisi samaa kuin sanoisi häntä hulluksi ja häpeälliseksi. Mutta jos sinä otat tämän kohdan esiin ensin, niin voit käyttää edellämainittua raamatunpaikkaa, Sananlaskujen 18:13:a, koska sinä sovellat sitä toisiin ihmisiin, jotka tekevät näin, etkä häneen, jolle puhut. Sama koskee seuraavaakin esimerkkiä.

14. Mitä sanotaan usein runsauden maissa, ja miten sitä voidaan käsitellä?

¹⁴ Eräissä materialistisissa maissa, joissa ihmisillä on yltäkylläisyys, he työntävät sinut pois sanomalla olevansa tyytyväisiä: ”Jotkut ihmiset kieltäytyvät kuuntelemasta ja sanovat: ’Minä tulen toimeen aivan hyvin, minä olen tyytyväinen.’ Jumalaa eivät kiinnosta ihmiset, jotka ovat tyytyväisiä. Häntä kiinnostavat ne, jotka ovat tyytymättömiä. Hän merkitsi kauan sitten eräät varjeltaviksi sanoen: ’Kierrä kaupungin, Jerusalemin, läpi ja tee merkki niitten miesten otsiin, jotka huokaavat ja valittavat kaikkia kauhistuksia, mitä sen keskuudessa tehdään.’ Jehova on nyt kiinnostunut niistä, jotka rakastavat vanhurskautta, eivätkä sellaiset ole suinkaan tyytyväisiä maan nykyisiin turmeltuneisiin, jumalattomiin olosuhteisiin. Kuka säädyllinen ihminen voisi olla tyytyväinen näihin turmeltuneisiin olosuhteisiin? He kaipaavat puhdasta hallitusta, moraalittomuuden loppua, ulkokultaisuuden lakkaamista. He haluaisivat myöskin terveyttä ja elämää itselleen ja perheilleen sekä maan kaikille vanhurskautta rakastaville. Nykyiset huonot olosuhteet panevat heidät huokaamaan ja valittamaan ja ikävöimään jotain parempaa.” Käytettyäsi näin Hesekielin 9:4:ttä voisit käyttää Matteuksen 5:4:ttä osoittaaksesi, että nämä murehtivat saavat lohdutuksen, että Jumala suo heille nyt heidän kaipaamaansa hengellistä ravintoa ja että Jehova täyttää kaikki heidän kaipuunsa vanhurskaassa uudessa maailmassa, käyttäen Psalmia 145:16 ja Ilmestyskirjan 21:4:ttä näiden kohtien vahvistamiseksi.

15. Mitä muita ehdotuksia annetaan?

¹⁵ Voisit myöskin herättää yleisiä uskonnollisia vastaväitteitä, kuten: ”Toisinaan ihmiset sanovat meille: ’Minä uskon, että jos minä olen vilpitön, niin Jumala pelastaa minut; siinä on kaikki, mitä hän vaatii minulta: että minä teen, minkä uskon oikeaksi.’ Mutta Raamattu ei sano niin: ’Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.’” Voisit sen jälkeen käyttää sellaisia raamatunpaikkoja kuin Galatalaiskirjeen 1:8:tta ja Johanneksen 17:3:tta osoittaaksesi, että meidän täytyy seurata totuutta eikä ihmisten ajatuksia sen suhteen, mikä on oikein. Tässä edellämainitussa vilpittömyyspuolustelun kumoamisessa käytettiin Sananlaskujen 14:12:tta. Sinä voisit käyttää yhtä sopivasti sellaisia raamatunkohtia kuin Johanneksen 16:2:sta, Apostolien tekojen 26:9:ttä tai Roomalaiskirjeen 10:2, 3:tta. Me voimme saada saarnoihimme paljon vaihtelua. Ajattele käytettyjä puolusteluja, yleisiä uskonnollisia vastaväitteitä, mitä tahansa, mikä voisi herättää kiinnostusta, ja etsi sitten nopea kumoaminen, mieluimmin jokin raamatunkohta, koska se auttaa sinut nopeasti raamatulliseen saarnaasi. Edelläolevat esimerkit osoittavat mahdollisuuksia, eikä sinun tarvitse ehdottomasti käyttää niitä. Valmista täsmälliset alkusanat ja laadi itsellesi sopivat raamatunpaikkoja sisältävät esityskohdat, mitkä miellyttävät sinua, mitkä tekevät sinut innostuneeksi, niin että sinä voit esittää saarnasi henkilökohtaisesti innostuneena ja vakuuttuneena. Se, mitä on sanottu ovella pidettävästä saarnasta, sopii myöskin uusintakäyntisaarnaan. Ainoa ero on siinä, että sinä voit käyttää yhtä tai kahta raamatunpaikkaa enemmän ja laajentaa esitystäsi hiukan enemmän niiden perusteella. Sama neuvo, mikä on annettu esityksestä ja ovella pidettävien saarnojen mieleenpainetuista jäsennyksistä, sopii myöskin sisällä pidettäviin pitempiin uusintakäyntisaarnoihin.

16. Mitä meidän tulee nyt tehdä?

¹⁶ Tehkäämme äärimmäisemme ollaksemme Jehova Jumalan hyväksymiä palvelijoita tutkien ahkerasti hänen Sanaansa saadaksemme siitä hyväksyttäviä ylistysuhreja, hänelle antautuneitten huulten virheettömiä mulleja ja hedelmiä. Harkitse hänen totuuttaan kertaillen sitä mielessäsi, muovaillen sitä esitettäväksi julkisesti, pannen sen parhaaseen muotoon, niin että se tekee vaikutuksen vielä hajallaan oleviin muihin lampaisiin ja ettei sitä voida kumota vuohien vastustuksella. Esitä se suloisesti, lempeästi, tahdikkaasti ja sillä kuvaannollisella suolalla höystettynä, minkä on määrä liittyä meidän hengellisiin ylistysuhreihimme. Silloin ne ovat sanoja, jotka ovat tottelevaisia ja tosia ja uskollisia Jehovalle, pysyviä sanoja, sanoja, joilla on säilyttävä voima niille, jotka kuulevat ne ja ottavat ne vastaan ja tottelevat niitä. Kun meillä on sellaisia uhrisanoja, niin me emme syyllisty koskaan Jehovan pöydän tekemiseen ylenkatsottavaksi. Meillä on etu tarjota siltä Jehovan lihavista aineksista valmistettua juhla-ateriaa kaikkiin kansoihin kuuluville hyvätahtoisille ihmisille.