Sinun rukouksesi kielivät sinusta
Mitä sinun rukouksesi paljastavat sinusta? Miksi kuunteleminen on rukouksen tärkeä osa? Ja miten on rukoiltava tullakseen kuulluksi?
KUN sinä rukoilet Jumalaa hänen määräämällään tavalla, niin hän kuuntelee. Mutta millaiseksi ihmiseksi sinun rukouksesi paljastavat sinut rukoilemisesi jälkeen päivästä päivään, viikosta viikkoon?
Osoittaudutko sinä rukouksissasi kiitolliseksi, huomaavaiseksi, omantunnontarkaksi kristityksi? Näkeekö Jumala sinun rukouksissasi vanhurskauden rakastajan, sellaisen, joka on halukas saattamaan kunniaan hänen nimensä ja päätöksensä? Millaisen vaikutelman sinä jätät sillä, mitä sinä sanot rukouksissasi?
Osoittavatko sinun rukouksesi sinun olevan onnellinen palvelija, joka on kiitollinen elämästään ja arvostaa hänen Sanaansa sekä haluaa nähdä Jehovan järjestön kasvavan niin suureksi, että se täyttää koko maan oikeudella ja vanhurskaudella? Millaiseksi henkilöksi sinä osoittaudut Jumalalle esittämissäsi rukouksissa? Sinun rukouksesi heijastavat sitä, mikä sinä olet todellisuudessa. Ne kielivät sinusta.
Kuuntelemalla sinun rukouksiasi Jumala tietää täsmälleen, mitä sinä ajattelet, mikä sinua kiinnostaa enimmän, missä sinun harrastuksesi ovat ja mitkä ovat sinun halusi ja katumuksesi. Hän tutustuu sinun todelliseen itseesi. Hän tietää, miten sinä suhtaudut palveluksessa oleviin veljiisi ja yleensä ihmisiin. Hän tietää, oletko sinä myötätuntoinen niitä kohtaan, jotka kärsivät vanhuskauden tähden. Hän on tietoinen sinun ajatuksistasi rikkaita ja köyhiä kohtaan. Hän tietää, mitä sinä ajattelet niistä hyvää tahtovista ihmisistä, jotka kurottautuvat kohti totuutta ja elämää. Hän voi nähdä siitä, mitä sinä sanot, oletko sinä tietoinen hengellisistä tarpeistasi.
Jehova tietää sinun rukouksistasi ja siitä tavasta, millä sinä rukoilet, haluatko sinä hartaasti sitä, mitä sinä pyydät, vai onko se, mitä sinä sanot, pelkkää sanojen lausumista.
Sinun rukouksesi paljastavat, miten suuresti sinä turvaat Jumalaan, koska Jehovan palvelijan eteen tulee päivittäin vaikeita tehtäviä. Monet hengelliset muurit tarvitsevat uutta vahvistusta, toiset on rakennettava kokonaan uudelleen – uskon, toivon ja rohkeuden muurit, mitkä ovat luhistuneet tai heikentyneet. Jehovalle esitetty rukous auttaa sinua rakentamaan uudelleen nämä muurit itsessäsi ja toisissa. Sinun Jehovalle esittämäsi rukous osoittaa sinun tunnustavan hänet vahvaksi torniksi, voiman torniksi tarvittaessa. Rukous on sinun uskosi ilmaus. Se sanoo sinun uskovan. – Ps. 61:4; Sananl. 18:10
KUUNTELEMINEN ON OSA RUKOUKSESTA
Rukoileminen ei ole läpeensä puhumista. Kuunteleminenkin muodostaa osan rukouksesta. Jos sinun pitäisi mennä maallisen kuninkaan eteen, niin etkö sinä tekisi mitään muuta kuin puhuisit? Etkö sinä kuuntelisi, mitä hänellä on sanottavaa? Varmasti sinä tekisit siten. Kun sinä siis polvistut Jehovan, Iankaikkisuuden Kuninkaan (Jer. 10:10, KJ), eteen, niin kuuntele. Ja kun sinä puhut, niin varmistaudu siitä, että sinun sanasi osoittavat asiaan kuuluvaa kunnioitusta, että ne ovat suloiset ja ystävälliset. Silloin sinun sanasi puhuvat hyvää sinusta.
