Lukijain kysymyksiä
● Eikö ole totta, että ainoastaan pessimistit ja hätätorvensoittajat sanovat, että maailmassa vallitsee nykyään moraalinen luhistuminen? – J. G., Yhdysvallat.
Monet ihmiset uskovat vilpittömästi, ettei moraalille ole tapahtunut mitään, ettei moraali ole sen huonompi nyt kuin minään muunakaan aikana. Kuitenkin mainitsevat asiantuntijat, jotka ovat tosiaan asemassa, missä he pystyvät arvioimaan nykyiset olosuhteet, turmeltuneen hallituksen, liike-elämän ja sukupuolielämän suhteen vallitsevan nykyisen sokeuden ja välinpitämättömyyden todistukseksi siitä, että yhteiskunnan moraali on luhistunut.
Gerald Heard sanoi kirjassaan The Third Morality: ”Kukaan ei voi katsella nykyistä sivistystä ilman vireintä huolestumista. Se on selviö – niin tuskallisesti havaittava selviö, että se on lakannut vaikuttamasta meihin.” Eräs huomattava pakinoitsija kirjoitti: ”Se, mitä meille tapahtuu, on oleellisesti moraalista luhistumista. Juopa sen välillä, mitä me olimme uskovinamme ja mitä me teemme käytännössä, on laajentunut alituisesti.” Pappi R. J. McCracken kysyy terävästi: ”Ovatko kansan moraali – sen politiikka, sen liike-elämä, sen kirjallisuus, sen teatteri, sen elokuvat, sen radioverkostot, sen televisioasemat – kristillisiä?” Katsoopa minne hyvänsä, niin moraalia ei ole. Howard Vincent O’Brienin mainitaan sanoneen: ”Me pyrimme saamaan niin paljon kuin mahdollista tekemällä niin vähän kuin mahdollista. . . . yksinkertainen rehellisyys on kyllin harvinainen mainittavaksi hämmästyen. Varkaasta on tullut kunnioitettu. Maan yllä häälyy turmeluksen varjo. Ja mielettömät ilveilijäparat luulevat voivansa tehdä jotain asiassa solmimalla sopimuksia ja laatimalla lakeja. Mutta ihmisen sielu on sairas. Hänen parantamisekseen vaaditaan enemmän kuin tätä.”
Nämä eivät ole pessimistien ja hätätorvensoittajien sanoja, vaan selvästi ajattelevien ihmisten, jotka ovat tietoisia olosuhteista ja huolissaan maailman suuntautumisesta. Kristikunnan luhistuminen kuvattiin täsmälleen Raamatun ennustuksissa. Jesaja kirjoitti: ”Oikeus työnnetään takaperin, ja vanhurskaus seisoo kaukana, sillä totuus kompastelee torilla.” ”[Kristikunnan ja koko maailman] koko pää on kipeä, koko sydän sairas. Kantapäästä kiireeseen asti ei ole tervettä paikkaa.” Kansainvälinen moraalittomuus on varoittava merkki tämän maailman täydellisestä luhistumisesta Harmagedonissa. – Jes. 59:14; 1:3–6.
● Voidaanko voideltua veljeä, joka on kerran erotettu, mutta nyt otettu takaisin ja joka on nyt koeajalla, käyttää rukoilemassa muistonviettoaikaan? – C. O., Yhdysvallat.
Veljelle, joka on otettu takaisin seurakuntaan erottamisen jälkeen ja joka on koeajalla, voidaan tosin tarjota Herran illallisen vertauskuvia, jotta hän voisi Herran Jeesuksen Kristuksen voideltuna seuraajana totella Jeesuksen käskyä ja osallistua siten hänen muistonsa viettoon. Mutta kun takaisin otettu pannaan koeajalle, niin se merkitsee, että hänelle on asetettu tiettyjä rajoituksia. Älköön häntä käytettäkö edustavassa ominaisuudessa puhumassa ja toimimassa koko seurakunnan puolesta. Siitä syystä ei häntä tulisi käyttää pitämään rukousta kokouksen alussa eikä lopussa eikä kumpaakaan vertauskuvaa koskevassa rukouksessa enempää kuin häntä tulee käyttää pitämään Herran illallista koskevaa puhettakaan, vaikka hän saattaa olla ainoa voideltu seurakunnassa. Jos tämä koeaika päättyy ennen vieton saapumista, niin häntä voidaan käyttää rukoilemaan.
● Mitä 2. Kuningasten kirjan 23:11 merkitsee, kun se puhuu siitä, että kuningas Joosia lakkautti hevosten astumisen Jehovan huoneeseen? – T. M., Yhdysvallat.
