Ponnistelkaa tarmokkaasti Jumalan työmiehinä
”Jos sen teette, ette koskaan lankea.” – 2. Piet. 1:10.
1–3. Miten evankeliuminpalvelijan työtä pitäisi verrata sepän tai rakentajan työhön?
KUVITTELE vanha kyläsepän paja. Sisällä on seppä ankarassa takomistyössään. Hän liittää yhteen suurten kettinkien renkaita, mitkä kannattavat jonain päivänä laivan ankkuria. Sinä voit kuulla päivän toisensa jälkeen aamusta iltaan sepän heiluttavan raskasta moukariaan. Lopulta kettingit tulevat valmiiksi. Jokainen rengas on mestarityö, mikä heijastaa itseään seppää, mikä hän on, miten hän ajattelee ja mitä uskoo.
2 Vuodet vierivät. Seppä on kuollut, mutta aavalla merellä on laiva, ja myrsky raivoaa. Kapteenin on pakko laskea ankkuri ja odottaa. Rajut tuulenpuuskat ja vuoren korkuiset aallot törmäävät laivaa vasten. Jokaisen aluksessa olevan henki on nyt riippuvainen kettingeistä, jokaisesta renkaasta, mikä taottiin vanhan sepän pajassa. Laiva heittelehtii ja vääntelehtii, läpi koko yön, mutta kettingit pitävät sen paikallaan. Lopulta myrsky lakkaa. Kaikki matkustajat kokoontuvat kannelle kiittämään Jumalaa pelastuksesta. Niin, kiittämään Jumalaa turvallisuudesta ja ylistämään häntä, koska maan päällä oli Jumalaa pelkäävä seppä, joka pani sydämensä ja sielunsa työhönsä, mies, joka ei pelännyt kuluttaa itseään, joka arvosti laadun tarpeellisuutta työssä, joka ei väsynyt hyvän tekemiseen, vaan pysyi työssään, kunnes se oli suoritettu loppuun.
3 Jokainen Jumalan palvelija on työmies niin kuin tuo seppäkin. Hän on Jehovan työntekijä. Hän ei voi olla epävarma eikä ujo tästä tietoisuudesta, eikä hän voi olla antamatta hyvää todistusta tästä tosiasiasta. Hän ei voi pelätä työtä, eikä hän saata olla selkärangaton velvollisuuksiensa suorittamisessa, koska hän toimii pelastustyössä, elämänpelastamistyössä. Ymmärtäen tämän seikan apostoli Paavali varoittaa kristittyä työntekijää: ”Katsokoon kukin, kuinka hän . . . rakentaa”, tai me saattaisimme sanoa ”kuinka hän tekee työtä”. ”Jos joku rakentaa tälle perustalle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on. Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan.” Apostoli Pietari selitti, että Jehova ”tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan”. – 1. Kor. 3:10–15; 1. Piet. 1:17.
4. Miten meidän työmme evankeliuminpalvelijoina koetellaan?
4 Sepän työ osoittautui päteväksi koetuksessa. Se kesti. Se pelasti ihmishenkiä. Varjeltuuko sinun työsi, kun se paljastuu ankarille koetuksille nykyään? Kun Harmagedonin taistelu iskee, on käyty ja voitettu, niin jääkö siitä mitään jäljelle osoittamaan, että sinä olet tehnyt työtä? Tuottaako se, mitä sinä olet tehnyt, sinulle palkan Jehovalta? Onnellinen on se mies, joka havaitsee silloin, ettei hän ole nähnyt hukkaan vaivaa! – 1. Kor. 15:58; Hepr. 6:10.
5, 6. Mikä ”työpaja” ja mitkä ”työvälineet” Jumalan palvelijalla on, ja mikä on hänen työnsä? Miten tärkeä on hänen työnsä laatu?
5 Jumalan palvelijan työpajana on hänelle määrätty omakohtainen alue. Hänellä on aseinaan Jehovan Sana, Raamattu, sekä Vartiotorni ja Herätkää!, kirjat ja kirjaset ynnä muut raamatulliset apuvälineet auttamassa häntä tekemään hyvää työtä. Hänen työnsä on elämänpelastavaa samoin kuin tuon sepänkin työ oli. Hänkin liittää yhteen suurten kettinkien renkaita, ei raudasta, vaan Jumalan pysyväisistä hengellisistä ominaisuuksista tehtyjen kettinkien. Hänen ei ole taottava näitä ominaisuuksia ainoastaan itsessään, vaan myöskin niissä hyvää tahtovissa ihmisissä, jotka haluavat tulla yhdistetyiksi vastakuvalliseen arkkiin, uuteen asiainjärjestelmään, sekä pelastua sen mukana Harmagedonin nopeasti lähestyvän suuren myrskyn läpi.
6 Näistä kettingeistä ei riipu yksistään työntekijän oma elämä, vaan myöskin kaikkien hänen alueellaan olevien hyvää tahtovien ihmisten elämä. Nämä ovat hänen työkenttänsä. Hän muovaa heitä pelastukseen. Paavali viittasi Korinton seurakuntaan tuotteenaan sanoilla ”minun tekoni Herrassa”. Meidän uusintakäyntimme ja Raamatun tutkistelumme niiden hyvää tahtovien ihmisten luona, joita me ohjaamme uuden maailman yhteiskuntaan, ovat meidän tekomme Herrassa. Jos me olemme Jumalan työntekijöinä välinpitämättömiä tai huolimattomia tehtävämme suhteen, niin se ilmenee meidän Jehovalle suorittamamme työn ja palveluksen laadussa. Jos me suoritamme ala-arvoista työtä, niin me heikennämme ihmisten pelastumismahdollisuuksia. Epäpätevä työ saattaa maksaa ihmishenkiä, ja niiden henkien joukossa, mitkä saatetaan menettää meidän laiminlyöntimme takia, saattaa olla meidän oma elämämmekin. Tarkkaile siis, miten teet työtä! – 1. Kor. 9:1.
7, 8. Mitä vaaditaan korkea-asteisen elämänpelastavaa laatua olevan työn suorittamiseksi?
7 Jokainen rengas on pelastumiselle välttämätön hengellinen ominaisuus. Yhtään rengasta ei voida jättää hoitamatta eikä käsitellä kevytmielisesti, koska ketjut ovat vain niin vahvat kuin heikoin rengas. Jokaisen renkaan täytyy kestää ankkurin ja laivan välissä, jos aiotaan välttää haaksirikko. Jokainen rengas voi kestää myrskyn paineen ainoastaan, jos sen rauta on hyvää ja jos se on hyvin taottu.
8 Mitkä nämä raudankaltaiset kestävät ominaisuudet ovat, jotka meidän täytyy takoa elämässämme? Miten me voimme saada ne kuulumaan ajatteluumme, työhömme ja uudistuvaan henkilöllisyyteemme? Näiden pysyvien ominaisuuksien saamisessa ei ole mitään kevyesti ottamisen, mielen mukaan tekemisen järjestelmää. Me voimme toivoa takovamme ne elämäämme ainoastaan ponnistelemalla tarmokkaasti Jumalan työntekijöinä ja siten täyttämällä Jehovan vaatimukset ja saavuttamalla elämän.
ELÄMÄNPELASTAVAT OMINAISUUDET – MITEN NE MUODOSTUVAT
9, 10. Mitkä hengellisten ominaisuuksien kettingit Pietari mainitsee, ja minkä arvon hän kuvailee niille?