Sinun arvokkuutesi rukouksessa kielii myöskin sinusta. Jos sinä haukottelet rukouksessa tai hätäilet läpi jotkin usein toistamasi sanat, niin puhuuko se sinusta hyvää? Käyttäytyisitkö sinä sillä tavalla seisoessasi maallisen kuninkaan edessä? Älä käyttäydy siis siten Jehovankaan, kaikkeuden Yksinvaltiaan, edessä. Sinun käytöksesi osoittaa, pidätkö sinä arvossa hänen korkean asemansa ylevyyttä ja kunniaa ja ymmärrätkö sinä ja arvostatko sinä etuasi saada puhua hänelle rukouksessa. Kun sinä tarkkailet käyttäytymistäsi rukouksessa, niin se tekee sinut tietoisemmaksi siitä siunauksesta, mikä sinulle suodaan tämän rukoilemisedun välityksellä. Silloin eivät ainoastaan sinun rukouksesi puhu sinusta hyvää, vaan myöskin käyttäytymisesi.
Jumalan kuunteleminen on myös oleellinen osa rukouksessa. Miten tämä suoritetaan? Jumalaa kuunnellaan antamalla Raamatun sanojen käydä läpi mielen ja sydämen. Raamattu on Jumalan henkeyttämä Sana, mikä on esitetty ihmisten kielellä. Kuunneltaessa Pyhiä Kirjoituksia profeettojen sanat, apostolien ajatukset ja Jeesuksen Kristuksen viisaus virtaavat kaikki mielen lävitse virkistäen sitä ja rakentaen sitä. Tällä tavalla voidaan viettää koko yö rukouksessa Jumalan kanssa lausumatta tuskin sanaakaan. Kun kuuntelee, niin oppii. Kun me kuuntelemme Raamatun sanoja, niin me osoittaudumme Jumalan oppilaiksi. – 2. Tim. 3:16, 17.
Jos me kiirehdimme yksityisissä rukouksissamme tai esitämme vain lyhyitä rukouksia tämän tästä, niin eikö sekin kieli meistä? Me emme kiirehdi pois niiden luota, joita me rakastamme, vai teemmekö me niin? Eivätkö meidän lyhyet rukouksemme osoita meidän kiinnostuksemme määrän Jumalan huonekuntaa kohtaan ja sen, mitä me ajattelemme palveluksestamme ja itsellemme uskotusta työstä? Ne, jotka oivaltavat syvästi etunsa ja vastuunsa, tietävät, että on käytettävä paljon aikaa Jehovan kanssa rukouksessa. He huomaavat rukouksen tekevän parempia ihmisiä, parantavan sydämentilaa ja elämän arvostamista mielessä. Rukous kypsyttää pelastukseen.
Rukoiltaessa täytyy olla rauhallisuutta, on oltava aikaa ja on harkittava. Älä jouduta rukouksiasi äläkä opettele niitä ulkoa, koska sinä madallat siten tehdessäsi rukouksen edun arvottomaksi. Jos yksilöt ja perheet käyttäisivät enemmän aikaa rukoukseen, niin se saisi ihmeitä aikaan heidän hengellisyytensä elvyttämiseksi. Yksilöt olisivat onnellisempia. Perheet havaitsisivat ryhmärukouksen yhdistäväksi voimaksi. Rukous auttaa voittamaan eroavaisuudet. Se edistää ystävyyttä ja rauhaa. Se näyttää saavan ihmiset unohtamaan mustasukkaisuutensa ja kateutensa. Kun perheen jäsenet rukoilevat hartaasti yhdessä, niin heidän huomataan harvoin taistelevan toisiaan vastaan. Jaakob kehottaa meitä: ”rukoilkaa toistenne puolesta”, ja Paavali käskee kristittyjä: ”Olkaa . . . rukouksessa kestävät.” Jaak. 5:16; Room. 12:12.