2. Kuningasten kirjan 23:11 kuuluu (Um): ”Lisäksi hän lakkautti niiden hevosten, mitkä Juudan kuninkaat olivat antaneet auringolle, astumisen Jehovan huoneeseen hovivirkailija Netan-Melekin ruokasalin kautta, ja auringonvaunut hän poltti tulessa.” Hesekielin 8:16 kuuluu: ”Ja hän vei minut Herran [Jehovan] huoneen sisemmälle esipihalle, ja katso: Herran [Jehovan] temppelin ovella, eteisen ja alttarin välillä, oli noin kaksikymmentä viisi miestä. Heillä oli selät Herran [Jehovan] temppeliin päin ja kasvot itään päin, ja päin itää he kumarsivat aurinkoa.” Tämä osoittaa, että uskottomat israelilaiset saastuttivat Jehovan temppelin sekaantumalla auringon palvontaan siellä, ja 2. Kuningasten kirjan 23:11 ilmaisee, että auringolle pyhitettiin hevosia auringon palvonnan yhteydessä, mihin oli ryhdytty. Näiden hevosten mukana oli myöskin vaunuja, ja ne oli asetettu Jehovan pyhän temppelin sisäänkäytävän viereen. Temppelissä oli ruokapaikkoja eli -saleja, ja Juudan uskoton kuningas pani hevoset menemään Jehovan temppeliin Netan-Melekin, hovivirkailijan, ruokasalin kautta. Noiden aikojen itämaiset kansat pitivät hevosia auringolle pyhitettyinä, mutta kuningas Joosia inhosi tätä tapaa ja otti hevoset pois ja poltti niiden vaunut tulella puhdistaessaan Jehovan temppelin eikä sallinut niiden enää häpäistä Jehovan huonetta yhdistämällä auringon palvontaa Jehovan puhtaaseen palvontaan.
● Jos henkilö on antautunut Jehovalle, mutta tulee konventtiin myöhään eikä kuule kastepuhetta eikä vastaa julkisesti siellä tehtyihin kahteen kysymykseen, niin mitä on tehtävä, jos tämä myöhästyvä kastetaan joka tapauksessa? – M. K., Yhdysvallat.
Jos joku tulee myöhään puheeseen eikä vastaa kysymyksiin, niin hän saattaa silti olla todellisuudessa antautunut Jehovalle Kristuksen kautta sillä oikealla perusteella, mikä esitetään kastettaville kahdessa kysymyksessä. Hän osoittaa kasteessa antautuneensa Jumalalle ymmärtäen oikein kaiken, mitä se sisältää, niin kuin kastettaville tehdyt kaksi kysymystä ilmaisevat. Mutta tällainen henkilö ei ole ehkä tyydyttänyt paikallista palveluskomiteaa tässä suhteessa. Ennen kuin he merkitsevät hänen vesikasteensa hänen raporttikorttiinsa, niin heidän pitäisi sen tähden varmistautua tästä asiasta. Toisin sanoen, heidän tulee kutsua hänet luokseen ja tehdä nämä kysymykset ja antaa hänen vastata niihin kuuluvasti heidän läsnäollessaan. Jos veli antaa kummatkin myönteiset vastaukset, niin palveluskomitea tietää, että hän on ymmärtänyt asian oikein kasteelle mennessään ja että kaste on pätevä. Komitea voi sitten puhtain omintunnoin merkitä hänen vesikasteensa sitovana ja hyväksyttynä Jehovan järjestön silmissä. Mutta miksi myöhästyä näin tärkeästä tilaisuudesta?
● Siinä, missä toiset raamatunkäännökset käyttävät ”ristiä”, ”Uuden maailman käännös” käyttää tavallisesti ”paalua”, mutta joissakin kohdissa se käyttää ”puuta”, kuten esim. Apostolien tekojen 5:30:nnen alaviitteessä. Miksi näin? – W. M., Yhdysvallat.
Se kreikkalainen sana, mikä on käännetty yleensä kristikunnan Raamatuissa ”ristiksi”, on ”staurós”. Tätä sanaa käytettiin alun perin merkitsemään yksinkertaisesti pylvästä eli paalua, so. paalua ilman poikkipuuta. Tämä on sanan oikea merkitys, kun sillä tarkoitetaan sitä välinettä, mihin Jeesus ripustettiin, kuten näkyy siitä seikasta, että apostolit Pietari ja Paavali viittasivat siihen toisinaan puuna, nimittäin Apostolien tekojen 5:30:nnessä, 10:39:nnessä, 13:29:nnessä, Galatalaisten 3:13:nnessa ja 1. Pietarin kirjeen 2:24:nnessä. Se kreikkalainen sana, mikä on tässä käännetty ”puuksi”, on ”xylon”, mistä johtuu esim. ”ksylofoni”, puupalasista tehty soitin. Mutta tämä kreikkalainen sana ”xylon” ei tarkoita elävää puuta, joka kasvaa maassa ja kantaa hedelmää. Kreikkalaiset käyttivät elävästä, kasvavasta hedelmää kantavasta puusta toista sanaa, ”dendron”, mistä johtuu sana ”dendrologia”, joka tarkoittaa puukasvitiedettä. ”Dendron” on se kreikkalainen sana, mitä käytetään mm. seuraavissa paikoissa: Matteus 3:10; 7:17, 18, 19; 12:33; 13:32; 21:8. Ja myös: Markus 8:24; 11:8 [”oksia puista”, KJ]; Luukas 3:9; Juudas 12; Ilmestyskirjan 7:1, 3; 8:7; 9:4.
