2. osa – Jeesuksen sukulaiset — Vartiotornin VERKKOKIRJASTO

2. osa – Jeesuksen sukulaiset

(1. osa oli joulukuun 1. päivän ”Vartiotornissa” 1958.)

TÄMÄN kirjoituksen oheen painettu taulukko auttaa huomattavasti tätä tutkielmaamme. Se käsittelee Israelin kahta teokraattisesti huomattavaa sukukuntaa, Leeviä ja Juudaa. Taulukon vasemmalla puolella on Leevin suvun polveutuminen suhteessaan Jeesukseen, ja oikealla puolella Juudan suvun. Leevin sukukunnan johtava isänpuoleinen huonekunta eli tärkein Leevin suvun alajaos oli Aaronin huone, mistä kaikki Israelin ylimmäiset ja avustavat papit tulivat. Toisista leeviläishuoneista tulivat vähäisemmät palvelijat eli auttajat temppelijärjestölle. Vastaavasti oli Juudan sukukunnassa tärkein isänpuoleinen huonekunta Daavidin kuninkaallinen huone, jonka kautta kuninkaitten sukuhaara eli hallitsijasuku kulki.

Taulukon alimmassa nimiluettelossa on Jeesuksen aikainen sukupolvi. Sen yläpuolella oleva seuraava rivissä on Jeesuksen äidin Marian ja Joosefin sukupolvi, jota vastoin nimien keskirivistö sisältää Jeesuksen isoisän Eelin sukupolven. Taulukon vasemmanpuoleinen osa valaisee Jeesuksen sukulaisuutta Johannes Kastajan kanssa, mikä on mainittu edellisessä kirjoituksessa. Pane merkille, että Jeesuksen äiti Maria kuului Daavidin kuninkaalliseen huoneeseen isänsä Eelin kautta, joka oli naimisissa leeviläisen Annan kanssa (perimätiedon mukaan sanotaan sen olleen Marian äidin nimi). Annan sisar oli vuorostaan naimisissa Aaronin huoneeseen kuuluvan Elisabetin isän kanssa. Heidän lapsensa Elisabet syntyi näin ollen Aaronin huoneen todelliselle tyttärelle, ja kun hän meni naimisiin Sakariaan kanssa, joka hänkin kuului Aaronin huoneeseen, niin heidän poikansa Johannes Kastaja oli Aaronin papillista huonekuntaa sekä isänsä että äitinsä puolelta. Taulukosta havaitaan selvästi, että Elisabet oli Marian täysi serkku heidän sukupolvessaan, sekä että Johannes Kastaja oli Jeesuksen pikkuserkku heidän sitä seuraavassa sukupolvessaan.

Seuraten Jeesuksen polveutumista taulukko osoittaa Marian hänen luonnolliseksi äidikseen, vaikka Jehova olikin jatkuvasti hänen Isänsä, sillä hän oli järjestänyt hänen ihmiseksi sikiämisensä sillä tavalla pyhän hengen ihmeellisen väliintulon avulla, että Hänen Poikansa siirrettiin ennen ihmiseksi tuloaan taivaallisesta olemassaolostaan syntymään luonnollisena ihmisenä. Näin voitiin Jeesusta kutsua sekä ”Jumalan Pojaksi” että ”ihmisen Pojaksi”. Koska Marian isä oli Daavidin huoneeseen kuuluva Eeli Daavidin pojan Naatanin kautta, niin Jeesus sai luonnollisen oikeuden Daavidin valtaistuimeen Marian välityksellä. Mutta koska, kuten edellisessä kirjoituksessa osoitettiin, Joosef otti laillisesti Jeesuksen esikoispojakseen, niin Jeesus sai siten lisäksi laillisen oikeuden valtaistuimeen, koska Joosefin isä Jaakob oli kuningas Daavidin suoranainen kuninkaallinen jälkeläinen Salomon ja kaikkien Juudan hallitsevien kuninkaitten kautta.

