Oletko kertonut sukulaisillesi?
”ME OLEMME löytäneet Messiaan!” Kuvittele Beetsaidan kaupungista olevan Andreaan riemua, kun hän lausui nämä sanat omalle veljelleen Simon Pietarille. Andreaksen ensimmäisenä ajatuksena oli ilmoittaa tämä ihmeellinen uutinen omalle veljelleen. Koska Andreas ei pitänyt tietoa itsellään, niin hän sai kokea sen ilon, että näki veljensä omaksuvan Jumalan totuuden – jopa tulevan Jeesuksen Kristuksen apostoliksi. – Joh. 1:41, 44.
Kornelius, Kesareassa asuva pakanaupseeri oli toinen, joka sai suuren ilon ilmoittamalla Jumalan sanaa sukulaisilleen. Raamattu sanoo, että kun Jehova oli järjestänyt apostoli Pietarin menemään Korneliuksen luo selittämään Jumalan tietä hänelle, niin Kornelius ”oli kutsunut koolle sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä”. Mikä oli tulos? He omaksuivat totuuden, ja ”Pyhä Henki [tuli] kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat”. – Apt. 10:24, 44.
Sekä Andreaksen että Korneliuksen menettelytapa on erinomainen esimerkki kaikille kristityille. Siitä, mitä olet oppinut Pyhästä Raamatusta, tiedät varmasti, että se on ”totuus”. Tämän totuuden jakeleminen läheisille ystävillesi ja sukulaisillesi on rakkaudellista. Sinulla saattaa lisäksi olla sellainen mahdollisuus todistaa sukulaisillesi, mitä toisilla ei ole. Käytätkö hyväksesi näitä tilaisuuksia?
AUTA HEITÄ SUOTUISAAN MIELENTILAAN
Mutta miten tulee menetellä kerrottaessa sukulaisille? Tavallisesti ei ole viisasta yrittää kertoa heille kaikkea yhtaikaa. Muutama tai yksi ainoa pääkohta saattaa olla riittävä muutamina ensi kertoina samoin kuin työskenneltäessä ovelta ovellekin, heidän hengellisen ruokahalunsa kiihottamiseksi. Mutta jos aloitat pitämällä heille, niin kuin he ajattelevat, pitkän saarnan, vaikutus voi olla päinvastainen. Jos toisaalta esität ainoastaan muutamia totuuksia, voit auttaa heitä ilmaisemaan suotuisaa mielentilaa, koska hengelliset lapset ovat ”maitoa tarvitsevia, ei vahvaa ruokaa”. Lisää siis vähitellen heidän hengellistä ruokahaluaan ja ymmärrystään. – Hepr. 5:12–14.
Lisäksi on parasta olla otaksumatta, että he käsittävät Jumalan valtakuntaa koskevat totuudet heti ensi kerralla, kun puhut heidän kanssaan. Monille ihmisille on annettu vääriä tietoja Jehovan kansasta ja heillä on ennakkoluuloja, jotka täytyy poistaa. On siis pyydettävä Jehovan ohjausta rukouksessa ja sitten etsittävä suotuisaa tilaisuutta.
Esitä tahdikkaasti Jumalan totuuksia äläkä tee heistä vastustajia sanomalla heille suoraan, että heidän uskomuksensa ovat vääriä. Tämä vaatii rakkaudellista suhtautumista. Älä uhkaa äläkä ole ylimielinen, vaan keskustele heidän kanssaan johdonmukaisesti. Jehova ei pakota ihmisiä hyväksymään totuuksiaan, minkä vuoksi apostoli Paavalin sanat ovat mitä sopivimmat: ”Olkoon puheenne aina suloista, suolalla höystettyä.” ”Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä kaikkia kohtaan, kyetä opettamaan ja pahaa kärsimään; hänen tulee sävyisästi ojentaa vastustelijoita.” – Kol. 4:6; 2. Tim. 2:24, 25.