Muinaiset kreikkaa puhuvat ihmiset eivät siis tarkoittaneet Jeesuksen kidutuspaalulla elävää puuta eli ”dendronia”, vaan ”xylonia”. Tämä ”xylon” vastaa näin ollen hirttä tai seivästä. Tämä sana onkin käännetty ”seipääksi” Matteuksen 26:47, 55:nnessä; Markuksen 14:43, 48:nnessa ja Luukkaan 22:52:sessa. Se ”xylon”, mitä Jeesusta vangiksi ottamaan tullut roskaväki käytti, ei ollut suinkaan risti eikä elävä puu, minkä juuret olivat maassa. Joskus voidaan elävääkin puuta sanoa ”xyloniksi” siksi, että elävä puu muodostuu puuaineesta tai että siitä on otettu puuta. Tässä tapauksessa ilmaisevat tämän sanan yhteydessä olevat sanat, onko kysymyksessä kuollut vai elävä puu, kuten esim. Luukkaan 23:31:sessä; Ilmestyskirjan 2:7:nnessä; 22:2, 14:nnessä.
Kuten voitte näin ollen nähdä, niin edelläoleva selitys osoittaa, että se kidutuspaalu eli puu, mihin Jeesus naulattiin, ei ollut risti eli tukki, missä on poikkipuu, niin kuin kristikunta opettaa, vaan suora, pysty paalu eli tukki tai tanko, mikä ei vastaa ristin fallosvertauskuvaa.
● Minulle on sanottu, että ”Uuden maailman käännös” rikkoo kieliopin sääntöjä kääntäessään Filippiläiskirjeen 2:5, 6:nnen: ”Säilyttäkää itsellänne tämä mielenlaatu, mikä oli myöskin Kristuksella Jeesuksella, joka, vaikka hän oli olemassa Jumalan muodossa, ei ruvennut lainkaan harkitsemaan anastusta, nimittäin että olisi Jumalan vertainen.” Eräs pappi sanoi minulle Alaskassa, että tämä on käännetty väärin kolminaisuusopin kätkemiseksi. Rikkooko ”Uuden maailman käännös” kieliopin sääntöjä voidakseen kääntää nämä jakeet täten, kun se osoittaa, että Kristus Jeesus ei ollut Jehova Jumalan vertainen ollessaan henkiluomuksena taivaassa ennen maan päälle tuloaan ja ihmisenä elämistään? – J. F., Yhdysvallat.
”Uuden maailman käännöksessä” oleva Filippiläiskirjeen 2:5, 6:nnen käännös ei riko kieliopin sääntöjä, ja lisäksi tämä käännös on sopusoinnussa kaikkien muiden kirjoitusten kanssa siinä, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika eikä Jumala itse, Kaikkivaltias Jumala. Me voimme osoittaa toisilla Raamatun käännöksillä, että Jeesus Kristus ei ollut tasavertainen Jumalan kanssa ennen maan päälle tuloaan.
Esimerkiksi v. 1952 julkaistu ”Tarkistettu standardikäännös” sanoo: ”Pitäkää tämä mieli keskuudessanne, mieli, mikä teillä on Kristuksessa Jeesuksessa, joka, vaikka olikin Jumalan muodossa, ei pitänyt tasavertaisuutta Jumalan kanssa tavoiteltavana asiana.”
Benjamin Wilsonin ”The Emphatic Diaglott”, mikä julkaistiin sata vuotta sitten, sanoo: ”Olkoon teillä tämä mielenlaatu, mikä oli myöskin Kristuksella Jeesuksella, joka, vaikka olikin Jumalan muodossa, ei kuitenkaan harkinnut anastusta ollakseen Jumalan kaltainen.”
Smithin ja Goodspeedin julkaisema ”Amerikkalainen käännös” sanoo: ”Olkoon teillä sama asenne, mikä Kristuksella Jeesuksella oli. Vaikka hänellä oli Jumalan luonto, niin hän ei tavoitellut tasavertaisuutta Jumalan kanssa.”
Vuonna 1808 julkaistun arkkipiispa Newcomen uuteen käännökseen perustuva ”The New Testament in an Improved Version” sanoo: ”Sillä olkoon teillä tämä mieli, mikä oli myöskin Kristuksella Jeesuksella, joka, ollen Jumalan muodossa, ei tavoitellut innokkaasti Jumalan kaltaisuutta.”
J. Rotherhamin ”The Emphasised Bible” sanoo: ”Arvostakaa samaa itsessänne, mitä te arvostatte Kristuksessa Jeesuksessakin, joka, ollen Jumalan muodossa, ei pitänyt anastettavana Jumalan vertaisena olemista.”
Jumaluusopin tohtori William G. Ballantinen kääntämä ”The Riverside New Testament” sanoo: ”Olkoon teillä tämä mieli, mikä oli Kristuksella Jeesuksellakin, joka, vaikka olikin Jumalan muodossa, ei ajatellut, että yhdenvertaisuus Jumalan kanssa olisi tavoiteltavaa.”
Huomatkaa, että yksikään näistä tässä lainatuista käännöksissä ei sano, että Jeesus olisi ollut tasavertainen Jumalan kanssa taivaassa ennen ihmiseksi tuloaan. Hän ei seurannut Perkeleen esimerkkiä, kun tämä yritti tehdä itsestään Jumalan kaltaisen, olla Jumalan vertainen. On muitakin nykyaikaisia käännöksiä, mitkä tukevat edelläolevaa. Vika niissä käännöksissä, mitkä yrittävät saada näyttämään siltä, että Jeesus oli yhdenvertainen Jumalan kanssa taivaassa ennen ihmiseksi tuloaan, on siinä, että ne panevat pienen pronominin ”se” englantilaisiin käännöksiinsä, kuten ”Kuningas Jaakon käännökseen”: ”Olkoon teillä tämä mieli, mikä oli myöskin Kristuksella Jeesuksella, joka, ollen Jumalan muodossa, ei pitänyt ryöstönä Jumalan vertaisena olemista” (sanatarkasti: ”. . . ei pitänyt sitä ryöstönä, että oli Jumalan vertainen”). Pronominia ”sitä” ei ole alkuperäisessä kreikan kielessä. Sen käyttö panee vääristämään ajatuksen ilmaisun.
● Eräs Jehovan todistaja, joka väittää kuuluvansa voideltuun jäännökseen, meni äskettäin sairaalaan ja otti verensiirron vapaaehtoisesti. Pitäisikö hänen sallia osallistua leipä- ja viinivertauskuviin muistonvietossa? – R. J., Yhdysvallat.
Me valitamme luonnollisesti kanssasi, että tämä sisar, joka tunnustaa olevansa yksi voidellusta jäännöksestä, otti verensiirron vapaaehtoisesti ollessaan sairaalassa. Me uskomme, että hän teki väärin ja vastoin Jumalan tahtoa. Mutta seurakuntia ei ole kuitenkaan milloinkaan neuvottu erottamaan niitä, jotka ottavat vapaaehtoisesti verensiirtoja tai hyväksyvät ne. Me jätämme tällaiset veren pyhyyttä koskevan Jumalan lain rikkojat Jehovan, Ylimmän Tuomarin, haltuun. Ainoa, mitä voidaan tehdä tällaisten henkilöitten tapauksessa, on pitää heitä epäkypsinä eikä niin ollen pätevinä ottamaan vastaan tiettyjä vastuita, joten me kieltäydymme antamasta tiettyjä palvelusmääräyksiä sellaisille.
Koska henkilöä ei eroteta siksi, että hän on ottanut vapaaehtoisesti verensiirron tai on hyväksynyt sen, että joku hänen rakkaistaan on ottanut verensiirron, niin sinulla ei ole oikeutta estää tätä sisarta viettämästä Herran muistoillallista. Kristus Jeesus on määrännyt ja käskenyt häntä Kristuksen ruumiin voideltuna jäsenenä osallistumaan. Onko hän uskoton sen suhteen, mitä hän tunnustaa olevansa, nauttimalla Herran illallisen vertauskuvia, sen päättää Jehova Jumala itse. Hänen tuomionsa alkaa Jumalan huoneesta. Sinun tai kenenkään toisenkaan muistonvieton vertauskuvia tarjoilevan asia ei ole olla tuomari, vaan on annettava vertauskuvien kiertää jokaiselle läsnäolevalle, kun niitä kuljetetaan tavalliseen tapaan, sallien jokaisen saada tilaisuuden osallistua niihin.