Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w58 15/5 s. 221-224
  • Miksi siionismin täytyy epäonnistua

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Miksi siionismin täytyy epäonnistua
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1958
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • SIIONIN VUORESTA SIIONISMIIN
  • MIKSI SEN TÄYTYY EPÄONNISTUA
  • ENNALLISTAMISENNUSTUKSET
  • Täyttääkö sionismi Raamatun ennustuksia?
    Herätkää! 1976
  • Ovatko Jehovan todistajat sionisteja?
    Usein kysyttyä Jehovan todistajista
  • Siionismilla ei ole mitään luovuttamattomia oikeuksia
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1957
  • 10. osa: vuodesta 537 eaa.: He odottavat yhä Messiasta
    Herätkää! 1989
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1958
w58 15/5 s. 221-224

Miksi siionismin täytyy epäonnistua

Monet juutalaiset ja ei-juutalaiset näkevät siionismissa Raamatun ennustusten täyttymyksen. Lue edelleen nähdäksesi, miksi he kaikki erehtyvät ja keihin nämä ennallistusennustukset soveltuvat.

MITÄ siionismi on? ”Siionismi on Juudan kansa menossa eteenpäin.” Niin sanoi Theodor Herzl, siionismiliikkeen isä. Israelin valtion vuosikirjan (1953–1954) mukaan ”siionismi on vilpitön yritys saavuttaa ja tavoittaa Juudan kansan elpyminen”. Ja eräitten Amerikan siionistien mukaan siionismi ei ole ainoastaan ”juutalaisuutta täydellisimpänä ja voimakkaimpana”, vaan myöskin koko ihmiskunnan messiaaninen toivo.

Kristikunnan fundamentalistipappien joukossa on monia, jotka odottavat samaten suuria siionismista. Aikakauslehti Land Reborn on omistettu tälle näkemykselle. Tämä kanta on esitetty laajakantoisesti myös kirjassa The Fall and Rise of Israel, jonka on kirjoittanut William L. Hull, protestanttinen lähetyssaarnaaja, joka on viettänyt monta vuotta Palestiinassa. Hän ihailee mitä suurimmassa määrin siionismia ja vertaa sen johtajia Herzliä ja Weizmannia Moosekseen ja Aabrahamiin. Hän selittää Jeremian 16:16:nnessa mainitut ’metsästäjät ja kalastajat’ natseiksi, joiden vainot panivat juutalaiset palaamaan Palestiinaan, ja Sefanjan 3:9:nnen ’puhtaan kielen’ (KJ) heprean kieleksi, mitä puhutaan jälleen Palestiinassa nykyään. Jumala salli hänen ajatuksensa mukaan ensimmäisen maailmansodan, jotta Palestiina olisi vapautunut turkkilaisten vallasta, ja sellaisia miehiä kuin Lloyd George, Churchill ja Balfour ”antoi Jumala käyttää” siionistien asian hyväksi, ”koska heillä oli uskoa hänen Sanaansa”. Hull sovelluttaa joukon Jesajassa, Jeremiassa ja Hesekielissä jne. kerrottuja ennustuksia samoin kuin Apostolien tekojen 5:38, 39:nnessä olevat Gamalielin varoitussanatkin siionismiin.

Samaan tapaan selosti The American Weekly lokakuun 13. p:n numerossaan 1957 siionismin hedelmiä otsakkeella ”Nykyisessä Palestiinassa – Raamatun ennustukset toteutuvat”. Sen mukaan ”ne, jotka Herraa [Jehovaa] odottavat, . . . he kohottavat siipensä kuin kotkat”, täyttyi, kun noin 40 000 juutalaista tuotiin lentäen Jemenistä, lounais-Arabiasta, Palestiinaan; ja ennustus ”orjantappurain sijaan on kasvava kypressejä” edeltäkertoi sen suuren metsittämisen, mitä on suoritettu Israelin valtiossa 17 000:sta puusta v. 1917 21 000 000:an v. 1957, joista suurin osa on havupuita. Israelin kastelujärjestelmän – minkä vedet tulevat Siionin vuorelta – sanotaan täyttävän sen ennustuksen, että ”sinä päivänä . . . kaikissa Juudan puronotkoissa virtaa vettä, ja Herran [Jehovan] huoneesta juoksee lähde, ja se kastelee Akasialaakson”. Samoin on juutalaisten tuloon viidestä maanosasta ja seitsemästäkymmenestä neljästä eri maasta Palestiinaan sovellettu ennustus: ”Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; minä tuon sinun siemenesi päivänkoiton ääriltä, päivän laskemilta minä sinut kokoan. Minä sanon pohjoiselle: Anna tänne! ja etelälle: Älä pidätä! Tuo minun poikani kaukaa ja minun tyttäreni hamasta maan äärestä.” – Jes. 40:31; 55:13; Jooel 3:18; Jes. 43:5, 6.