9 Me toivomme saavamme pelastuksen eli iankaikkisen elämän Herramme Jeesuksen Kristuksen, laivamme Kapteenin, avulla. Paavali sanoo meidän toivoamme ”sielun ankkuriksi”. Usko siihen, että tällainen elämä on saavutettavissa, on ensimmäinen ankkuriin, toivoomme, kiinni taottu rengas. Pietari sanoo sitten: ”Lisätkää uskoonne hyvettä, hyveeseenne tietoa, tietoonne itsehillintää, itsehillintäänne kestävyyttä, kestävyyteenne jumalista antaumusta, jumaliseen antaumukseenne veljellistä kiintymystä, veljelliseen kiintymykseenne rakkautta.” Nämä hengelliset ominaisuudet muodostavat ne kettingit, mitkä ovat välttämättömät pelastumiselle, koska Pietari sanoo meille henkeytyksestä: ”Sillä jos nämä ovat teissä ja uhkuvat, niin ne estävät teitä olemasta toimettomia tai hedelmättömiä Herramme Jeesuksen Kristuksen täsmälliseen tuntemukseen nähden. Sillä jollei näitä ole jollakulla, niin hän on sokea ja sulkee silmänsä valolta ja on unohtanut puhdistuneensa kauan sitten tekemistään synneistä. Tehkää, veljet, tästä syystä, sitä enemmän äärimmäisenne saattaaksenne kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi itsellenne, sillä jos te teette näin jatkuvasti, niin te ette suinkaan koskaan epäonnistu. Teille varataan täten tosiaan runsain määrin pääsy Herramme ja Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan.” – Hepr. 6:19; 2. Piet. 1:5–11, Um.
10 Meidän sydämemme haluaa saada pääsyn tähän iankaikkiseen valtakuntaan ja sen alueelle. Pietari sanoo, että nämä ominaisuudet takaavat meille pääsyn. Meidän pitäisi näin ollen haluta kehittää itsessämme näitä hengellisiä ominaisuuksia hinnalla millä hyvänsä. Miten me voimme tehdä tämän parhaiten?
USKO
11. Miten me voimme tuntea hyvän ja huonon palvelijan?
11 Samoin kuin on hyviä ja huonoja seppiä, niin on hyviä ja huonoja evankeliuminpalvelijoitakin. Sinä voit tuntea kunkin hänen teoistaan. Kun ihmiset, joilla ei ole uskoa tai joilla on vähän uskoa, lähtevät evankeliuminpalveluksen lähetyskentälle, niin hengellisen työn taso eli laatu alenee huomattavasti. Siksi on nykyään vaikea löytää kristikunnasta miehiä, joilla on tosi usko Jehovaan ja hänen Sanaansa, koska sen papit ovat työntekijöitä, joilla ei ole uskoa. Jehovan työntekijät eivät saa olla sellaisia. Heidän täytyy olla uskon miehiä, koska ”ilman uskoa on mahdoton saavuttaa hänen mielisuosiotaan”. Tämä merkitsee sitä, että omaa elävän, toimivan uskon, koska ”uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut”. Työntekijöillä ei pidä ainoastaan olla tämä usko, vaan heidän täytyy myöskin tietää, miten se voidaan välittää toisille. Työntekijä tekee tämän ilmaisemalla toivonsa, saarnaamalla Valtakuntaa ja Jeesuksen Kristuksen avulla saatavaa pelastusta. – Hepr. 11:6, Um; Jaak. 2:17.
12. Miten uskoa hankitaan?
12 Vahva usko voidaan saavuttaa tutkimalla Jumalan Sanaa ja harjoittamalla luottamusta tähän Sanaan: ”Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.” Mitä enemmän me ilmaisemme luottamusta Jehovan Sanaan, sitä lujemmaksi tulee uskomme. Tiedä, että vanhurskas ”on elävä uskosta”, mutta jos hän vetäytyy pois, niin Jehova ei osoita mielisuosiota hänelle. – Room. 10:17; Hepr. 10:38, 39.