Jos puhut tahdikkaasti sukulaisillesi eivätkä he suhtaudu suotuisasti asiaan, niin entä sitten? Ole hillitty. Vaikka puheesi lopetettaisiinkin lyhyeen, yritä jättää sukulaisesi parhaaseen mahdolliseen mielentilaan, koska tulee toisiakin tilaisuuksia puhua heille. Ja kun odotat toista tilaisuutta, niin pidä mielessäsi, että heidän luonaan saattavat käydä toiset Jehovan todistajat palvellessaan ovelta ovelle. Jos jätät sukulaisesi suotuisaan mielentilaan, he voivat ottaa vastaan totuudensanoman. Vaikka he siis eivät hyväksyisikään alussa sitä, mitä kerrot Raamatusta, niin tee voitavasi auttaaksesi heitä tulemaan vastaanottavaisemmiksi.
OTA HUOMIOON, MIKÄ KIINNOSTAA HEITÄ
Kun koetat jaella Jumalan totuutta sukulaisillesi, ole valpas havaitsemaan, mikä kiinnostaa heitä. Ovatko he huolissaan maailman olosuhteista? Jos ovat, se auttaa sinua kertomaan heille, mitä olet oppinut Raamatun ennustuksista ja meidän ajastamme. Tai he saattavat tehdä kysymyksiä – ehkä epäsuorasti – joihin voit vastata Raamatulla. Heillä on myös saattanut olla kokemuksia, mitkä avaavat tien raamatulliselle keskustelulle. Olemalla tarkkanäköinen voit havaita, mitä sellaisia erikoisharrastuksia heillä on, jotka tarjoavat perustuksen totuuden esittämiselle.
Eräällä Jehovan todistajalla Pennsylvaniassa oli sukulainen, joka oli tutkinut syvällisesti muinaishistoriaa ja arkeologiaa. Tämä todistaja oli aikaisemmin yrittänyt saada veljensä kiinnostumaan siinä onnistumatta. Mutta eräänä päivänä he puhuivat muinaishistoriasta ja arkeologiasta, ja hän huomasi siinä ihanteellisen tilaisuuden kertoa hänelle totuutta. Hän otti esiin kirjan ”Babylon the Great Has Fallen!” God’s Kingdom Rules! (”Suuri Babylon on kukistunut!” Jumalan valtakunta hallitsee!) ja käytti sitä osoittaakseen, miten muinaishistoria ja arkeologia ovat sopusoinnussa Raamatun ennustusten kanssa. Veli otti vastaan kirjan ja kutsun tulla seurakunnan kirjantutkisteluun. Jälkeenpäin hän sanoi: ”Olin hämmästynyt siitä, että raamatuntutkisteluryhmä voi syventyä historiallisiin tosiasioihin niin yksityiskohtaisesti.” Hän alkoi käydä kokouksissa ja kenttäpalveluksessa. Hän luki Vartiotorni-seuran jokaisen uuden kirjan ja pyysi toista todistajaa tutkimaan kanssaan kirjaa ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä”. Hän pyhitti elämänsä Jehovalle myöntäen: ”Olen etsinyt jotakin tämänkaltaista.”
Vartiotorni ja Herätkää! voivat myös auttaa sinua käyttämään hyväksesi kaikkia erikoisharrastuksia, joita sukulaisellasi on, koska nämä lehdet käsittelevät kovin vaihtelevia aiheita. Kun Vartiotornin ja Herätkää!-lehden kirjoitukset käsittelevät aiheita, joista joku sukulainen on kiinnostunut, niin huolehdi siitä, että hän saa sen numeron.
VOITKO SINÄ TAI VOIKO JOKU MUU ALOITTAA TUTKISTELUN HEIDÄN KANSSAAN?
Jos sukulaisesi ilmaisevat kiinnostusta ja asuvat lähellä, miksi et yrittäisi aloittaa Raamatun kotitutkistelua? Tämä on tehokkaimpia keinoja suotuisasti suhtautuvien sukulaisten auttamiseksi. Eräs Michiganissa asuva Jehovan todistaja ilmoittaa: ”Kun ensin tulin tuntemaan totuuden, suurin haluni oli saada koko perheeni kiinnostumaan. Aloitin raamatuntutkistelun erään sisareni kanssa. Sitten aloitin toisen tutkistelun toisen sisaren kanssa, ja hän vuorostaan sanoi minulle, että veljentyttäreni, joka asuu hänen viereisessä huoneistossaan, otti silloin tällöin Vartiotornin ja Herätkää!-lehden. Menimme katsomaan häntä, ja hän ilmaisi jonkin verran kiinnostusta. Sillä välin vanhin sisareni meni työhön henkilölle, joka käy kokouksissa Valtakunnansalissa. Tämä henkilö herätti sisareni kiinnostuksen siinä määrin, että kun hän kuuli meidän kaikkien tutkivan Raamattua, hän alkoi tulla joka viikko tutkisteluihimme. Kysyin häneltä, voisinko tulla tutkimaan hänen kanssaan. Hän suostui. Äitinikin on nyt läsnä tutkistelussa. Myös toisella kymmenellä oleva veljenpoikani pyysi henkilökohtaista tutkistelua kanssaan. Kuluneiden kuuden vuoden aikana kylvettiin siemeniä ja kasteltiin pitkin aikaa, mutta vasta viime vuonna Jehova on todella pannut ne kasvamaan. Kaksitoista sukulaistani, jotka ovat veljieni ja sisarteni lapsia, sisariani sekä äitini – aikuisia ja teini-ikäisiä – hankkii tietoja totuudesta.” Oletko yrittänyt aloittaa tutkistelua sukulaisillesi?
Jollet edisty paljon sukulaistesi kiinnostamisessa, voit toivoa saavasi apua toisilta todistajilta. Brasiliassa eräs todistajasisar oli usein kertonut sukulaiselleen totuutta tuloksetta. ”Minulla on oma uskontoni”, hänen veljensä sanoi. Kun hän eräänä päivänä kävi veljensä luona, hän sai tietää, että eräs todistajaperhe oli muuttanut naapuriin. Hän pyysi näitä käymään veljensä luona silloin tällöin, koska olivat hänen naapureitaan. Jonkin aikaa myöhemmin todistaja kävi jälleen lihallisen veljensä luona, ja mikä yllätys! Hänen veljestään oli tullut Raamatun totuuden saarnaaja!
VIERAILUJEN HYVÄKSIKÄYTTÖ PARHAALLA MAHDOLLISELLA TAVALLA
Entä jos sukulaisesi eivät asu lähellä? Olisiko mahdollista käydä heidän luonaan? Vierailun aikana sinulle saattaa tulla tilaisuus keskustella Raamatun totuuksista. Vaikka käynti olisi hyvin lyhytkin, totuuden siemeniä voidaan kylvää. Kun eräs texasilainen todistaja kävi sukulaisissaan, hänellä oli vain yksi päivä aikaa, ja niin hän nousi varhain isänsä kodissa ja puhui ennen aamiaispöydästä lähtöään hänelle Valtakunnasta. ”Sieltä”, hän kertoo, ”menin katsomaan erästä setää ja tätiä. Useita vuosia sitten tämä täti oli antanut minulle Raamatun, mikä sai minut etsimään totuutta. Sanoin hänelle: ’Koska sinä autoit minua kerran antamalla minulle Raamatun, niin minä haluan auttaa nyt sinua.’ Annettuani hänelle todistuksen, mitä hän miehineen kuunteli tarkkaavaisesti, menin erään serkkuni luo ja jätin raamatullista kirjallisuutta hänelle. Sieltä menin katsomaan toista setää ja tätiä. Sitten palasin isäni kotiin ja sain tilaisuuden todistaa kahdelle veljelleni, jotka olivat siellä käymässä. Täältä menin sisareni kotiin, ja hän ja hänen miehensä osoittivat myös kiinnostusta. Käyttämällä ajan hyväkseni parhaalla mahdollisella tavalla sain kolmetoista uutta tilausta lehdille Vartiotorni ja Herätkää!, mitkä auttoivat sukulaisiani saamaan säännöllisesti totuudensanaa.”
Toisinaan sukulaiset asuvat vieraalla maalla. Ehkä matka heidän maahansa on mahdollinen. Eräs Yhdysvalloissa asuva todistaja teki matkan Roomassa asuvien omaistensa luo. Saavuttuaan häntä tervehti kaksikymmentäkaksi sukulaista ja ystävää. Mikä tilaisuus jaella totuutta! Pian hän saattoi kertoa useille heistä Jumalan valtakunnasta, ja jo ensimmäisenä päivänä hänen veljentyttärensä ja veljensä ottivat totuuden vastaan. Vajaan kuukauden kuluessa hänen 87-vuotias äitinsä alkoi osoittaa kiinnostusta. Tämä todistaja voi auttaa yhdeksän sukulaista tulemaan tuntemaan totuuden tai ainakin alkamaan tutkia.