SIIONIN VUORESTA SIIONISMIIN

Mikä on siionismin alkuperä ja historia?

Eräs Nathan Birnbaum teki sanan ”siionisti” jo ennen kuin Herzl järjesti nykyisen siionismin. Birnbaum lainasi tämän sanan Raamatusta, sillä Siion oli linnoitusvuoren nimi Jerusalemissa ja Israelin kuninkaitten palatsien paikka kuningas Daavidista lähtien. Daavid vapautti sen ensiksi jebusilaisten käsistä. Se oli jyrkkä kukkula ja vaikea nousta. Tämän sanan on määritelty vaihdellen merkitsevän ”aurinkoista”, ”linnoitusta”, ”silmiinpistävyyttä” ja ”mahtavaa tai opastavaa pylvästä”.

Siionista tuli Jerusalemin sekä Juudan ja Benjaminin kahden sukukunnan valtakunnan vertauskuva. Nebukadnessar autioitti sen v. 607 eKr., ja se jäi hedelmättömäksi ja autioksi seitsemäksikymmeneksi vuodeksi. Rooman legionat autioittivat sen jälleen v. 70 jKr. Tämän autioituksen ennustettiin kummallakin kerralla tulevan rangaistuksena juutalaisten synneistä.

Juutalaiset tekivät vuoden 70 (jKr.) jälkeisinä vuosisatoina uudistuneita yrityksiä asuttaakseen Palestiinan jälleen, mutta mitään pysyvää ei siitä tullut milloinkaan ennen 1880-lukua, jolloin Choveve Zion eli ”Siionia rakastavat” alkoivat perustaa siirtokuntia Palestiinaan. Ensimmäinen Alijah eli uudisasutus tapahtui v. 1882. Kuuluisa Dreyfuss-juttu Ranskassa 1890-luvun alkupuolella toi ilmi voimakasta seemiläisyyden vastustusta ja teki erään juutalaisen kirjeenvaihtajan, Theodor Herzlin, syvästi tietoiseksi kansansa kärsimyksistä ja heidän kotimaantarpeestaan. Hän kutsui tätä varten v. 1897 koolle siionistikongressin, jonka tarkoituksena oli kotimaan luominen kaikille juutalaisille.

Herzlille, siionistiliikkeen päämiehelle, ja eräille muille johtajille ei paikka merkinnyt mitään. He olivat kansallismielisiä ja ihmisystävällisiä eivätkä hartaita uskonnoitsijoita. Mutta itse kansa ja varsinkaan Venäjän juutalaiset eivät halunneet kuullakaan mistään muusta kuin Palestiinasta. Niin Herzl taipui ja yritti kuolemaansa, vuoteen 1904, saakka turhaan herättää Euroopan eri kansojen johtohenkilöitten kiinnostusta Palestiinaan perustettavan juutalaisen kotimaansa suunnitelmaan. Mutta menestys tuli Chaim Weizmannille, joka seurasi Herzliä siionistien johtajana. Hän oli välikappale, joka sai Englannin hallituksen – sille ensimmäisen maailmansodan aikana sotatarvikkeitten hankkimisessa antamansa arvokkaan avun takia – julkaisemaan Balfour-julistuksen, missä Englanti ilmaisi suosivansa kansallisen kotimaan perustamista juutalaisille Palestiinaan.

Kansainliitto antoi heinäkuun 24. pnä 1924 Englannille Palestiinan valvontaoikeuden. Mutta kun Englanti huomasi, että sen ystävyys juutalaisia kohtaan vieroitti arabivaltioita, niin se alkoi peräytyä juutalaisille antamistaan lupauksista. Tämä pani väkivaltaiset juutalaiset terroristit tekemään Englannin aseman Palestiinassa niin vaikeaksi, että se lopulta vetäytyi pois toukokuun 14. pnä 1948, jolloin juutalaiset perustivat Israelin valtion. Englannin poisvetäytyminen oli merkki arabiliitolle hyökätä Israelin kimppuun. Vaikka arabialaisia oli paljon enemmän kuin israelilaisia, niin heidät lyötiin Israelin paremmilla aseilla. Yhdistyneitten Kansakuntien toimesta julistettiin aselepo, mikä on jatkunut tähän päivään saakka, mutta arabialaiset kieltäytyvät myöntymästä häviöön ja allekirjoittamasta rauhansopimusta.

