Evankeliuminpalveluksen valvojat

”Jos joku mies tavoittelee valvojan virkaa, niin hän haluaa oikealaatuista työtä.” – 1. Tim. 3:1, Um.

1, 2. a) Onko Raamatun mukaan oikein haluta määräystä valvojaksi? b) Mikä on pätevyyden perusvaatimus?

VALTAKUNNAN julistajilla, jotka ymmärtävät oikein tehtävänsä, on edistyvä näkemys. He eivät tyydy seisomaan hiljaa paikallaan. He haluavat tulla kypsiksi, päteviksi palvelemaan Jehovaa käyttäen täysin kaikkia kykyjään, mitä heillä on, uuden maailman etujen edistämiseksi.

² Kun joku veli on halukas saamaan lisää palvelusetuja, niin on Raamatun mukaan oikein, että hän koettaa edistää palvelustaan kohti sitä tavoitetta, että hänestä tulisi valvoja seurakuntaan. ”Tämä esitys on luotettava.” (1. Tim. 3:1, Um) ”Jos joku mies tavoittelee valvojan virkaa, niin hän haluaa oikealaatuista työtä.” Kukaan ei siis oleskele Jehovan järjestössä vuosikausia ottamatta edistysaskeleita. Hän tahtoo kasvaa henkisesti ja ottaa lisäetuja palveluksessa. Hän ottaa, ymmärtäessään asian oikein, mahdollisimman pian ylen tärkeän askeleen: vertauskuvaa antaumuksensa Jehovalle vesikasteella tietäen tämän olevan perusvaatimus, jos hän toivoo saavansa elää uudessa maailmassa. Mutta hän ei pysähdy siihen. Hän käyttää kaikkia kykyjään, mitä hänellä on, yrittäen lisätä ja laajentaa palvelusetujaan.

3. Miten luonnollisia kykyjä käytetään, ja mitä kallista erehdystä tulee välttää, kun on määrätty toimeen?

³ Hän panee luonnolliset kykynsä hyvään teokraattiseen käyttöön. Häntä ei kiinnosta enää koko aikansa ja kaikkien kykyjensä käyttäminen siinä tarkoituksessa, mitä pidetään tai mainitaan menestykseksi maailmassa. Hän tietää, että se olisi tyhmää, sillä Raamattu sanoo selvästi, että tällä vanhalla asiainjärjestelmällä ei ole minkäänlaista tulevaisuutta. Ainoa tavoittelemisen arvoinen ja pysyvä on uusi maailma. Hän hankkii siis viisaasti aineelliset tarpeensa ja käyttää kaiken muun ajan, tarmon ja kyvyt uuden maailman etujen edistämiseen. Arvostelukykyiset viisaat ihmiset järjestävät rukoillen asiansa ja välttävät tekemästä sitä kallista erehdystä, minkä eräät tekivät, jotka tultuaan päteviksi ja määrätyiksi palvelijoiksi sallivat myöhemmin mielensä raskautua ja ”etsivät omaansa eivätkä sitä, mikä Kristuksen on”, siinä määrin, että he menettivät Jehovan suosion ja heiltä otettiin pois kaikki uuden maailman tehtävät. (Fil. 2:21; 1. Tim. 6:6–10) Arvostavat palvelijat eivät anna vanhan maailman harrastusten – jotka häviävät pian – vaarantaa loputonta uraansa Jehovan uuden maailman yhteydessä. He eivät mukaudu etsimään omia etujaan, vaan Kristuksen etuja, mikä johtaa siihen, että he ovat siunaukseksi veljilleen ja hyvää tahtoville ihmisille ja ennen kaikkea kunniaksi ja ylistykseksi Jehovalle, joka kutsui heidät vanhan maailman harrastuksista saarnaamaan.