SALOME, JAAKOB JA JOHANNES

Tämä tuo nyt meidät toiseen erittäin kiinnostavaan perheeseen, joka oli läheisissä sukulaisuussuhteissa Jeesukseen ja liittynyt häneen kristillisyyden varhaisessa leviämisessä. Me tarkoitamme mestarikalastaja Sebedeuksen perhettä Galileasta. Sebedeus meni naimisiin Salomen kanssa Daavidin huoneesta, ja hän oli Jeesuksen äidin Marian luonnollinen sisar.a Heillä oli kaksi poikaa, Jaakob, joka mainitaan yleensä ensiksi, koska hän oli mahdollisesti vanhempi, ja Johannes. Nämä kaksi veljestä olivat sen tähden Daavidin sukua niin kuin Jeesuskin. Tämä sukulaisuus teki Sedebeuksesta ja Salomesta Jeesuksen sedän ja tädin ja heidän pojistaan Jaakobista ja Johanneksesta Jeesuksen täydet serkut.

Kohdattuaan Simonin ja Andreaksen Jordanin varrella Jeesus kävi jonkin aikaa sen jälkeen setänsä Sebedeuksen kalastuspaikalla. Jeesus esitti siellä virallisen kutsun sekä Jaakobille että Johannekselle heidän isänsä kuullen tulla kokoajan ”ihmisten kalastajiksi” ja jättää kalastushommansa. Ollen ilmeisesti uskon mies Sebedeus ei pannut millään tavalla vastaan. (Matt. 4:21, 22) Sallittiinpa Sebedeuksen vaimonkin, Jeesuksen tädin Salomen, jättää taloutensa pitkiksi ajoiksi ollakseen yhdessä monien toisten naisopetuslasten kanssa Jeesuksen innokas seuraaja hänen saarnaamistyössään. Tämä sukulaisuus auttaa selittämään, miksi Salome rohkeni eräässä tilaisuudessa pyytää sisarenpojaltaan Jeesukselta erikoista suosionosoitusta. Jeesus määräsi kummatkin serkkunsa, Jaakobin ja Johanneksen, apostoleiksi lukien heidät kahdentoista joukkoon. – Matt. 10:2; 20:20–23.

Tämä tutkielma Jeesuksen sukulaisista auttaa ymmärtämään erästä toista erittäin liikuttavaa näytelmää, mikä jälleen todistaa Jeesuksen rakkauden ja huolenpidon syvyyttä. Näyttää siltä, että Jeesuksen kasvatusisä Joosef oli kuollut hänen julkisen palveluksensa loppuun tultaessa. Tämä merkitsi sitä, että Jeesuksen piti vanhimpana poikana huolehtia äidistään Mariasta, ja hän tekikin sen. Tämä oli viimeinen teko, minkä hän suoritti riippuessaan vielä paalussa, mihin hänet oli naulattu, ennen kuin hän vaipui kuolemaan. Lähellä seisoi hänen äitinsä Maria ja hänen tätinsä Salome yhdessä toisten Jumalalle antautuneitten naisten kanssa. Ohimennen sanoen, Johannes, joka kertoo tämän tapauksen, ei mainitse äitiään nimeltä, koska hän vaatimattomuudessaan ei esitä mitenkään huomattavasti lähintä perhepiiriään. Hän ei mainitse kertaakaan koko evankeliumikertomuksessaan veljeään Jaakobia eikä itseään nimeltä. Mutta Markus, joka esittää paaluunnaulitsemisessa läsnä olleitten naisten nimet, mainitsee Johanneksen äidin nimen Salome. – Mark. 15:40; 16:1.