Siionismin historia on ollut kaikkea muuta kuin rauhallinen siitä pitäen. Ei ainoastaan Israelin ja arabialaisten naapureitten välillä ole ollut jatkuvaa riitaa ja rajakahakoita, vaan myöskin sen sisäiset asiat ovat olleet käymistilassa sen monien poliittisten puolueitten välisten äärimmäisyys- ja kiihkomielisyysristiriitojen takia. Lisäksi ovat ne siionistit, jotka ovat menneet Israeliin, hyvin arvostelevia niihin nähden, jotka pitävät parempina ”Egyptin lihapatoja” diasporassa eli hajallaan asuen, mm. Yhdysvalloissa. Siellä vastustavat ohi mennen sanoen monet juutalaiset voimakkaasti siionismia väittäen, että juutalaisuus ei ole rotu-, kansallisuus- eikä poliittinen asia, vaan puhtaasti ihanteellinen ja uskonnollinen.

MIKSI SEN TÄYTYY EPÄONNISTUA

Siionismin täytyy epäonnistua, koska Jehovalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, ja ”jos Herra [Jehova] ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät”. Jehova oli osoittanut erityistä suosiota heprealaisille yli tuhat yhdeksänsataa vuotta, mutta kun he hylkäsivät Jumalan Pojan, Messiaansa, ja surmasivat hänet, niin Jumala lopetti heidän kanssaan tekemänsä liiton ja pani sen sijaan uuden, minkä hän teki niiden kanssa, jotka ottivat Jeesuksen Kristuksen Messiaanaan vastaan. Sen jälkeen ei verisiteillä Aabrahamin kanssa ole ollut mitään merkitystä, vaan Aabrahamin uskolla, mitä siionismilla ei ole. Pitäähän Ben-Gurion Jehovaa, Raamatun Jumalaa, taruna ja ottaa lainauksia Raamatusta, koska se perimätietona ”sisältää varmasti totuuden siemenen”. – Ps. 127:1; Matt. 23:37, 38; 26:28; Gal. 3:7.

Eikä tämä ole yksistään Ben-Gurionin asenne. Waldo Frank esim. osoittaa Israelia käsittelevässä kirjassaan Bridgehead, ettei Israelin nuoriso pidä itseään lainkaan juutalaisena, vaan Israelin valtion kansana. Mitkään tosiasiat eivät näin ollen tue sitä uskoa, mikä monilla on, että Jumala suorittaisi jonkin ihmeen pannen Israelin juutalaiset ottamaan vastaan Jeesuksen Messiaanaan. Eikä Raamattukaan tue tällaista käsitystä. Jeesus osoitti rikasta miestä ja Lasarusta koskevassa vertauksessaan, että jos ihmiset eivät kuule Jumalan profeettojen sanaa, niin he eivät ota vaarin, vaikka tapahtuisi sellainen ihme kuin jonkun kuolleista herättäminen. Huomattakoon, että tästä saatiin todistus, kun Jeesuksen ylösnousemus ei johtanut israelilaisten yleiseen kääntymykseen Kristuksensa puoleen. – Luuk. 16:31; Matt. 28:12–15.

Siionismi on nimestään huolimatta pohjimmaltaan poliittinen liike, niin kuin tuomari Sobeloff osoitti siionismin kuudennessakymmenennessä vuosijuhlassa pitämässään puheessa New Yorkin kaupungissa, kuten The Amerikan Zionist ilmoitti lokakuussa 1957. Hän puhui aiheesta ”Siionismi jatkuvana poliittisena liikkeenä” ja sanoi, että ”siionismi on kansainvälisen oikeuden uudelleen vahvistus. . . . Siionismi on osoittanut . . . että politiikka voi olla moraalin välikappale, ja juutalainen politiikka on juutalaisuuden haarauma. . . . Siionismin täytyy pysyä poliittisena liikkeenä, mikä on kiinteästi ja voimakkaasti järjestetty käyttämään vaikutusvaltaansa kaikkialla ja erityisesti Amerikan näyttämöllä.”