4. Mainitse valvojan raamatullisia pätevyysvaatimuksia.

⁴ Sen lisäksi, että oikea halu on vaikuttimena ja että tavoittelee valvojan virkaa, tarvitaan muutakin ollakseen pätevä. Raamattu jatkaa: ”Valvojan tulee sentähden olla nuhteeton, yhden vaimon mies, kohtuullinen elintavoissaan, terve mieleltään, järjestyksellinen, muukalaisia rakastava, kykenevä opettamaan, ei viinaanmenevä riitelijä, ei tappelija, vaan järkevä, ei sotaisa, ei rahanhimoinen, mies, joka hallitsee omaa huonekuntaansa oikealla tavalla, pitää lapset kuuliaisuudessa täysin vakavamielisesti (jos joku mies ei tosiaankaan tiedä, miten tulee hallita omaa huonekuntaansa, niin kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta?); ei vastakääntynyt mies, pelosta että hän saattaisi pöyhistyä ylpeydestä ja langeta Perkeleelle annettuun tuomioon. Hänellä tulisi sitäpaitsi olla myös suotuisa todistus ulkopuolella olevilta ihmisiltä, jotta hän ei joutuisi syytteeseen ja Perkeleen ansaan.” – 1. Tim. 3:2–7, Um.

5. Ketkä ovat sitten päteviä, ja miten pitkän ajan kuluttua?

⁵ Vain antautuneet, kypsät, hyvin tasapainoiset, edistysmieliset ja toimeliaat seurakunnan julistajat ja tienraivaajat, joilla on oikea näkemys evankeliuminpalveluksesta, ovat päteviä olemaan seurakunnan valvojina. Miten kauan kestää, ennen kuin joku voi tulla valvojaksi? Jotkut mukautuvat niin ahkeroiden, että he ovat kypsyneet ja edistyneet siinä määrin, että Seura määrää heidät valvojiksi, kun he ovat olleet kokonaisen vuoden evankeliuminpalveluksessa sen jälkeen, kun he ovat vertauskuvanneet antaumuksensa vesikasteella. Mutta kussakin seurakunnassa määrätään kypsimmät, pätevimmät ja innokkaimmat palvelijat valvojiksi noudattaen Raamatun neuvoa, ettei tule käyttää ”vastakääntynyttä miestä”.

6. a) Voidaanko naisia määrätä tähän toimeen? b) Mitä tulee sen sisaren tehdä, jolla on vastuu kokousten johtamisesta?

⁶ Mutta entä jos ei ole riittävästi antautuneita miehiä seurakunnassa? Voidaanko naisia määrätä palvelustehtäviin? Kyllä, päteviä sisaria asetetaan sellaisissa tapauksissa pitämään huolta määrätyistä velvollisuuksista. Jollei ole määrättyjä miesvalvojia, niin sisarilla on vastuu kokousten hoitamisesta. On asianmukaista, että sisar pitää päänsä peitettynä palvellessaan siten sen tunnustukseksi, että mies on teokraattinen pää, ja sen toteamiseksi, että hän, sisar, palvelee tilapäisesti eli olosuhteitten pakosta seurakunnassa miehen sijasta, jonka tulisi olla siinä asemassa. Kun veli muuttaa sille alueelle tai paikkakunnan miehet oppivat totuutta, tulevat päteviksi ja määrätään valvojiksi, niin se on onnellista aikaa sellaisille sisarille. He väistyvät iloiten veljen edestä tunnustaen Jehovan teokraattisen järjestelyn. – Ef. 5:24–32. (Katso kirjasta ”Tämä merkitsee iankaikkista elämää” sivuilta 152–161 lisätietoja ”naisen eduista seurakunnassa”.)

7. a) Miten palvelija arvostaa virkamääräystään? b) Jos hän on uskollinen, niin päättyykö hänen tehtävänsä Harmagedonissa?