Jeesus katsoi paalusta äitiään, joka oli syvän surun lävistämä, ja huomasi myöskin Johanneksen, sen opetuslapsen, jota hän rakasti, raskaan murheen lyömänä seisomassa lähellä, ja sanoi heidän kuultensa: ”Vaimo, katso, poikasi! Sitten hän sanoi Johannekselle: ”Katso, äitisi!” Miten paljon nämä muutamat sanat puhuvatkaan näistä tähän surulliseen huippukohtaan liittyvistä kolmesta henkilöstä! Raamattu sanoo, että Johannes otti siitä hetkestä rakkaudellisesti tätinsä Marian, Jeesuksen äidin, omaan kotiinsa Jerusalemiin. Tämä tapaus osoittaa Jeesuksen rakkaudenosoituksen sitä naista kohtaan, joka antautui epäitsekkäästi tulemaan Jehovan ”palvelijattareksi” maailman suurimman ihmisen syntymästä kuolemaan asti, hänen, joka hänellä oli etu synnyttää. Se on samalla luonteenomainen Jeesuksen yksityiskohtaiselle huomaavaisuudelle. Kuka saattoi paremmin lohduttaa Mariaa hänen epätoivossaan kuin hänen oma lihallinen sisarensa Salome, joka oli totuudessa Jeesuksen innokas seuraaja ja joka asui epäilemättä antautuneen, ymmärtäväisen poikansa, Johanneksen, kanssa? – Joh. 19:25–27.

”TOISEN MARIAN” PERHE

Perimätieto sanoo erään toisen innokkaan teokraattisen perheen olleen Jeesuksen läheisiä sukulaisia, vaikka tätä ei tuekaan mikään suoranainen raamatunpaikka. Se on ”toisen Marian” perhe, Jehovaa pelkäävän naisen, joka oli Jeesuksen läheinen seuralainen ja kulki hänen mukanaan suurimman osan hänen maallisesta palveluksestaan. Tämä Maria oli läsnä Jeesuksen paaluun naulaamisessa Marian ja Salomen seurassa. Juuri hän ja Maria Magdaleena menivät voitelemaan Jeesuksen ruumista niisanin 16:ntena, mutta näillä kahdella olikin sen sijaan etu puhua ensimmäisinä loistoisan ylösnousseen Jeesuksen kanssa. (Matt. 27:56, 61; 28:1–10) Tämä Maria, Jeesuksen innokas seuraaja, oli sen miehen vaimo, jonka nimi arameaksi oli Kloopas, mutta kreikaksi luultavasti Alfeus.b – Joh. 19:25; Mark. 16:1; Luuk. 6:15.

”Toisella Marialla” oli kaksi poikaa, Jaakob ja Jooses. (Mark. 15:40) Jos perimätieto on oikeassa väittäessään, että Kloopas oli Joosefin, Jeesuksen kasvatusisän, veli, niin nämä kaksi veljestä olivat silloin Jeesuksen pikkuserkkuja. Marian poika Jaakob, joka tunnettiin myöskin nimellä ”Jaakob nuorempi” erotukseksi apostoli Jaakobista, Sebedeuksen pojasta, oli erittäin toimelias Jeesuksen opetuslapsi. Hänellä oli suuri etu tulla yhdeksi Jeesuksen nimittämistä kahdestatoista apostolista. (Matt. 10:3) Lisäksi oli Jaakobilla erittäin uskollinen poika Juudas, joka myöskin määrättiin yhdeksi ”Karitsan kahdestatoista apostolista”. Tämä Juudas, hänen poikansa, tunnettiin myöskin Taddeuksena tai pelkästään ”Jaakobin poikana” hänen erottamisekseen Juudas Iskariotista. Nämä Jeesuksen mahdolliset sukulaiset olivat alituisesti hänen seurassaan ja osoittautuivat koko ajan tottelevaisiksi ja uskollisiksi. – Matt. 10:3; Luuk. 6:16; Joh. 14:22.

JEESUKSEN VELJET JA SISARET

Raamattu osoittaa selvästi, että Jeesuksella oli veli- ja sisarpuolia. Se seikka, että Jeesus mainitaan Marian esikoisena, ilmaisee, että Marialla on täytynyt olla toisiakin lapsia. (Luuk. 2:7) Näiden toisten lasten on lisäksi täytynyt saada elämänsä hänen aviomieheltään Joosefilta, koska sanotaan, että Joosef yhtyi häneen Jeesuksen syntymän jälkeen. (Matt. 1:25) Ne kaksi raamatunpaikkaa, jotka mainitsevat Jeesuksella olleen sisaria, vaikka heitä ei ilmoitetakaan nimeltä, osoittavat, että koko tämä poikien ja tyttöjen perhe oli hyvin tunnettu heidän kotikaupungissaan Nasaretissa. (Matt. 13:56; Mark. 6:3) Raamattu ilmoittaa Jeesuksen veljien nimet Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas. – Matt. 13:55.