HYVE
13. Mitä hyve on, ja miksi kristityn täytyy aikaansaada todistus hyveestä?
13 Pietari sanoo, että meidän tulee lisätä hyve uskoomme. Hyve tarkoittaa moraalista menettelyä eli toimintaa oikeitten mittapuitten mukaan. Se liittyy käytöksen suoruuteen ja nuhteettomuuteen. Kristikunnan papit saattavat arvottomien seppien tavalla viitata itseensä Jumalan työntekijöinä, mutta heidän seurakuntalaistensa keskuudessa vallitseva epärehellisyys, lahjonta, rikollisuus ja turmelus todistaa, että heidän töissään ei ole hyvettä. Kristityn täytyy aikaansaada todistuksia hyveestä sekä itsessään että työssään, mikäli hän aikoo todistaa itselleen ja toisille Jumalan otollisen ja täydellisen tahdon. Muuten ei hänen uskonsa merkitse mitään. Se on kuollut. – Room. 12:2.
14. Miten hyvettä saadaan?
14 Hyvettä hankitaan omimalla mieleen ja sydämeen oikeita ajatuksia, ajattelemalla oikeita, tosia, siveitä, rakastettavia, ylistettäviä asioita, ”vangitsemalla jokainen ajatus kuuliaiseksi Kristukselle”. Tämä ei tapahdu helposti. Se vaatii itsekuria, itsekieltäymystä, ankaraa työtä. Mutta sillä on palkkansa. Kun joku poistaa pahan omista teoistaan Jehovan silmissä, niin hän todistaa itselleen ja muille vilpittömyytensä syvyyden ja antaumuksensa Jehovalle. Ilman hyvettä ei kristityistä tule koskaan ’moitteettomia ja puhtaita, tahrattomia Jumalan lapsia kieron ja nurjan sukukunnan keskellä’. Hyve on välttämätön pelastumiselle. – 2. Kor. 10:5; Fil. 4:8, 9; 2:15.
TIETO
15. Millainen tieto työnteosta tulee Jumalan palvelijalla olla?
15 Pietari yhdistää hyveen tietoon. Kuten hyvillä sepillä on tieto ja kyky suorittaa paljon erilaisia töitä, niin on Jehovan työntekijöilläkin laaja hengellinen tieto sekä kyky suorittaa tehokasta hengellistä työtä. Heillä on hyvä käyttökelpoinen tieto Raamatusta. He tuntevat oikean opin ja ovat varustetut opettamaan sitä. Heillä on kokoelma 3–8 minuutin saarnoja käytettäväksi palveluksessaan talosta taloon. Heillä on myöskin joukko saarnoja uusintakäyntien tekemistä varten kiinnostuneitten ihmisten luokse sekä luettelo lyhemmistä esityksistä lehtien Vartiotorni ja Herätkää! tarjoamiseksi. Heillä on tieto yleisten esitelmien pidosta, he tietävät, miten tulee lohduttaa ja osoittaa myötätuntoa. Heillä on miltei loputon raamatullisen tiedon piiri. He ovat tutustuneet välineisiinsä, raamatullisiin apuvälineisiin, ja he tietävät, miten niitä on käytettävä tehokkaasti Jehovan kunniaksi.
16. Miten me voimme olla työntekijöitä, ”joilla ei ole mitään hävettävää”?
16 Koska Jehovan työntekijöiden velvollisuus on vastata niille, jotka kysyvät syytä heillä olevaan toivoon, niin heidän täytyy tutkia yksityisesti, ryhmissä ja seurakunnassa. Heillä täytyy olla vastaukset, oikeat vastaukset, raamatulliset vastaukset. Täsmällinen tieto lujittaa uskoa, se vahvistaa hyvettä, se pitää toivomme meissä elossa. Jos meillä on täsmällinen tieto, niin me voimme jakaa tietoa hyvää tahtoville ihmisille, jotka muodostavat työkenttämme, ja tehdä heidät siten vahvoiksi toivossa, uskossa ja hyveessä. Mutta jos meillä ei ole tietoa Jehovan päätöksistä, niin miten me voimme opettaa muita? Meidän on silloin mahdoton tehdä hyvää työtä. Paavali kehottaa: ”Tee äärimmäisesi osoittautuaksesi hyväksytyksi Jumalalle, työmieheksi, jolla ei ole mitään hävettävää, joka käsittelee totuuden sanaa oikein.” Ponnistelkaa siis tarmokkaasti hankkiaksenne täsmällistä tietoa, koska ”tieto on hyödyllisempi: viisaus pitää haltijansa elossa”. Se on välttämätön rengas pelastumiseksi. – 2. Tim. 2:15, Um; Saarn. 7:12.