⁷ Kun seurakunnan julistaja, tienraivaaja tai lähetystyöntekijä, jolla on oikea näkemys tehtävästään, täyttää välttämättömät eri vaatimukset ja kun Seura määrää hänet valvojaksi eli palvelijaksi, niin hän arvostaa määräystään suurena aarteena, mitä ei voida ostaa koko maailman rahalla. Hän toteaa, että palvelijaksi määrääminen on Jehovan suosion osoitus uskollisen palveluksen johdosta. Hän pitää oikeutetusti saamaansa määräystä suuremmassa arvossa kuin mitään asemaa, minkä hän voisi mahdollisesti saavuttaa vanhassa maailmassa. Hän tietää hyvin, että kaikki vanhassa maailmassa oleva häviää pian. Tämän sukupolven aikana se on jo menneisyyteen kuuluvaa! Niin, se on mennyttä kerta kaikkiaan iäksi, kun taas uuden maailman yhteiskunta pysyy täällä. Kun hän täyttää uskollisesti saamansa tehtävän, niin hän tietää, että hänen ilonsa on julistaa laajalti Jehovan erinomaisia ominaisuuksia tästä lähtien Harmagedoniin asti ja palvella ja auttaa veljiään läpi Harmagedonin suoraan uuteen maailmaan, missä hänellä on edelleen etu osallistua tuhat vuotta Jumalan uuden maailman kehitysvaiheisiin. Kun määrätyllä palvelijalla on tällainen kristallinkirkas näkemys, niin ei ole ihme, että hän palvelee veljiään niin hyvin ja on ahkera tehtävänsä täyttämisessä ”kokosieluisesti kuin Jehovalle”. – Kol. 3:22–24, Um.

8. Miksi valvojien täytyy tuntea nimenomaiset velvollisuutensa ja tutustua toistenkin palvelijoitten velvollisuuksiin?

⁸ On erittäin tärkeätä, että jokainen palvelija tietää, mitä häneltä vaaditaan, jotta hän voisi täyttää velvollisuutensa. Hänen täytyy tietää, mitkä hänen velvollisuutensa ovat ja miten ne tulee täyttää. Hän saa tietää tämän tutkimalla huolellisesti kirjoista Miten voi saarnata yhdessä yksimielisyydessä, Qualified to Be Ministers, lehdestä Valtakunnan palvelus sekä muista Seuran julkaisuista. Hän ei tutustu ainoastaan omiin velvollisuuksiinsa, vaan hän tuntee myöskin toisten palvelijoiden velvollisuudet ja mukauttaa toimintansa toisten määrättyjen valvojien toimintaan, mikä johtaa siihen, että kaikki valvojat palvelevat veljiään rakkaudellisesti ja yksimielisesti. Kun kukin palvelija ymmärtää hänelle määrätyt velvollisuudet ja täyttää ne, niin palvelijoitten joukko on yhdenmukaistettu ja yksimielinen ryhmä, joka työskentelee läheisesti yhdessä ja pitää hyvää huolta seurakunnan eduista. – 1. Piet. 5:1–5.

9. Täytyykö valvojien toteuttaa käytännössä sitä, mitä he saarnaavat?

⁹ Kun palvelijalla on oikea näkemys tehtävästään, niin hän ei ole vain nimellinen. Hän on palvelija sanoissa ja teoissa. Hän on jatkuvasti hyvä ja innokas palvelija, joka ymmärtää, että hänen vastuuseensa Jehovan edessä ja veljiään kohtaan kuuluu johdon ottaminen kenttäpalveluksessa. Hän ei ole sentähden sellainen, joka nousee puhujalavalle ja pitää hienoja puheita kehottaen veljiään suorittamaan paremmin kenttäpalvelusta ja unohtaa sitten tulla itse kokoontumispaikalle. Ei, vaan hän toteuttaa käytännössä, mitä hän saarnaa. Hän on itse kokoontumispaikalla säännöllisesti ja aikanaan, ja hänellä on hyvin suunnitellut ja laaditut järjestelyt, joiden mukaan ryhmä lähtee alueelle ja aloittaa täsmällisesti palveluksen hukkaamatta aikaa. Hänen ahkeruudestaan, innostaan ja esimerkistään riippuu paljon, eikä sitä voida laiminlyödä, ilman että se koituu seurakunnan vahingoksi. Hän pitää mielessään, että lampaita johdetaan eikä ajeta, ja hän ottaa Seuran neuvon ja ohjeen mukaan tarmokkaan johdon saarnaamistyössä.

10, 11. a) Minkä vastuun Apostolien tekojen 20:28 asettaa valvojille? b) Millä tavalla tämä täytetään?