Siionismi on osa tästä vanhasta maailmasta eli asiainjärjestelmästä ja sen vuoksi tuomittu sen mukana. Pietari ennusti siten verraten tätä maailmaa vedenpaisumusta edeltäneeseen: ”Kärsi sen ajan maailma tuhon, kun se hukutettiin vedellä. Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla tallennetut tulelle, ja ne säilytetään jumalattomien ihmisten tuomion ja hävityksen päivään.” Tämä ei merkitse maapallomme hävitystä sen enempää kuin tätä maapalloa hävitettiin vedenpaisumuksessakaan. Se merkitsee päinvastoin täällä maan päällä vallitsevan jumalattoman asiainjärjestelmän pois pyyhkäisemistä ns. ’Harmagedonin taistelussa’. – 2. Piet. 3:6, 7; Ilm. 16:14, 16.

ENNALLISTAMISENNUSTUKSET

Miten on sitten kaikkien niiden ennustusten laita, jotka puhuvat Siionin ja Israelin ennallistamisesta ja menestyksestä? saattaa joku kysyä. Jäävätkö nämä täyttymättä, vai ovatko ne jo täyttyneet, vai täyttyvätkö ne tulevaisuudessa, ja jos ne täyttyvät, niin keissä?

Jeesus sanoi, että minkään Jumalan Sanan osan on mahdotonta jäädä täyttymättä. (Matt. 5:17, 18) Tosiasiat osoittavat, että näillä ennustuksilla on ollut ja on täyttymyksensä. Kuinka niin? Ensiksi, monet niistä täyttyivät pienoiskoossa, kun juutalaiset palasivat Babylonian-vankeudestaan v. 537 eKr. Maa, joka oli ollut autiona seitsemänkymmentä vuotta, tuli jälleen hedelmälliseksi ja väekkääksi, ja Jehovan puhdas palvonta ennallistettiin ainakin joksikin ajaksi.

Mutta näillä ennustuksilla on paljon täydellisempi täyttymys meidän aikanamme hengellisessä Israelissa ja Siionissa, mikä osoitetaan Ilmestyskirjan 7. ja 14. luvussa Kristuksen askeleissa seuraajiksi, jotka saavat taivaallisen palkinnon ja joiden lukumäärä on rajoitettu vain 144 000:ksi. Näitä alettiin valita helluntaina, ja heistä on jäänyt nykyiseen aikaan vain harvoja, ”jäännös”. Nämä ennallistusennustukset soveltuvat nyt tähän jäännökseen, joka kuuluu taivaalliseen Siioniin ja hengelliseen Israeliin. Tosiseikat osoittavat, että ”jäännöksen” jäseniä alettiin saattaa erityisesti 1870-luvulta lähtien yhteen ja että he kokivat sitten vankeusajan 1914–1918. Siihen aikaan oli heidän ”maansa” eli palvontatilansa autioitettuna ja vastasi Juudan seitsenkymmenvuotista autioitusta. Jumala vapautti sitten v. 1919 heidät ja saattoi heidät vähitellen hengellisen menestyksen tilaan huoltotoimenpiteillään, pyhällä hengellään ja Sanallaan. Todistus siitä nähdään siinä, että he ymmärtävät enemmän Jehovan Sanaa ja päätöksiä, heillä on suuri onni ja heihin on nyt liittynyt suuri joukko ’muukalaisia’, jotka auttavat heitä hengellisessä kokoamisessa. – Jes. 61:5.

Poliittinen siionismi ei ole palannut Palestiinaan ennallistamaan Jehovan palvontaa, niin kuin juutalaiset tekivät v. 537 eKr. ja kuten hengellinen jäännös palasi puhtaan palvonnan ”maahansa”. Poliittisella siionismilla ei ole Aabrahamin uskoa, niin kuin oli Babyloniasta palaavilla maanpakolaisilla ja on Jehovan palvelijoilla nykyään. Koska poliittisella siionismilla ei ole mitään raamatullista tukea, niin se on tuomittu epäonnistumaan. Se on ihmisten työtä ja häviää. – Apt. 5:38, 39.

Kääntykööt sen tähden pois poliittisesta siionismista kaikki hyvää tahtovat ihmiset, juutalaiset ja ei-juutalaiset, jotka uskovat Jumalan Sanaan ja sen ennallistamisennustuksiin. Katsokoot sen sijaan taivaallista Siionia, hengellistä Israelia, jota Jehovan kristillisten todistajien muodostama uuden maailman yhteiskunta edustaa nyt maan päällä. Hanki tieto siitä, miten voit nauttia hengellisen ennallistamisen siunauksia ja menestystä ja omata varman toivon loputtomasta elämästä onnessa Jumalan paratiisimaassa lähitulevaisuudessa.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa