Varo sekaantumasta tämän maailman harrastuksiin!

1. Mitkä kolme estettä on Jumalan ystävyyden tiellä?

VALTAKUNNAN etujen pitäminen ensi sijalla ei vaadi yksistään ehdottomia tottelevaisuustekoja. Se vaatii myöskin pidättymistä väärinteosta. Jumalan Sanasta käy ilmi, että ystävyys maailman kanssa on vihollisuutta Jumalan kanssa. ”Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen.” (Jaak. 4:4) Tämä merkitsee sitä, että kristityn, jota kiinnostaa Jumalan tahdon tekeminen, täytyy oppia tuntemaan ne kolme pääasiallista estettä, mitkä ovat Jumalan ystävyyden tiellä, ja välttämään niitä. Nämä ovat Saatana Perkele ja hänen paholaisensa, ihmisen oman lihan epätäydellisyys ja maailma, jonka jumala on Saatana. – 2. Kor. 4:4; Ef. 6:12; Matt. 26:41.

2. Miten Jeesus torjui lihan himon, silmien pyynnön ja elämän korskeuden?

² Jeesus itse käsitti, että ”kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta”. (1. Joh. 2:16) Hänen esimerkkinsä näiden kiusausten vastustamisessa on annettu meidän noudatettavaksemme. Hänen vietettyään 40 päivää ja 40 yötä autiomaassa tutkimassa Jumalan Sanaa, Saatana kiusasi häntä tyydyttämään lihan halua suorittamalla ihmetyön omaksi hyväkseen muuttamalla autiomaassa olevat kivet leiviksi, jotta hän olisi voinut syödä. Jeesus torjui Saatanan vetoamalla Jumalan Sanaan, mistä hän tähdensi hengellisen ravinnon ylemmyyttä sen ravinnon rinnalla, mikä oli lihaa varten. Sitten häntä kiusattiin asettamaan itsensä nähtäväksi ja myöntymään siten silmien pyyntöön heittäytymällä temppelin harjalta. Kun Saatana ovelasti vääristeli Kirjoituksia esittäen, että Jumalan voima suojelee häntä, niin hän vastasi: ”Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi.” Lopuksi Jeesukselle tarjottiin palkaksi suuri valta ja asema tämän maailman hallitusten johtajana, jos hän vain olisi suorittanut palvontateon Saatanalle. Mutta hän kieltäytyi sekaantumasta sellaiseen ja sanoi: ”Kirjoitettu on: ’Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman’.” – Matt. 4:1–11.

3. Mikä neuvo annetaan Jaakobin 4:7:nnessä, ja miten esteet ovat voitettavissa?

³ Samoin kuin Saatana vetäytyi pois tilapäisesti Jeesuksen luota hänen uskollisen asenteensa takia, niin on meidänkin laitamme. ”Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.” (Jaak. 4:7) Useimmilla ihmisillä on pulmia, mitkä ovat heille hyvin vaikeita, ja ainoa keino, minkä monet tietävät niiden ratkaisemiseksi, on, että he sekaantuvat vielä syvemmälle tämän maailman harrastuksiin. Jos nämä esteet aiotaan voittaa ja jos kiinnostuksen ihmiskunnan ainoaa tosi toivoa kohtaan on otettava niiden paikka, niin se kuristava ote, mikä tällä maailmalla on ihmisen harrastuksista, täytyy irroittaa.

4. Mitä Martta valitti Jeesukselle, ja millaiset olosuhteet aiheuttivat sen?

⁴ Tämä Jeesuksen kokemus ja hänen antamansa neuvo valaisee, miten ovelasti elämän tavalliset velvollisuudetkin saattavat tunkeutua hengellisen edistymisen tilaisuuksiin ja kietoa meidät tarpeettomiin pikkuseikkoihin. ”Ja heidän vaeltaessaan hän meni muutamaan kylään. Niin eräs nainen, nimeltä Martta, otti hänet kotiinsa. Ja hänellä oli sisar, Maria niminen, joka asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettansa. Mutta Martta puuhasi monissa palvelustoimissa; ja hän tuli ja sanoi: ’Herra, etkö sinä välitä mitään siitä, että sisareni on jättänyt minut yksinäni palvelemaan? Sano siis hänelle, että hän minua auttaisi.’ Herra vastasi ja sanoi hänelle: ’Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet, mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois.’” – Luuk. 10:38–42.