RUKOUS TOISTEN PUOLESTA
Kun me rukoilemme Jumalaa, niin me teemme hyvin, mutta kun me rukoilemme Jumalaa veljiemme puolesta, niin me teemme jotain paljon parempaa. Me osoittaudumme rakastaviksi, huomaavaisiksi ja kypsiksi. Kun me rukoilemme toisten puolesta, niin me annamme Jumalalle todisteen kiinnostuksestamme ihmisten elämää kohtaan, me osoitamme toimeliasta huolehdintaa heistä. Meidän rukouksemme Jumalan huonekunnan puolesta osoittavat, että meitä kiinnostaa seurakunta, sen toiminta ja hyvinvointi.
Koska rukous on vahvistava voima, niin se muuttaa meidän suhtautumisemme niihin, joiden edestä me rukoilemme. On aivan mahdotonta pyytää Jumalaa osoittamaan rakkautta jollekulle, josta me emme pidä erityisesti, ja olla silti jatkuvasti katkera häntä kohtaan. Jos me rukoilemme jatkuvasti, niin kaikki vastenmielisyys häviää, ja me havaitsemme pitävämme hänestä, sen sijaan että hän olisi meille vastenmielinen. Jos sinä olet rakkaudellinen veljiäsi kohtaan, niin se puhuu sinusta hyvää. – 1. Joh. 4:20, 21.
Me rukoilemme liian harvoin palavasti veljiemme edestä. Se saattaa johtua siitä, että me emme tunne heitä henkilökohtaisesti tai että meidän omat pyyteemme ja huvituksemme ovat vallanneet meidät liiaksi. Ehkä syy on siinä, että meiltä puuttuu kiintymystä, rakkautta heitä kohtaan. Jos me rakastamme kylliksi, niin me muistamme heitä rukouksissamme. Toisten puolesta rukoilemisen pitäisi olla yhtä luonnollista kuin itsemme edestäkin rukoileminen.
Kun me rukoilemme toisten puolesta, niin me tulemme rakkaudellisemmiksi ja kärsivällisemmiksi heitä kohtaan. Me huomaamme tulevamme ystävällisemmiksi ja onnellisemmiksi sen takia. Kun me tiedämme toisten rukoilevan meidän puolestamme, niin se antaa meille rohkeutta ja voimaa. Apostolit kannustivat veljiä rukoilemaan heidän puolestaan. ”Jatkakaa rukoilemista puolestamme”, sanoi Paavali. ”Ja Jehova itse muutti Jobin vankeustilan, kun hän rukoili tovereittensa puolesta.” Jeesus neuvoi seuraajiaan jopa näin: ”rukoilkaa teitä vainoavien puolesta, jotta osoittautuisitte taivaissa olevan Isänne lapsiksi”. Toisten puolesta rukoileminen on Kristuksen kaltaista, se on rakkaudellista menettelyä. – 2. Tess. 3:1; Job 42:7–10; Matt. 5:44, 45, Um.
Me emme rukoile toisten puolesta omavanhurskaudessa. Jumalan armo ja hyvyys meitä kohtaan aikaansaa rukouksemme heidän edestään. Me osoitamme anomuksillamme, että me haluamme kaikkien ihmisten tulevan totuuden täsmälliseen tuntemukseen ja pelastuvan. Me emme halua kenenkään kuolevan enempää kuin Jumalakaan haluaa. Toisten puolesta esitetty rukous repii meidän mielestämme juurineen pois katkeruuden ja ilkeämielisen ajattelun ja tekee tilaa rakentavien ajatusten kukoistamiselle. Toisten puolesta rukoileminen synnyttää sopusointua, luo yksimielisyyttä ja yhteistoimintaa. – 2. Kor. 9:14.
