Lukijain kysymyksiä

● Koska Logos, Jeesus ennen ihmiseksi tuloaan, ei ollut niiden enkelien joukossa, joita Jehova käytti annettaessa Jumalan lakia Moosekselle, niin miten on ymmärrettävä 2. Mooseksen kirjan 23:20–23, missä puhutaan enkelistä, jossa on Jehovan nimi? – A. M., Yhdysvallat.

Se, ettei Logos, Jumalan Poika, ollut niiden enkelien joukossa, joita Jumala käytti antaessaan lain Moosekselle, käy ilmi Heprealaiskirjeen 2:2, 3:nnessa olevista Paavalin sanoista: ”Jos enkelien kautta puhuttu sana pysyi lujana, ja jokainen rikkomus ja tottelemattomuus sai oikeudenmukaisen palkkansa, kuinka me voimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille?” Tästä seuraa siis, että enkeleitä käytettiin silloin, mutta ei Jumalan Poikaa, Jeesusta ennen ihmiseksi tuloaan.

Mutta tämähän ei kiellä sitä mahdollisuutta, että Logosta on saatettu käyttää jossain erikoisominaisuudessa Jumalan toimiessa Israelin kanssa. 2. Mooseksen kirjan 23:20–23 sanoo: ”Katso, minä lähetän enkelin sinun edelläsi varjelemaan sinua tiellä ja johdattamaan sinua siihen paikkaan, jonka minä olen valmistanut. Ole varuillasi hänen edessään ja kuule häntä äläkä pahoita hänen mieltänsä. Hän ei jätä teidän rikoksianne rankaisematta, sillä minun nimeni on hänessä. Mutta jos sinä kuulet häntä ja teet kaikki, mitä minä käsken, niin minä olen sinun vihollistesi vihollinen ja vastustajaisi vastustaja. Sillä minun enkelini käy sinun edelläsi.” On järkevää päätellä, että tämä enkeli, josta Jehova sanoo: ”minun nimeni on hänessä”, oli Jeesus Kristus henkiolotilassa ennen ihmiseksi tuloaan. (1. Kor. 10:1–4) Jeesus, jonka nimi merkitsee ”Jehova on pelastus”, on Isänsä loistoisan nimen pääpuolustaja ja kunniaansaattaja.

Enkelin, jossa on Jumalan nimi, ei sanota antaneen lakikokoelmaa Israelille, vaan olleen sen sijaan israelilaisten opastajana heidän matkallaan Luvattuun maahan. Heprealaiskirjeen 2:2, 3:nnessa olevat Paavalin sanat eivät näin ollen kiellä sitä, että 2. Mooseksen kirjan 23:20–23:ssa mainittu enkeli oli varsin todennäköisesti Jeesus Kristus henkiolotilassaan ennen ihmiseksi tuloaan.

● Miten Aadam sai kapinansa jälkeen tietää, että Jumala sanoi: ”Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti”? (1. Moos. 3:22) – E. D., Yhdysvallat.

Tässä kohdassa ei mainita Jehova Jumalan sanoneen tätä itsekseen niin, että Aadam ei olisi voinut kuulla sitä. Näyttää päinvastoin hyvinkin siltä, että Jehova lausui sen ääneen, niin että Aadam saattoi kuulla ja tietää, miksi hänet ajettiin pois mielihyvän paratiisista. Näin tehdessään Jumala yllätti Aadamin sellaisella, mitä hän ei tiennyt aikaisemmin, ei hän eikä hänen vaimonsa Eeva, nimittäin että keskellä puutarhaa oli ”elämän puu” ja että etu saada syödä siitä puusta merkitsi sitä, että syöjä ansaitsi iankaikkisen elämän paratiisissa.

Mikään edellä olevassa kertomuksessa ei ilmaise Aadamin enempää kuin Eevankaan tietäneen tästä Eedenin puutarhan keskellä olevasta ”elämän puusta”, kun Eeva ryhtyi keskustelemaan käärmeen kanssa. Hän mainitsi silloin ainoastaan puutarhan puut ja sisällytti ne kaikki yhteen ryhmään sekä teki poikkeuksen yksinomaan ”hyvän- ja pahantiedon puuhun” nähden, joka oli häneltä ja hänen mieheltään kielletty, mutta ei maininnut mitään käärmeelle ”elämän puusta keskellä paratiisia”, puusta, joka on mainittu toisen luvun yhdeksännessä jakeessa.

Jumala sanoo siis nyt, että hän ajaa heidät pois nimenomaan estääkseen heidät syömästä tästä puusta: ”Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään maata, josta hän oli otettu. Ja hän karkoitti ihmisen.” (1. Moos. 3:23, 24) Kun Jumala ajoi heidät pois, niin hän käski heidät epäilemättä suullisesti pois ja sanoi heille jotain sellaista kuin: ”Alkakaa lähteä!” On näin ollen mitä todennäköisintä, että Aadam sai tiedon ”elämän puusta” ja tässä olevasta Jumalan lausunnosta: ”Ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan”, Jehova Jumalan kuuluvasti ilmaistessa sen eikä vain sanoessa sitä sydämessään ja sitten antaessa myöhemmin Aadamille jonkin henkeytetyn ilmestyksen. Kun Aadam kirjoitti sitten tämän toisen asiakirjan, niin hän voi viitata tähän ”elämän puuhun keskellä paratiisia”, Eedeniä.