5. a) Missä suhteessa Martta osoitti arvostuksen puutetta, ja millä tavalla Maria valitsi paremman osan? b) Miten Marian esimerkkiä voidaan seurata nykyään?

⁵ Silloisen tavan mukaan, mikä on vallalla nytkin monissa kodeissa, Martan vieraanvaraisuus pani hänet valmistamaan erittäin huolitellun aterian kuuluisalle vieraalleen ja huolehtimaan monista muista pikkuasioista, jotta Jeesuksen olo hänen kodissaan olisi ollut nautittavampi ja mukavampi. Seurauksena oli kuitenkin, että huolehtiessaan vakavasti kaikista näistä yksityiskohdista hän menetti henkilökohtaisesti ne edut, mitkä voitiin saada Jeesuksen vierailusta. Jeesus ei nuhdellut häntä hänen vieraanvaraisuudestaan. Eikä hän sanonut Martalle, että tämänkin pitäisi istua laiskana ollen tekemättä mitään pitääkseen huolta hänen ruumiillisista tarpeistaan. Huomaa hänen sanoneen: ”Tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa.” Hän kehotti Marttaa, että koska tämä oli hänen kotinsa ja hänellä oli vieras, niin hänen sopi valmistaa jotain tälle sekä huonekunnalleen syötäväksi, mutta erikoiset valmistelut olivat tarpeettomat tässä tilaisuudessa. Maria oli sen vuoksi valinnut paremman osan, koska hän oivalsi Jeesuksen läsnäolosta saatavan hyödyn. Jos Martalla olisi ollut tämä sama arvostus, niin hän olisi tyytynyt valmistamaan vain välttämättömän jättäen tarpeettomat pikkuseikat toiseen tilanteeseen, jolloin hänellä ei olisi tätä tilaisuutta kuunnella Jeesuksen sanoja. Marian asenne Valtakuntaa koskevan tiedon etsinnässä on esimerkki, mitä ihmisten olisi hyvä noudattaa tässä hengellisesti nälkää näkevässä maailmassa. Kun kävijä tulee kotiin tuoden ravitsevaa hengellistä tietoa, niin talon henkilöt tekisivät hyvin, jos syrjäyttäisivät ainakin hetkeksi ne välttämättömät asiat, mitkä voidaan suorittaa toisessa tilaisuudessa, ja käyttäisivät hyväkseen kaikkia niitä etuja, mitkä ovat saatavissa tämän henkilön vieraillessa, joka edustaa Jumalan teokraattista valtakuntaa.

6. Mitä itsekkäitä harrastuksia tulee välttää uskontoa harjoitettaessa, miten Jeesus varoitti niistä, ja milloin omakohtaiset harrastukset ovat sopivia?

⁶ Jos näin ei tehdä, niin voi tulla kuin orjantappuroihin kylvetyksi siemeneksi. ”Mikä taas orjantappuroihin kylvettiin, on se, joka kuulee sanan, mutta tämän maailman huoli ja rikkauden viettelys tukahduttavat sanan, ja hän jää hedelmättömäksi.” (Matt. 13:22) Kristittyjen ei tule toisaalta harjoittaa uskontoaan vain henkilökohtaisen voiton vuoksi. Jotkut Jeesuksen Kristuksen seuraajiksi väittäytyvät liittyvät johonkin kirkkoon siitä saatavan tietyn hyödyn tähden. Toiset uskovat voivansa käyttää uskontoaan hankkiakseen valtaa Jumalan silmissä tai edistyäkseen henkilökohtaisesti jotenkin muuten. Tällainen kiinnostus uskontoa kohtaan on itsekäs ja vältettävä, niin kuin Jeesus varoitti niitä, joita hän oli ruokkinut ihmetyön avulla leivillä ja kaloilla heidän tullessaan etsimään häntä seuraavana päivänä: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ette te minua sentähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan sentähden, että saitte syödä niitä leipiä ja tulitte ravituiksi. Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä pannut.” (Joh. 6:27) Henkilökohtaiset edut ovat välttämättömiä ja sopivia ainoastaan kun niitä valvotaan ja ohjataan edistämään Jumalan valtakunnan etuja.

7. Miten väärin suuntautunut terveysharrastus saattaa aiheuttaa vakavaa vahinkoa, ja mihin tilanteeseen se voi johtaa varomattoman?