ITSEHILLINTÄ
17. Miksi meidän täytyy osoittaa itsehillintää ja miten?
17 Pietari käskee meitä lisäämään tietoomme itsehillintää. Miksi? Koska tieto on voima, ja hillitsemätön voima voi vahingoittaa ja tuhota. Sepillä on suuri voima suurissa, jäntevissä käsivarsissaan, mutta heidän on valvottava tätä voimaa, kun he takovat hentoja metalleja, tai muuten he tuhoavat työnsä. Heidän täytyy tietää, milloin on lyötävä ja kuinka kovasti. Sama sääntö soveltuu Valtakunnan julistajaankin, Jehovan työntekijään. Jos hänen olisi esimerkiksi mentävä ihmisten luo uuteen Raamatun tutkisteluun ja hän sanoisi, että ei ole kolminaisuutta, ei helvetin tulta, ei kuolematonta sielua, eivätkä he mene taivaaseen, ei ole joulua, ei pääsiäistä – tiedätkö, mitä tapahtuisi? Tutkistelua ei tulisi! Jehovan palvelijan täytyy sen tähden oppia totuudet ja sitten myöskin tietää, milloin ja miten niitä tulee käyttää. On noudatettava itsehillintää, mutta ei ainoastaan kentällä, vaan myöskin kotona, maallisessa työssämme, palveluskeskuksissa ja seurakunnassa. Sen täytyy kuulua osana kristilliseen ajatteluun. Tao tätä itsehillinnän ominaisuutta itsessäsi, koska kuolema ja elämä ovat sen vallassa.
KESTÄVYYS
18. Mitä meidän kaikkien täytyy kestää ja miksi?
18 Itsehillintään liittyy läheisesti kestävyys. Paavali sanoi: ”Älkää siis heittäkö pois uskallustanne, jonka palkka on suuri. Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on.” Koko maailmalta puuttuu nykyään kestävyyttä. Se on levoton, hermostunut, kärsimätön, mutta me emme saa olla sellaisia. Meidän täytyy kestää oikeissa töissä, jotta saisimme sen, mikä on luvattu, palkan työstämme. Meidän täytyy kestää uusintakäynti- ja raamatuntutkistelutyö. Meidän täytyy kestää itseämme kohtaavat koettelemukset siinä vakaumuksessa, että Jumala, joka on antanut lupauksen, on uskollinen. Meidän täytyy kestää toisiamme. Paavali sanoi: ”Siitä syystä minä kärsin kaikki valittujen tähden, että hekin saavuttaisivat pelastuksen, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, ynnä iankaikkisen kirkkauden.” Ei se voita palkintoa, joka aloittaa, vaan ”joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu”, sanoi Jeesus. ”Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy.” – Hepr. 10:35, 36; 2. Tim. 2:10–13; Matt. 24:13; Gal. 6:9.
JUMALINEN ANTAUMUS
19. Mitkä ovat seuraukset jumalisesta antaumuksesta?
19 Jos me aiomme kestää loppuun asti, niin meillä täytyy olla jumalista antaumusta. Yksinomaista antaumusta Jehovalle vaaditaan kaikilta, jotka suorittavat hyvää työtä. Tämä on tarttuvaa antaumusta, mikä lämmittää veljiämme eloisuuteen Jehovan palveluksessa. Se on antaumus mikä kantaa hedelmää. Me opimme Jeesuksen leiviskävertauksesta, että meidän ei tule ainoastaan pitää ja säilyttää se, mitä meillä on, vaan että meidän täytyy myöskin lisätä se kaksinkertaiseksi. Se orja, joka lisäsi leiviskänsä viidestä kymmeneksi, ja toinen, joka lisäsi ne kahdesta neljäksi, sai kuulla herraltaan: ”Hyvä on.” Mutta sitä, joka kätki leiviskänsä, sanottiin ”pahaksi ja laiskaksi”. Häneltä otettiin leiviskä pois ja annettiin sille, jolla oli kymmenen leiviskää. Jumalan sääntö on ”Jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.” Ponnistele siis tarmokkaasti, jotta niitä etuja, mitkä sinulla nyt on, ei otettaisi pois sinulta ja annettaisi jollekulle toiselle. – Matt. 13:12.