Maria otti Jeesuksen palvelusaikana lapsensa mukaansa useissa tapauksissa. Näin hänen poikansa voivat seurata vanhimman veljensä julkista elämänkulkua. (Matt. 12:46; Joh. 2:12) Mutta toisinaan puuttui hänen velipuoliltaan uskoa, ja tämä selittää, miksi Jeesus ei ollut määrännyt ketään lähimmästä perhepiiristään yhdeksikään kahdestatoista apostolista, niin kuin hän oli tehnyt uskon läpitunkemille serkuilleen. On kuitenkin olemassa todistuksia siitä, että Jeesuksen veljet heräsivät henkisesti hänen palveluskautensa lopulla. Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen ja hänen ilmestyessään kymmenen kertaa sen jälkeen lihassa yksi ilmestyminen tapahtui eräälle Jaakobille, mutta oliko tämä hänen velipuolensa, sitä ei voida todeta. – 1. Kor. 15:7.

Se näyttää olevan selvää, että Jeesuksen lihalliset veljet sekä hänen äitinsä olivat helluntaipäivänä v. 33 jKr. niiden 120 joukossa, joista tuli hengestä siinneitä ja jotka saivat pyhän hengen lahjan. (Apt. 1:14, 15; 2:1–4) Tämä antoi hänen veljilleen toivon saada elää ja hallita Kristuksen Jeesuksen kanssa taivaassa kuuluen 144 000:een valtakunnan perijätoveriin. Ei ole kerrottu kenenkään heistä tulleen uskottomaksi. Neljästä jäljelle jääneestä veljestä tuli kaksi huomatuksi varhaisseurakunnassa. Jaakobista tuli suuren Jerusalemin seurakunnan palvelija. Hän palveli myöskin hallitsevan elimen huomattavana jäsenenä Jerusalemin päämajan yhteydessä. (Apt. 12:17; 15:13; 21:18) Jaakob henkeytettiin myöskin kirjoittamaan hänen nimeään kantava Raamatun kirja. Toinen huomattu veli oli Juudas, joka oli myöskin henkeytetty Raamatun kirjoittaja. Juudaan kirja on nimitetty hänen kirjoittamakseen. Kumpikaan näistä miehistä ei vaatinut koskaan mitään erikoisetua siksi, että he olivat Jeesuksen velipuolia. He viittaavat päinvastoin nöyrästi itseensä ”Jeesuksen Kristuksen palvelijoina”. – Jaak. 1:1; Juud. 1:1.

Kristillisen ajan ensimmäinen vuosisata näki tosiaan eräitä tosi uskon jättiläisiä toiminnassa. Jehova näki hyvin kehitetyssä ohjelmassaan sopivaksi, että hänen rakasta Poikaansa ympäröivät oikealaatuiset innokkaat seuralaiset ja että häntä suojasi sellaisten miesten ja naisten muodostama runsas perhepiiri, jotka olivat ennen kaikkea Korkeimman Jumalan Jehovan palvelijoita.

[Alaviitteet]

a ”The Catholic Encyclopedia”, XIII osa, s. 403; Hastingsin ”Dictionary of the Bibel”, IV osa, s. 355; M’Clintock & Strongin ”Cyclopaedia”, IX osa, s. 258.

b ”M’Clintock & Strong”, I osa, 176; II osa, s. 384; ”Westminster Dictionary of the Bible”, s. 380.

[Taulukko s. 331]

(Ks. painettu julkaisu)

JEESUKSEN SUKULAISET

LEEVIN SUKUKUNTA RAAMATUNPAIKKA

Aaronin huone (Papit)

Sakarias Luuk. 1:5, 8

Elisabetin isä Luuk. 1:5

Elisabet Luuk. 1:5, 57

Johannes Kastaja Luuk. 1:13, 60

Muut leeviläishuoneet Luuk. 1:36

Elisabetin äiti