⁷ Omakohtainen kiinnostus terveyteen voi väärin suuntautuneena kuolettaa halun todelliseen hengelliseen parannukseen. Jos tämä kiinnostus hallitsee siinä määrin ajatuksia, että henkilö etsii sitä Jumalan Sanasta saatavan totuuden kustannuksella, niin se aiheuttaa paljon enemmän vahinkoa hänelle kuin hänen ruumiillinen sairautensa. Monet henkilöt jättävät tämän terveyspyrkimyksen takia nykyään huomioonottamatta Jeesuksen varoituksen niistä, jotka väittävät omaavansa suuria ihmevoimia. ”Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’ Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät’.” (Matt. 7:22, 23) Näiden sanojen pitäisi antaa aihetta epäillä vakavasti niin sanottuja uskolla parantajia ja panna vilpittömän terveyden etsijän punnitsemaan omaa henkilökohtaista kiinnostustaan tällaisiin Jumalan Sanan totuutta vastaan esitettyihin väitteisiin, ennen kuin hän sotkeutuu toivottomasti tähän ovelaan ja petolliseen ”lihan himoon”.

8. Miten parantamisen ihmelahjaa käytettiin raamatullisina aikoina, ja millä tavalla tämä paljastaa nykyaikojen ns. uskolla parantajat?

⁸ Huolellinen Jumalan Sanan tutkiminen paljastaa, ettei muinaisaikojen parannustekoja suoritettu niille, jotka jo olivat seurakunnassa. Vaikka apostoli Paavalilla oli parantamislahja, niin hän sanoi Timoteukselle: ”Älä enää juo vain vettä, vaan käytä vähän viiniä vatsasi tähden ja usein uudistuvien vaivojesi vuoksi.” (1. Tim. 5:23) Hän ei suorittanut parannustekoa tässä tapauksessa. Hän sanoi toisessa kirjeessään Timoteukselle: ”Trofimuksen minä jätin Miletoon sairastamaan.” (2. Tim. 4:20) Tässä on jälleen hänen todistuksensa siitä, että hän ei ollut suorittanut ihmeparannusta. Eikä näin ollut ainoastaan kristillisessä seurakunnassa. Pane merkille todistuksena siitä, että tällaisia parannuksia suoritettiin merkkinä ulkopuolisille, seuraavat Jeesuksen sanat: ”Monta pitalista miestä oli Israelissa profeetta Elisan aikana, eikä kukaan heistä tullut puhdistetuksi, vaan ainoastaan Naiman, syyrialainen.” (Luuk. 4:27) Lisäksi käskettiin kristittyjä vastoin nykyisten ”parantajien” keskuudessa vallitsevaa tapaa olemaan ottamatta rahaa ihmelahjojensa käytöstä. Jeesus sanoi opetuslapsilleen lähettäessään heidät: ”Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.” – Matt. 10:8. Katso myös 2. Kuningasten kirjan 5:15–27:ssä olevaa kertomusta.

9. Mitä Paavali ilmaisi hengen ihmelahjoista, ja mikä tasapuolinen näkemys kristityn on omaksuttava terveysasiassa?

⁹ Kun nämä ihmelahjat olivat suorittaneet tarkoituksensa, so. todistaneet Jumalan voiman olleen hänen edustajallaan Jeesuksella ja hänen opetuslapsillaan kristillisen seurakunnan ensimmäisinä jäseninä, niin niitä ei enää tarvittu ja ne otettiin pois. Paavali puhuu sitten tästä sanoessaan: ”Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.” (1. Kor. 13:8) Suurin hengen lahja nykyään on saarnaamislahja, minkä Jumala on nähnyt sopivaksi tarjota kaikille vilpittömille ihmisille ikään, kansallisuuteen, rotuun tai yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. (Apt. 2:17, 18) Tästä voidaan nähdä, että sellaistenkin henkilökohtaisten etujen kuin terveyden tai ruumiillisen harjoituksen täytyy olla toisella sijalla Valtakunnan etuihin verrattuina. Harjoitus ja normaali itsensä hoitaminen ovat tärkeitä, mutta Paavali osoittaa, että ”ruumiillisesta harjoituksesta on hyötyä vain vähään; mutta jumalisuudesta on hyötyä kaikkeen, koska sillä on elämän lupaus, sekä nykyisen että tulevaisen”. (1. Tim. 4:8) Tämä vaatii kristityltä tasapuolista näkemystä, niin ettei hän laiminlyö itseään, mutta ei suinkaan myöskään laiminlyö niitä velvollisuuksia, mitkä liittyvät hänen kristilliseen palvelukseensa, tämän omakohtaisen harrastuksen tähden.

