Kuinka käytännöllistä on sinun tietosi?
IHMISEN aivot erottavat hänet alemmasta luomakunnasta enemmän kuin mikään muu. Tämä ihmisen ylemmyys on sopusoinnussa sen kanssa, että yksistään hänet luotiin Luojansa, Jehova Jumalan, kaltaiseksi. Kehitysopin kannattajat ovat halukkaita väheksymään tätä eroa. Eräskin Amerikan johtavista antropologeista tunnusti kerran: ”Me olemme penkoneet niin ahkerasti kehityksen kouraantuntuvia todistuksia eläinten muodoista, että me olemme pitäneet päätämme, tuota pientä palloa, mikä sisältää keskiyön taivaan ja ajatuksen loistavat näkymättömät kaikkeudet, yhtä itsestään selvänä kuin keltaisen kurpitsan kasvua syksyllä.” – 1. Moos. 1:27.
Ihmisen aivoilla, joita voidaan verrata pesusieneen, on suuri mieltymys saada tietoa ja säilyttää sitä loputtomat määrät. Ihminen ilmaisee hyvin varhain elämässään tiedonnälkänsä itseään koskevalla uteliaisuudella. Hän rakentaa vähitellen muistin, mielen ja henkilöllisyyden, mikä erottaa jokaisen kaikista muista ihmisistä. Tämä synnynnäinen uteliaisuus tekee tiedon hankkimisen nautittavaksi.
Mutta Luoja ei tarkoittanut, että ihminen hankkisi tietoa yksistään sen hankkimisen tuottaman huvin vuoksi. Eräs historioitsija huomautti sattuvasti: ”Älylliset huvitukset antavat ainoastaan lyhyen tyydytyksen, jollei niitä ohjata käytännölliseen päämäärään. . . . Meidän ei pitäisi koskaan kiihottaa älyä pelkästään sen itsensä ruokkimiseksi. Jollei älyllistä sivistystä ohjata siihen, mikä on hyödyllistä, erityisesti toisten välttämättömien tarpeiden tai heidän edistymisensä hyväksi, niin se on petosta ja ansa.” – Beacon Lights of History, kirj. Lord, 5. osa, s. 299.
Jos joku hankkii tietoa ainoastaan sen tuottaman huvin vuoksi, niin se on samanlaista kuin hän eläisi syödäkseen eikä söisi elääkseen. Se palauttaa mieleen muinaiset epikurolaiset, jotka ahmivat itsensä täyteen ja ottivat sitten oksennusaineita saadakseen pois kaiken syömänsä, niin että saattoivat nauttia jälleen syömisen ilosta. Tiedon omiminen pelkästään sen itsensä tuottaman huvin vuoksi on vain vähän parempaa. Kun tällainen ihminen kuolee, niin se merkitsee hänen tietonsa loppua, se ei ole hyödyttänyt toisia eikä tuottanut iloa heille, eikä se jatku. Kaikkien, jotka ovat taipuvaisia antamaan tiedon sinänsä vallata itsensä, pitäisi ottaa vaarin apostoli Paavalin sanoista, että ”tieto paisuttaa”. Joka ei pane toimintaan hankkimaansa tietoa, pettää itsensä väärällä järkeilyllä. – 1. Kor. 8:1; Jaak. 1:22.
Ohimennen sanoen, vielä pahempaa kuin tiedon hankkiminen sen itsensä vuoksi on rappeuttavan, turmeltuneen tiedon omiminen. Skandaalilehtiset, epäsiveelliset aikakauslehdet, sukupuolikyllästeiset menekkikirjat, niin ”klassilliset” kuin kansanomaisetkin, ja valetieteelliset teokset, kuten Kinseyn raportit eräitten miesten ja naisten otaksutuista sukupuolitavoista, kaikki nämä edistävät turmeltunutta tiedonjanoa. Samoin kuin hyvä kirja on kuin hyvä ystävä, on huono kirja kuin ”huono seura [joka] hyvät tavat turmelee”. Viisaat kristityt karttavat niitä. – 1. Kor. 15:33; Jaak. 3:15.