VELJELLINEN KIINTYMYS JA RAKKAUS
20. Miten veljellinen kiintymys ilmenee?
20 Tähän jumalisen antaumuksen renkaaseen käskee Jumalan Sana meitä lisäämään veljellisen kiintymyksen. Paavali kirjoittaa: ”Olkoon teillä veljellisessä rakkaudessa hellä kiintymys toisiinne. Ottakaa johto kunnioituksen osoittamisessa toisianne kohtaan. Älkää vetelehtikö toimessanne. Antakaa hengen hehkua. Olkaa Jehovan orjia.” Kristityn velvollisuuteen kuuluu tärkeänä osana syvä kiintymys veljiin. Me toivomme niiden pelastusta yhtä paljon kuin omaammekin, joita kohtaan meillä on syvä kiintymys. Me olemme huolissamme heistä. Me käymme heidän luonaan, kun he ovat sairaita, me pidämme huolta heidän ruumiillisista tarpeistaan, kun se on välttämätöntä, me rukoilemme heidän puolestaan, kaipaamme heitä ja rakastamme heitä. Veljellinen kiintymys pitää meidän kettinkimme aidossa hengellisessä tilassa, vapaana kaikista turmelevista vaikutuksista, mitkä voisivat jäytää kettinkiä ja siten heikentää sen vastustusvoimaa. – Room. 12:10, 11, Um.
21–24. Miksi rakkaus on erittäin tärkeä, ja ketä meidän täytyy rakastaa?
21 Veljellinen kiintymys ja viimeinen renkaamme, mikä on rakkaus, kuuluvat läheisesti yhteen. Rakkauden osoittamisen tärkeydestä sanoi Paavali, että vaikka hän puhuisi ihmisten ja enkelien kielillä, vaikka hänellä olisi ennustamisen lahja ja hän ymmärtäisi kaikki pyhät salaisuudet ja kaiken tiedon, vaikka hänellä olisi kaikki usko voidakseen siirtää vuoria, vaikka hän antaisi omaisuutensa toisten ravitsemiseksi, vaikka hän luovuttaisi ruumiinsakin voidakseen kerskua, mutta hänellä ei olisi rakkautta, niin – ”en minä mitään olisi”, hän sanoo, ”ei se minua mitään hyödyttäisi”. – 1. Kor. 13:1–3.
22 Ihmisen täytyy rakastaa, sillä ”Jumala on rakkaus”. ”Rakkaus rakentaa” sitä, joka rakastaa, sekä sitä, jota rakastetaan. Pietari sanoo: ”Ennen kaikkea olkoon teidän rakkautenne toisianne kohtaan harras, sillä ’rakkaus peittää syntien paljouden’.” Paavali kehottaa: ”Pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side.” ”Kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii. Rakkaus ei koskaan häviä.” Jeesus sanoi: ”Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.” – 1. Joh. 4:16; 1. Kor. 8:1; 1. Piet. 4:8; Kol. 3:14; 1. Kor. 13:4–8; Joh. 13:35.