10. Minkä epäkypsän katsantokannan jotkut omaksuvat Jehovan todistajain työstä, ja mikä aiheuttaa toisinaan tällaisen kannan?

¹⁰ Harrastusten väärä tasapainotus vääristää ihmisen näkemyksen. ”Sinun silmäsi on ruumiin lamppu. Kun silmäsi on terve, on koko sinun ruumiisi valaistu, mutta kun se on viallinen, on myös sinun ruumiisi pimeä. Katso siis, ettei valo, joka sinussa on, ole pimeyttä.” (Luuk. 11:34, 35) Jotkut henkilöt katsovat sitä työtä, mitä Jehovan todistajat suorittavat, ja päättelevät ruumiillisen kärsimyksen tai arvostelun takia, että he eivät voisi itse tehdä tätä työtä. Tämä ”silmäin pyyntö” johtaa heidät suoraan tämän maailman jumalan ansaan. (Sananl. 29:25; Matt. 10:28) Tämä painottaa kypsän tiedon ja Jumalan Sanan tuntemuksen tarvetta. Se merkitsee sitä, että uskoa täytyy vahvistaa säännöllisellä hengellisellä ravinnolla. Joku, jolla ei ole tätä uskoa, saattaisi olla vakuuttunut, että hän saa enemmän henkilökohtaisia etuja, jos hän ei alistu kasteeseen, kuin jos hän pitää tarkasti kiinni Jumalan tahdosta ja antaa upottaa itsensä veteen. Tällainen henkilö voi uskoa, että hän ei voi olla Jehovan todistaja, koska hänellä ei ole kylliksi uskoa tämän tekemiseksi. Hän ei ehkä huomaa, että usko perustuu tietoon, eikä hän ole yrittänytkään hankkia tätä tietoa kasteen merkityksestä ja syystä. Tiedon perustus täytyy ensin laskea, ja usko on seuraus tämän tiedon käytöstä.

11. Miksi tieto on välttämätön perustus tämän maailman paulojen torjumiseksi?

¹¹ Sama koskee osallistumista todistamistyöhön. Jotkut eivät halua vastustaa tämän maailman kietovia vaikutuksia riittävästi hankkiakseen tietoa, minkä täytyy tulla välttämättömäksi perusteeksi. Tämän Jumalan Sanasta saatavan tiedon mukana tulee usko, ja uskon mukana tulee kyky ja halu saarnata. ”Sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Sanoohan Raamattu: ’Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään’. . . . Sillä ’jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu’. Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä?” (Room. 10:10–15) Vastasyntyneen uskonsa vahvistamana henkilö havaitsee, että hänen saarnaamisellaan on kaksipuolinen pelastava vaikutus, kuten Paavali osoittaa: ”Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä; sillä jos sen teet, olet pelastava sekä itsesi että ne, jotka sinua kuulevat.” – 1. Tim. 4:16.

12. Mikä palvelus Jehovan todistajilla on velvollisuus suorittaa hyvää tahtoville, ja missä mielentilassa tämä palvelus on tehtävä?