On todellisuudessa ainoastaan kaksi tervettä syytä tiedon hankkimiseen. Israelin kirjanoppinut Esra sanoo, mitkä ne ovat: ”Sillä Esra oli kiinnittänyt sydämensä Herran [Jehovan] lain tutkimiseen, seuratakseen sitä ja opettaakseen Israelissa lakia ja oikeutta.” Niin, meidän tulisi hankkia tietoa vain sovelluttaaksemme sitä käytännössä omassa elämässämme ja/tai opettaaksemme toisia. – Esra 7:10.
On monenlaista tietoa, minkä tarkoituksellinen hankkiminen voi tehdä meidät hyödyllisemmiksi itsellemme ja toisille. Tällaiseen kuuluu tieto, mikä koskee fysiikkaa, erit. sähköalaa, lääketiedettä ja taiteita. Sovelluttamalla käytännöllisesti tällaista tietoa ihminen voi käyttää ympärillään olevaa ja nauttia siitä.
Mutta ihminen voi nauttia epätäydellisyytensä vuoksi tällaisesta tiedosta ainoastaan muutamia vuosia. Eikä tämä tieto ole tuonut ihmiselle vapautta sodasta hänen itsensä ja hänen lähimmäistensä kanssa, mikä näkyy lisääntyvästä jännityksestä kansoissa ja kansojen väleissä ja rikollisuuden ja epäsiveellisyyden kasvusta. Jeesus kysyi kerran painottaen tällaisen tiedon rajoitettua arvoa: ”Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?” Koko inhimillisen tiedon käytännöllinen arvo on tosiaan rajoitettu. – Matt. 16:26.
Mitä muuta tarvitaan? Ihmisen täytyy tarkistaa tietonsa ja pyrkimyksensä suhteessaan Luojaansa ja Luojan päätökseen ihmiseen nähden. Tämä tieto on kaikkein tärkeintä. Se on kaikkein käytännöllisintä, ja se on löydettävissä ainoastaan Raamatusta, Jumalan Sanasta. Jumalan Poika antoi maan päällä ollessaan meille hyvän esimerkin tässä suhteessa. Hän keskittyi Esran tavoin kaikkein tärkeimpään tietoon, siihen, mikä koskee Jehovaa, ja hän pani sen käytäntöön eläen sen mukaan ja opettaen sitä toisille. – Matt. 4:17; Joh. 17:4, 6.
Raamatun ennustusten täyttyminen osoittaa meidän elävän samanlaisissa päivissä kuin Nooa. (Matt. 24:37–39) Tämän tähden koskee kaikkein enimmän huomiota vaativa ja käytännöllisin tieto, mitä voimme hankkia tähän aikaan, sitä, kuinka me voimme varjeltua tämän vanhan maailman eli jumalattoman asiainjärjestelmän lopussa. Meille sanotaan tämänlaisesta tiedosta: ”Sillä viisaus on suojaksi, samoin kuin raha on suojaksi, mutta tiedon etuus on, että itse viisaus varjelee elossa omistajansa.” Viisaus on tietysti tiedon sovelluttamista Jumalan tahdon mukaan. Ja se merkitsee, kuten profeetta sanoo, Jehovan etsimistä, vanhurskauden etsimistä ja nöyryyden etsimistä. – Saarn. 7:12, Um; Sef. 2:3.
Koska ihminen luotiin Jumalan kuvaksi, niin hän hankkii mielellään tietoa. Tiedon omiminen sen itsensä vuoksi on turhaa, kun taas ala-arvoisen eli turmeltuneen tiedon hankkiminen on silkkaa hulluutta. Ja vaikka monenlainen tieto saattaa sopia useisiin käytännöllisiin tarkoituksiin, niin kaikkein käytännöllisintä on hankkia tietoa Jehova Jumalasta ja hänen tahdostaan itseemme nähden. Jeesus sanoi siitä: ”Tämä merkitsee iankaikkista elämää, että he hankkivat tietoa sinusta, ainoasta tosi Jumalasta, ja hänestä, jonka sinä lähetit, Jeesuksesta Kristuksesta.” – Joh. 17:3, Um.