TODISTAMINEN POSTITSE
Mutta entä jos sukulaisesi asuvat kaukana eikä heidän luonaan käyminen näytä mahdolliselta? Oletko silloin yrittänyt todistaa kirjeitse? Voisithan myös postittaa heille julkaisuja, jotka ovat erityisen sopivia heille. Sukulaisille postitetut Vartiotornin ja Herätkää!-lehden erikoisnumerot saattavat herättää heidän kiinnostuksensa. Kehota heitä esittämään ajatuksiaan siitä, mitä kirjoitat tai lähetät heille. Eräs todistaja kirjoittaa Mississippistä:
”Lähetin Vartiotornin ja Herätkää!-lehden erikoisnumerot useille sukulaisille ja sain vastauksen eräältä serkulta, jota en ollut nähnyt kahteenkymmeneen vuoteen. Hän iloitsi lehdistä niin paljon, että leikkasi irti kappaleita, liimasi ne kirjeeseensä ja esitti ajatuksiaan kysymyksineen. Nyt hän saa lehdet tilattuina ja on tehnyt kysymyksiä monista kirjoituksista. Luettuaan erään erikoisnumeron hän sanoi: ’Pidän tämän vahingoittumattomana – se on valtava!’ Hän on edistynyt postitse todistamisen avulla.”
ÄLÄ HELLITÄ
Samoin kuin henkilökohtainen todistaminen postitse todistaminenkin saattaa viedä aikaa. Mutta älä hellitä. Entä jos he torjuvat sinut monta kertaa? Ihmiset tekevät näin ovelta-ovelle-palveltaessakin, mutta Jehovan todistajat eivät hellitä, vaan käyvät rakkaudellisesti uudelleen aina muutamien kuukausien kuluttua tarjoamassa heille lisätilaisuuksia. Meidän tulee osoittaa sukulaisillemme samaa rakkaudellista huomaavaisuutta.
Sitä paitsi aika ja olosuhteitten muutos voivat tehdä sukulaisista suosiollisempia, joten älä hellitä. Mississippissä oli eräällä todistajalla isoäiti, jonka hän ei uskonut kuuntelevan Valtakunnan totuuksia, joten hän ei hyvään aikaan puhunut mitään. Mutta hän kertoo: ”Äitini antoi isoäidilleni raamatullisen traktaatin, ja isoäiti mainitsi tämän kirjoittaessaan minulle. Kirjoitin hänelle vastauksen esittäen ajankohtaisen saarnan. Kului neljä kuukautta. Kirjoitin jälleen. Vieläkään ei vastausta. Sitten, noin kuukautta myöhemmin, meidät yllätti isoäitini odottamaton kolmipäiväinen vierailu. Hän tuli Valtakunnansaliin ja pyysi Babylon-kirjaa. Olemme sen jälkeen olleet säännöllisesti kirjeenvaihdossa, ja hän tilasi kummatkin lehdet. Viimeisessä kirjeessään hän sanoi lukeneensa loppuun Babylon-kirjan ja haluavansa nyt tutkia sitä. Hän sanoo, että hänen lukemisensa on nyt keskittynyt Raamattuun ja raamatulliseen kirjallisuuteen.” Monet ovat lopulta ottaneet totuuden vastaan, kun heidän sukulaistodistajansa eivät ole hellittäneet.