¹² Jumala lähettää todistajansa maan ääriin asti auttaakseen vilpittömiä ihmisiä tasapainottamaan harrastuksensa oikein ja syrjäyttämään kaiken Valtakunnan takia. Hän käskee heitä vuosisatoja sitten eläneen profeetta Jesajan välityksellä: ”Käykää, käykää ulos porteista, tasoittakaa kansalle tie, tehkää, tehkää valtatie, raivatkaa kivet pois, kohottakaa lippu [merkki, Um] kansoille.” (Jes. 62:10) Me emme raivaa pois kompastuskiviä, joita on vilpittömästi Jumalan palveluksesta kiinnostuneitten ihmisten tiellä, aiheuttaaksemme vahinkoa noille ihmisille tai nauraaksemme heidän uskolleen. Jotta Valtakunnan palvelija huomaisi nämä tiellä olevat kivet, niin hänellä täytyy olla Jumalan Sanan täsmällinen tuntemus. Ja jos hän tahtoo raivata ne pois, niin hänellä täytyy olla luottamus asenteeseensa ja hänen täytyy olla tahdikas ja tasapainoinen asenteessaan toimiessaan työssään. Evankeliuminpalvelija ottaa sellaisen asenteen, että hänen kuuntelijallaan on rehellinen paremman toive ja vilpitön vanhurskauden rakkaus. Hän vetoaa sen tähden hänen järkeensä, sen sijaan että yrittäisi pelotella häntä. Hän ei menetä tällöin intoaan, vaikka hänen puhuttelemansa henkilö ei heti ymmärtäisikään hänen käyntinsä todellista tarkoitusta. Jehovan todistajain tarkoitus tai aikomus ei ole voittaa väittelyssä. He haluavat osoittaa sitä vilpitöntä rakkautta, mikä Jumalalla on lampaitaan kohtaan. Heidän pyrkimyksensä on esittää totuutta Jumalan Sanasta sellaisella tavalla, että heidän kuulijansa hyväksyvät sen tai ainakin innoittuvat tutkimaan edelleen Valtakunnan sydäntä ilahduttavaa hyvää uutista. Tämä avaa heille oikean näkemyksen tuosta valtakunnasta ja siitä, miten tärkeätä on palvella sen etuja. Se auttaa hyvää tahtovia ihmisiä tulemaan vedetyiksi Jehovan todistajain uuden maailman yhteiskuntaan, missä he tulevat tuntemaan paremmin Jumalan uuden maailman toivon ja varustautuvat siten pitämään Valtakunnan edut ensi sijalla.

13. Minkä mallimenettelyn Jeesus näytti, ja miten Jehovan todistajat seuraavat sitä?

¹³ Tämän tien asetti Jeesus Kristus seurattavaksi. Paavali mainitsee lainauksessaan hänen sanoneen: ”Katso, minä tulen – kirjakääröön on minusta kirjoitettu – tekemään sinun tahtosi, Jumala.” (Hepr. 10:7) Jeesus otti koko palvelusaikanaan Jumalan edut omiksi eduikseen. Ollen täysin antautunut Isälleen ja kastettu veteen sen kuvaukseksi hän antoi esimerkin kaikille, jotka haluavat pitää Valtakunnan edut ensi sijalla. Täydellinen antautuminen Jumalalle ja sitä seuraava vesikaste ovat välttämättömät Jumalan tahdon tekemisen aloittamisessa. Niin kuin Jeesus saarnasi, hekin saarnaavat täyttäen Jeesuksen sanat: ”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.” (Matt. 24:14) Vastukset, pilkka tai vainokaan eivät käännytä heitä syrjään. He pysyvät saarnaamisessaan lopun tuloon saakka.

14. Miksi Jehovan todistajat käyvät jatkuvasti monissa kodeissa, ja kuinka kauan tämän työn pitää jatkua?

¹⁴ Vaikka heidän lukumääränsä kasvaa ja heidän käyntinsä tulevat tiheämmiksi ihmisten kodeissa, niin he jatkavat käymistä, koska he ymmärtävät, että jos heidän kuulijansa tunnustavat ja omaksuvat Jumalan valtakunnan toivokseen, niin se merkitsee heille elämää. He käsittävät, että jokaiselle on annettava tilaisuus kuulla ja ottaa vastaan tämä hyvä uutinen. He oivaltavat myöskin, että kaikki samassa huonekunnassa eivät ajattele samalla tavalla heidän käynneistään. Vaikka joku vastustaisikin ja kieltäisi todistajia palaamasta, niin joku toinen samassa huonekunnassa saattaisi ottaa uusintakäynnin tervetulleena vastaan. Tässä toivossa Jehovan todistajat ovat hellittämättömiä rakkaudentyössään niiden hyväksi, jotka ovat todellisia Jumalan lampaita. Kaikki lampaat täytyy löytää, eikä se tapahdu pelkästään käymällä kerran tai kaksi. Jumalan etsintämenetelmien hellittämättömyys on kirjoitettu Jeremian ennustuksessa. ”Katso, minä käsken tulemaan monta kalastajaa, sanoo Herra, ja ne heitä kalastavat, ja sen jälkeen minä käsken tulemaan monta metsästäjää, ja ne heitä metsästävät kaikilta vuorilta ja kaikilta kukkuloilta ja kallioiden rotkoista.” (Jer. 16:16) Jesajan vuosisatoja takaperin erääseen kysymykseen antamasta vastauksesta nähdään selvästi, että työn täytyy jatkua, kunnes kaikki lampaat ovat tulleet pois tästä vanhasta maailmasta. ”Minä sanoin: ’Kuinka kauaksi aikaa, Herra?’ Hän vastasi: ’Siihen asti, kunnes kaupungit tulevat autioiksi, asumattomiksi, ja talot tyhjiksi ihmisistä ja pellot on hävitetty erämaaksi; kunnes Herra on karkoittanut ihmiset kauas ja suuri autius tullut keskelle maata.’” – Jes. 6:11, 12.

