On hyvä olla armollinen

EI RIITÄ, että teemme työtä, vaan on myöskin tärkeätä, miten sitä teemme. Tapa, millä teemme jotain, merkitsee usein enemmän kuin se, mitä teemme. Lapsi ei ehkä tee parhainta työtä, mutta sen innokkaat yritykset voittavat ja lämmittävät aikuisen sydämen.

Ei riitä, että vain puhumme ihmisille, vaan silläkin on merkitystä, miten puhumme. ”Olen iloinen siitä, että jäätte luoksemme”, merkitsee paljon, kun se on rakkaudellisen vilpittömyyden täyttämä. Mukavuudet eivät ole ehkä parhaimmat, mutta sinä sivuutat sen helposti, jotta et suhtautuisi loukkaavasti näin armolliseen antamiseen. Jos taas joku sanoo toisaalta: ”Voitte ottaa sen tai olla ottamatta, miten vain haluatte”, ja liittää näihin sanoihin pohjoisnavan kylmyyden, niin sinä haluat mieluummin etsiä huoneen muualta, vaikka mukavuudet olisivatkin erinomaiset.

On hyvä, että annamme lahjoja, mutta se henki, missä me annamme, merkitsee useimmin enemmän kuin itse lahja. Nurkuva antaminen tekee antamisen ja ottamisen epämieluiseksi. Armollinen teko merkitsee kunniaa itsellesi ja muille. Se on tapa, mistä sekä antaja että vastaanottaja saavat sisäisen palkan.

Armollisuus merkitsee ystävällisyyttä ja kohteliaisuutta käytöksessämme. Se merkitsee sitä, että on seurallinen, silminnähtävän miellyttävä ja luonteva keskinäisessä kanssakäymisessä. Se sisältää lämpöä ja lähestyttävyyttä, hyväntahtoisuutta ja kohteliaisuutta, erityisesti alemmassa asemassa oleville. Armollisuuden vaippa on kaunis vaate ylle puettavaksi.

Kristittyjä kehotetaan olemaan armollisia kaikille kaikessa. Kun Paavali puhui lahjoitusten tekemisestä avustusrahastoon, niin hän viittasi siihen ”tänä armollisena työnä”. Hän sanoi, että kristityn tulee antaa armollisesti, ”ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa”. Meidän pitäisi tuntea mielenylennystä antamisestamme. – 2. Kor. 9:7.

Millainen muuttunut maailma tämä olisikaan, jos kaikki olisivat vain hiukankin armollisempia! Ajattele, miten miellyttävää ostoksilla käynti, linja-autoissa ja raitioteillä ajo olisikaan! Kun meitä odotettaisiin sydämellisesti ja ystävällisesti, niin se houkuttelisi meistä esiin kaikkein parhaimman. Eikö vähäinen armollisuus parantaisi työnantajan ja -tekijän suhteita? Eräs kokeilu osoitti, että missä työnantajat olivat armollisia ja rohkaisivat työntekijöitä, siellä tehokäyrä nousi jyrkästi. Mutta kun he moitiskelivat työtä ja löysivät siitä virheitä, niin tehokäyrä laski.

Armollinen antaminen ja eläminen eivät maksa meille mitään, mutta ne ovat yhtä oleelliset elämälle kuin leipä ja vesi. Kun sinä olet seuraavan kerran tekemisissä ihmisten kanssa, niin ole hiukan armollisempi, ja sinun on mukavampi olla.