Jos me rukoilemme kaikkien veljien puolesta, niin se merkitsee sitä, että me rupeamme rakastamaan veljiä, joista pitäminen on meille juuri nyt vaikeata. Se, että me rakastamme heitä, ei merkitse vain sitä, että me siedämme heitä tai olemme ystävällisiä ja kohteliaita heille. Se merkitsee heidän rakastamistaan sillä tavalla kuin Kristus rakasti meitä. Jeesuksen rakkaus ei tuntenut mitään rajoja, eikä meidänkään rakkautemme saa niitä tuntea. Hänen rakkautensa näki hänen kaikkensa antamisen tarpeelliseksi, ja niin on oltava meidänkin rakkautemme laita. Jeesus sanoi: ”Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on [tämä] keskinäinen rakkaus.” Sinun rukouksesi paljastavat, rakastatko sinä täten vai et. – Joh. 13:34, 35.
RUKOILE, ETTÄ OLISIT REHELLINEN
Kun sinä rukoilet Jumalaa, että hän kasvattaisi sinussa rakkautta vanhurskauteen, hyvyyteen, ystävällisyyteen, rehellisyyteen ja muihin hengen hedelmiin, niin tarkoitatko sinä sitä todellisesti? Useimmat meistä ovat tietoisia siitä, että luonteessamme on tietty määrä petollisuutta. Kuinka usein me sanommekaan ja teemmekään sellaista, mitä emme tarkoita! Me lausumme usein kohteliaisuuksia, vaikka me tuomitsemme sisimmässämme. Olemmeko me siis rehellisiä, kun me sanomme haluavamme olla rehellisiä, mikä merkitsee rehellisyyttä kaikessa ja jokaiselle? Rehellisyys liike-elämässä saattaa maksaa kaupan menetyksen. Rehellinen lausunto voi merkitä suosion, korotuksen tai palkankin menettämistä. Haluatko sinä sittenkin olla rehellinen? Jos sinä haluat olla rehellinen mistä hinnasta hyvänsä, niin rukoile sitä. Työskentele sen hyväksi. Älä rukoile sellaista, mitä et halua rehellisesti. Ole vilpitön rukouksissasi. Ole rehellinen, niin rukouksesi puhuvat sinusta hyvää.
Rehellisyys puhdistaa sisäistä ihmistä. Se rakentaa nuhteettomuutta ja suoruutta. Se terästää mieltä kristilliseen toimintaan. Rehellisyys herättää luottamusta ja sopusointua. Kristillinen rakkaus ja usko voimistuu. Kun rehellisiä mielipiteitä vaihdetaan, niin silloin vallitsee ajatus- ja puhevapaus. Jokainen hyötyy rehellisyyden ilmapiirissä. Jehova sanoo: ”Suoramielisten rukous on nautinto hänelle.” – Sananl. 15:8, Um.
Monet rukoukset jäävät vaille vastausta, koska ne esitetään väärin. Jotkut lausutaan epäillen ja ilman vakaumusta. Ne eivät ole todellisesti rehellisiä rukouksia. Jaakob sanoo: ”Älköön sellainen ihminen [epäilijä] luulko Herralta mitään saavansa, kaksimielinen mies, epävakainen kaikilla teillään.” Meidän täytyy uskoa, että Jehova pitää huolen. Hän antaa meille, mitä me tarvitsemme, mutta ei ehdottomasti, mitä me haluamme. Daavid rukoili puhdasta sydäntä ja uutta ja lujaa henkeä, ja hänen rukoukseensa vastattiin. Me voimme rukoilla samaa, mutta se ei ehkä ole, mitä me tarvitsemme tai haluamme. Joku rukoilee: ”Jumala, tee minut puhtaaksi – mutta älä vielä.” Toiset sanovat: ”Jumala, tee minut rikkaaksi ja ystävälliseksi ja hyväksi”, mutta heidän tekonsa osoittavat pitkin koko viikon, että heidän rukouksensa oli pelkkää sanojen toistamista. – Jaak. 1:7, 8.