23 Kun meidän kettinkimme ovat rakkaudella karaistut, niin ne eivät murru koskaan, vaan kestävät jokaisen koetuksen, minkä Saatana ja hänen jumalaton järjestönsä voi eteemme asettaa. Ilman rakkautta kettinkimme eivät ole mitään, työmme ei ole mitään, emmekä me itsekään ole mitään. Rakkauden Jumalaan ja rakkauden lähimmäiseen täytyy kyllästää elämämme kaikki vaiheet, jos aiomme saada Jehovan hyväksymyksen. (1. Kor. 16:14) ”Rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä.” Ja eräs käsky kuuluu: ”Joka rakastaa Jumalaa, se rakastakoon myös veljeänsä.” Jumalan työntekijän parasta osaa eivät muodosta ne saarnat, mitkä hän pitää, opetukset, jotka hän antaa, eikä innoitus, mitä hän syttää, vaan hänen elämänsä rakkaudellinen elämä. ”Tavoitelkaa rakkautta.” Se on Kristuksen tie. Se johtaa iankaikkiseen elämään. – 1. Joh. 5:3; 4:21; 1. Kor. 14:1.
24 Meidän kettinkimme ovat täydelliset. Jokainen rengas on taottu. Pietari sanoi: ”Jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä . . . sillä jos sen teette, ette koskaan lankea.” ”Ole siinä kestävä; sillä jos sen teet, olet pelastava sekä itsesi että ne, jotka sinua kuulevat.” Sinun työsi on hedelmällistä. Se säilyy, kun se joutuu tulen koeteltavaksi. – 2. Piet. 1:8, 10; 1. Tim. 4:16.
MILLAINEN TYÖNTEKIJÄ SINÄ OLET?
25. Miten evankeliuminpalvelijan työn heikkous ilmenee?
25 Minkä kaltainen työntekijä sinä olet? Onko sinulla nämä kestävät ominaisuudet ylitsevuotavina? Taotko sinä ahkeroiden niitä työssäsi, uusintakäynneilläsi ja Raamatun tutkisteluissasi, niin että ne, joita sinä opetat, voivat vuorostaan välittää ne toisille ketjumaisessa tapahtumasarjassa? Jos sinä olet toimiva ja hedelmällinen, niin sinä olet otaksuttavimmin hyvä Jehovan työntekijä. Mutta jos sinä olet toimeton ja hedelmätön, niin sinun hengelliset kettinkisi ovat heikot. Sinun on tutkittava itseäsi ja vahvistettava näitä ominaisuuksia.
26, 27. Mikä työ merkitsee todellisuudessa jotain ja miksi?
26 Suurin etu, minkä kukaan ihminen saa, on Jehovan työntekijänä oleminen. Jos me teemme kivityötä, niin se katoaa; jos me teemme metallityötä, niin aika hävittää sen; jos me rakennamme pilvenpiirtäjiä ja valtakuntia, niin ne sortuvat tomuun; mutta jos me teemme työtä Jehovalle, jos me täytämme ihmisten sydämen ja mielen oikeilla toimintaperiaatteilla, väärän pelkäämisellä ja oikean rakastamisella; jos me taomme heitä uskolla, hyveellä, tiedolla, itsehillinnällä, kestävyydellä, jumalisella antaumuksella, veljellisellä kiintymyksellä ja rakkaudella; jos me luomme hyvää tahtoviin ihmisiin antaumusta Jehovalle ja hänen valtakunnalleen, niin me kaiverramme noihin ihmissydämen muodostamiin tauluihin jotain, mitä mikään aika ei voi häivyttää pois, teemme työtä, mikä kirkastuu ja kirkastuu vuosien mittaan ja läpi iankaikkisuuden, työtä, mikä elää niiden miesten ja naisten elämässä, jotka on luotu Jumalan kuviksi ja kaltaisiksi.
27 Kun sitten Harmagedonin myrsky iskee kaikessa raivossaan järkyttäen sekä taivaan että maan, niin sinun työsi ei tuhoudu, vaan säilyy. Harmagedonissa varjeltuvat kiittävät Jehovaa ja ylistävät häntä siitä, että hänellä oli maan päällä työntekijöitä, jotka eivät pelänneet panna sydäntään ja sieluaan työhönsä, ihmisiä, jotka olivat halukkaita ponnistelemaan tarmokkaasti Valtakunnan tähden. Sinun työsi ei tuhoudu, vaan jää pysymään ikuisesti niiden elämässä, jotka elävät Jumalan uudessa maailmassa. ”Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa.” – 1. Kor. 15:58.