15. Miten joku voi sekaantua varmasti tämän maailman harrastuksiin, ja miten siltä voidaan välttyä?

¹⁵ Ne, jotka ovat vähänkin halukkaita taipumaan nykyisen maailman ajattelu- ja menettelytapaan sekä ihanteisiin, joutuvat varmasti tämän maailman levottomuuksien ja huolten nielemiksi ja menettävät asemansa Jumalan edessä sekä kaiken mahdollisesti omaamansa kyvyn auttaa niitä, jotka tarvitsevat kipeästi apua. Kenenkään ei tule antaa viekoitella eikä pelotella itseään siihen tämän maailman kohtalokkaaseen katsantokantaan, että ihmiset voivat varjeltua tai varjeltuvat ainoastaan omien ponnistustensa avulla ja että jos ihmiset eivät uurasta näiden pulmien ratkaisemiseksi, niin ratkaisua ei tulekaan. Jumalan Sanan totuus puhuu selvästi, että nyt on tulisen koetuksen aika, ja jokaisen työt tulevat ilmeisiksi tämän lopun ajan tutkivien koetusten avulla. Kristitty voi vastustaa sekaantumista tämän maailman harrastuksiin ja seisoa todellisena rintavarustuksena nyt maan yli tulvehtivaa jumalatonta materialismin hyökyaaltoa vastaan ainoastaan säilyttämällä tarkan tasapainon ja pitämällä Valtakunnan edut ensi sijalla.

16. Millä muulla tavalla voidaan saavuttaa saarnaamistehokkuus, ja mikä näkemys on aina säilytettävä?

¹⁶ Jos kristitty tahtoo puhumiensa sanojen olevan vakuuttavat, niin hänen täytyy elää uskonsa ilmaisemisen mukaan. Hänen täytyy alituisesti sovelluttaa elämässään näitä Jumalan Sanasta oppimiaan periaatteita ja sitten koettaa alituisesti laajentaa tätä tietoa. Hänen on yritettävä tehdä jokaisesta päivästä sellainen, että se edistää teokratiaa, jättämättä välttämätöntä työtä tekemättä, sivuuttamatta mitään tilaisuutta sen väärinymmärrysmuurin murtamiseksi, minkä tämän asiainjärjestelmän jumala on kohottanut Jehovan päätösten ympärille. Jos hän pitää Valtakunnan edut ensi sijalla, niin hän ei vaella huolettomasti, käyttäen aikaa kenttäpalvelukseensa vain siksi, että hän tuntee sen velvollisuudekseen. Hän ymmärtää, että tämän järjestelmän täydellinen loppu on lähellä ja että ne, jotka jäävät siihen, tuhoutuvat. Hän oivaltaa, että vaaditaan ahkeraa ponnistelua ja parannettua tehokkuutta, jotta voitaisiin suorittaa loppuun varoitustyö hyvää tahtovien ihmisten saamiseksi tulemaan vapauteen tämän maailman pauloista ja pakenemaan siihen turvapaikkaan, minkä Jehova on rakkaudellisesti varannut. Näin tehden hän varmistaa oman paikkansa tuossa vanhurskaassa uudessa maailmassa, ja hänelle on sanomaton etu ja ilo tulla Jehovan käyttämäksi nimensä kirkastamisessa ja sen ainoan oikean esimerkin näyttämisessä, mitä hyvää tahtovien ihmisten tulee seurata ja mikä on Jehova Jumalan valtakunnan etujen pitäminen ensi sijalla elämässä.