¹⁰ Palvelijat, joilla on oikea näkemys palveluksesta, eivät ole kiinnostuneita ainoastaan omasta evankeliuminpalveluksestaan, vaan myöskin avun annosta toisille. Todellinen palvelija ymmärtää vastuunsa Apostolien tekojen 20:28:nnen (Um) täyttämisestä. Siinä sanotaan: ”Kiinnittäkää huomiota itseenne ja koko laumaan, jonka keskuuteen pyhä henki on asettanut teidät valvojiksi, kaitsemaan Jumalan seurakuntaa.” Mitä tämä oikein merkitsee? Mikä nyt on tarpeellista elämän saamiseksi uudessa maailmassa? Totuuden tuntemusko? Kokouksissa käyminenkö? Antaumuksen ilmaiseminenko vesikasteella? Nämä ovat kyllä perusvaatimukset, mutta jotakin muutakin vaaditaan. Tarvitaan ylen tärkeää ja elämälle välttämätöntä saarnaamista, ”sillä jos sinä julistat julkisesti tätä ’suussasi olevaa sanaa’, että Jeesus on Herra, ja uskot sydämessäsi, että Jumala herätti hänet kuolleista, niin sinä pelastut. Sillä sydämellä uskotaan vanhurskaudeksi, mutta suulla annetaan julkinen julistus pelastukseksi.” – Room. 10:9, 10, Um.

¹¹ Valvojilla on siis Apostolien tekojen 20:28:nnen mukaisesti vastuu kaikkien seurakunnan yhteydessä olevien auttamisesta toimeliaiksi Jehovan ylistäjiksi. Valvojat antavat tämän avun rakkaudellisella ja huomaavaisella tavalla, ei kylmällä, nureksivalla, epäystävällisellä tavalla eikä siten, että se saattaa hämilleen. Valvoja harkitsee julistajan vaikeuksia, mitkä ovat joskus enemmän kuviteltuja kuin todellisia, ja yrittää auttaa jokaista voittamaan häntä hidastuttavat vaikeudet rohkaisten säännöllisesti ja järjestellen nimenomaan siten, että apua tarvitsevia voi osallistua säännöllisesti evankeliuminpalvelukseen. Autettujen pitäisi olla kiitollisimpia näille väsymättömille valvojille, kun he havaitsevat näiden lisäävän ponnistuksiaan heidän takiaan heidän hyväkseen. Arvostavat julistajat toimivat iloiten yhdessä valvojien kanssa.

12. a) Miksi seurakunta täytyy pitää puhtaana, ja keillä on vastuu tästä? b) Tuleeko sisarten käsitellä erottamis- tai koeajalle asettamistapauksia?

¹² Jotta mikään seurakunta saisi Jehovan siunauksen ja suosion, niin sen täytyy suorittaa puhdasta, otollista palvontaa. (1. Kor. 5:6–13) Jos joku seurakunnassa rikkoisi puhdasta elämää koskevia Jehovan käskyjä vastaan, niin sen julistajan velvollisuus, joka tietää rikoksen, on saattaa asia seurakunnan komitean huomioon, koska sillä on raamatullinen vastuu seurakunnan pitämisestä puhtaana. Komitea tutkii täysin asian ja ryhtyy sitten niihin toimenpiteisiin, mitkä saattavat olla tarpeelliset, erottaen rikkojan tai pannen hänet koeajalle ja tehden asianmukaisen ilmoituksen seurakunnalle. Seurakunnissa, joissa sisaret palvelevat komiteassa, ei heidän tule käsitellä pulmaa, mikä koskee mahdollista erottamista tai koeajalle panemista. Jos komiteassa on kaksi veljeä, niin he tutkivat asian. Jos noiden kahden veljen kesken on erimielisyyttä siitä, millainen ratkaisu tulee tehdä, niin silloin voidaan kääntyä jonkin toisen seurakunnan kypsän veljen puoleen, tai jos kierrospalvelija tulee pian vierailemaan, niin hän voi täydentää komitean. Jollei komiteassa olisi keitään veljiä tai vain yksi, niin asia odottaa kierrospalvelijan vierailua, tai voidaan kääntyä joidenkin lähiseurakunnan veljien puoleen.