Koska kristillisyys ei ole tie maalliseen maineeseen ja onneen, niin tosi rukous ei sisällä sellaista. Kristitty rukoilee sen sijaan, että hän ei joutuisi materialismin uhriksi. Hänen halunsa ei ole hemmotella lihaa eikä miellyttää silmää, vaan antaa itseltään ja siitä, mitä hänellä on. Epäilemättä useampiin rukouksiin vastattaisiin, jos ihmiset uhraisivatkin eivätkä pyytäisi koko ajan. Sinun halukkaat uhrisi puhuvat sinusta hyvää.
RUKOUS EI OLE PONNISTELUN KORVIKE
Rukous ei ole ainoa, mikä voidaan esittää Jumalan palvomiseksi. Ihmiset käyttävät lukemattomia tunteja rukoillen Jumalaa antamaan heille yhtä ja toista ja ottamaan heidät taivaaseen, mutta he eivät ehkä ojenna koskaan elämäänsä sen mukaan. Näiden ihmisten täytyy oppia, että meidän elämistapamme on yhtä tärkeä kuin jokapäiväisten rukoustemme esittäminenkin. Kunniallinen oikeudenteko veljiä kohtaan on arvokkaampi kuin tuhat rukousta, mitkä ylistävät Jumalaa oikeuden Lähteeksi. Jos me haluamme rukoilla oikein, niin meidän täytyy myöskin elää oikein.
Meidän täytyy valistaa itseämme sen suhteen, että tosi rukous ei ole ymmärtäväisen ponnistelun korvike. Jotkut ihmiset turvautuvat rukoukseen pääasiassa keinona, millä saada jotakin Jumalalta, kun muut keinot ovat pettäneet. Toiset rukoilevat vain, kun on hätä. Sellaiset rukoukset ovat hyvin itsekkäitä ja vastenmielisiä Jehovalle, joka vastaa oikeaan rukoukseen. Odotammeko me Jumalan suorittavan ihmeen hyväksemme joka kerta, kun rukoilemme? Valitettavasti jotkut ihmiset odottavat. Jehovan ohjaus on meidän oman ajattelumme ja toimintamme tuki eikä korvike. Niin kuin maallinen isä odottaa poikansa ilmaisevan hiukan aloitekykyä ja käyttävän mieltään tutkimiseen ja viisaitten ratkaisujen tekemiseen itsekseen ja tulevan hänen luokseen pyytämään opastusta vain vaikeimpiin pulmiin, niin tahtoo meidän taivaallinen Isämmekin samaa meidän suhteemme. Jehova on antanut meille Sanansa, Raamatun. Hän odottaa meidän käyttävän sitä viisaasti hänen ylistyksekseen ja tulevan hänen luokseen saamaan opetusta ymmärtämisessä ja sen käytössä tai haluavan lausua kiitokset hänelle. Jos me teemme siten, niin meidän rukouksemme ovat mieluisia hänelle.
Jos me olemme vilpittömiä rukouksissamme, niin me kestämme paljon nähdäksemme niiden täyttyvän. Me rukoilemme ensiksi, sitten me toimimme ankarasti uskossa esitetyn rukouksemme täyttymiseksi. Kun Jehova näkee, ettei ankara työ, hiki, veri eivätkä kyyneleet käännä meitä syrjään, niin meidän rukoukseemme vastataan, jos se on sopusoinnussa hänen tahtonsa kanssa.
Kun sinä nyt siis rukoilet, niin ole tietoinen siitä, että maalaat itsestäsi eloisan kuvan Jumalan eteen. Osoita kunnioitusta käytöksessäsi, rukoile vilpittömästi ja vakaumuksellisesti. Ole rehellinen. Ole vakuuttunut siitä, että tosi rukous ei jää koskaan vastaamatta. Ennen kaikkea, ole nöyrä ja arvosta rukoilemisetua. Sinun rukouksesi eivät valehtele. Ne kertovat sinusta totuuden.