13. Miten valvojien tulee ajatella seurakunnan asioita?

¹³ Valvojat, joilla on oikea näkemys seurakunnan vastuusta, ajattelevat sitä yöt päivät. Missä voitaisiin tehdä parannusta? Miten voitaisiin antaa enemmän apua julistajille? Voidaanko järjestää ja parantaa viikolla todistamista tehokkaamman viikonlopun palveluksen lisäksi? Mitä järjestelyjä tarvitaan valmennusohjelman pitämiseksi ajankohtaisena, niin että seurakunta voisi edistyä ja kasvaa? Miten voidaan parantaa kokouksia ja miten auttaa niissä kävijöitä hyötymään enemmän? Ja kun seurakunta kasvaa, niin määrätään apulaispalvelijoita, niin että kun tulee aika muodostaa toinen seurakunta, on erittäin päteviä ja valmentuneita veljiä valmiina ottamaan valvonnan Valtakunnan työssä. Samoin kuin liikemaailmassa olevan henkilön täytyy ajatella ja suunnitella toimintaansa, jos hän tahtoo liikkeensä menestyvän, niin valvojien täytyy vielä enemmän omistaa loputonta harkintaa, ajatusta ja huomiota seurakunnan tarpeisiin ja toimintaan.

14. Miten julistajat katselevat oikealla tavalla määrättyjä valvojia?

¹⁴ Uskollisella valvojalla on kaikkien julistajien teokraattinen rakkaus ja kunnioitus. He rakastavat häntä Jehovan palvelijana ja haluavat olla yhteistoiminnassa ja työskennellä hänen kanssaan. He tuntevat voivansa mennä hänen luokseen ongelmineen ja saavansa hänen apuaan ja rakkaudellista opastustaan. He tunnustavat kaikkien palvelijoitten määräyksen tulevan Jehovalta hänen teokraattisen järjestönsä kautta ja pitävät etuna yhteistoimintaa valvojien kanssa, joita Jehova näkee hyväksi käyttää. Jos joku valvoja tulee laiminlyöväksi velvollisuuksissaan, niin he tietävät, että Jehova toimeenpanee aikanaan ja tavallaan tarvittavat muutokset. He odottavat hänen ryhtyvän toimenpiteisiin järjestönsä kautta. He ilmaisevat siten omaavansa täydellisen ja ehdottoman luottamuksen siihen, että Jehova ohjaa teokraattista järjestöään.

15, 16. Mikä on tulos palveluksesta omatusta oikeasta näkemyksestä?

¹⁵ Kun seurakunnan julistajilla, tienraivaajilla ja valvojilla on oikea näkemys palveluksestaan, niin vallitsee yksimielisyys ja rauha. He työskentelevät kiinteästi yhdessä palvoen Jehovaa pyhässä asussa julistamalla kaikkialla heille määrätyllä alueella hänen loistoisaa nimeään ja päätöstään. Kun tämä tehdään, niin löydetään muita lampaita, heitä ruokitaan ja johdetaan sillä tiellä, mikä johtaa elämään uudessa maailmassa. Nämä uudetkin näkevät ennen pitkää asemansa Jehovan näkökannalta. He rupeavat ymmärtämään, että heidät on kutsuttu maailman pimeydestä saarnaamaan. Ja he saarnaavat – suotuisaan aikaan ja epäsuotuisaan aikaan kaikkien toisten pätevien Valtakunnan julistajien kanssa, joilla on oikea näkemys evankeliuminpalveluksesta.

¹⁶ Kivien ei totisesti tarvitse huutaa ja julistaa Jehovan kirkkautta ja majesteettia minkään seurakunnan alueella, sillä oikean näkemyksen palveluksesta omaavat julistajat saarnaavat tätä Valtakunnan hyvää uutista ja jatkavat sitä ja kokoavat muita lampaita uuden maailman yhteiskuntaan, kunnes Jehova itse sanoo, että saarnaamistyö on tehty.