Ymmärrä siis, että todistatpa sinä suusanallisesti tai kirjeitse sukulaisillesi, se saattaa viedä aikaa. Eräs New Yorkin osavaltiossa asuva todistaja kirjoitti omaisilleen Tšekkoslovakiaan kahdeksan vuotta. Seitsemän vuoden jälkeen hänen äitinsä alkoi käsittää totuutta ja sanoi eräässä kirjeessä haluavansa, että joku auttaisi häntä Raamatun tutkimisessa. Joku paikallinen todistaja aloitti raamatuntutkistelun, ja äiti edistyi nopeasti. Hän kirjoitti minulle äskettäin: ”Rakas poikani. Jatkuvasti ajatellen sinua ja perhettäsi olen hyvin onnellinen voidessani kirjoittaa nyt sinulle, että olen myös sisaresi totuudessa. Minut kastettiin viime sunnuntaina, ja nyt olen erittäin onnellinen siitä, että voin olla myös Jehova Jumalan palvelija.” Tämä tapahtui kahdeksanvuotisen kirjeellä suoritetun todistamisen jälkeen!
Todista siis tahdikkaasti ja rakkaudellisesti sukulaisillesi uupumatta. Auta heitä kaikin mahdollisin tavoin hellittämättä. Eräs kalifornialainen todistaja kirjoitti, että kun hän ja hänen miehensä tulivat tuntemaan totuuden, he kertoivat siitä innokkaasti vaimon omaisille. ”Emme saaneet odottamaamme vastaanottoa. Mutta kun olin tienraivaajana, he tekivät useita kysymyksiä. Niitä käsitellessäni pidin kirjaa ’Varmistautukaa kaikesta’ lähellä puhelinta ja selailin puhuessani sitä antaen raamatulliset vastaukset heidän kysymyksiinsä. Tätä jatkui jonkin aikaa, ja he huomasivat oppivansa enemmän puhelimessa kuin omassa kirkossaan, joten he pyysivät minua aloittamaan tutkistelun heidän kanssaan. Ei kestänyt kauan, kun sisareni, hänen miehensä ja lapsensa kiinnostuivat ja alkoivat käydä kenttäpalveluksessa. Sisareni on kastettu.” Tämä vei yhdeksän vuotta!
AVIOPUOLISOIDEN AUTTAMINEN
Ennen kaikkea kristitty haluaa kertoa Raamatun totuuksia omalle aviopuolisolleen. Totuuden pidättäminen häneltä ei olisi rakkauden osoittamista. Kuitenkin vaimot toisinaan ovat pidättyviä. Ehkä he pelkäävät miehen vastustavan Valtakunnan sanomaa. Mutta toisinaan tämä vastustus on vain vaimon mielessä. Eräs vaimo São Paulossa, Brasiliassa, ilmaisi kiinnostusta Raamattua kohtaan, ja muuan todistaja järjesti uusintakäynnin hänen luokseen, mutta vaimo varoitti: ”Älkää tulko mieheni ollessa kotona. Hän ei halua minun puhuvan uskonnosta kenellekään.” Keskellä vierailua mies äkkiä ilmestyi paikalle. Yllättyneenä todistaja jatkoi raamatullista keskustelua vetäen miehen mukaan siihen. Miehen kiinnostus heräsi ja hän teki useita kysymyksiä. Lopuksi hän sanoi, että hänellä oli uskonnollinen kirja, jota hän ei ymmärtänyt. Kun häntä pyydettiin näyttämään se kirja, niin hän toi kirjan ”Olkoon Jumala totinen”. Todistaja osoitti hänelle kirjan arvon ja tarjoutui auttamaan häntä ymmärtämään sitä. Hänelle ja hänen vaimolleen aloitettiinkin raamatuntutkistelu. Hän on muuttanut kokonaan ajatuksensa uskonnosta.
On huomattu yhä uudelleen, että sopiva aika puhua aviomiehelle on silloin kun raamatuntutkistelu aloitetaan, jotta mies osallistuisi tutkisteluun. Sekä todistaja että vaimo voivat tahdikkaasti kehottaa miestä tutkimaan heidän kanssaan. Vaikka mies haluaisi vain kuunnella, sekin on mitä hyödyllisintä kiinnostuksen herättämiseksi.
Jos vaimo huomaa, ettei hänen miehensä kuuntele tai että hän vastustaa, kun hän yrittää selittää Raamatun totuuksia, hän voi havaita viisaaksi pyytää jotakuta toista todistajaa auttamaan. Uudessa Kaledoniassa aloitettiin raamatuntutkistelu tahitilaiselle naiselle, jonka mies vastusti totuutta. Joka kerta kun hänen vaimonsa puhui hänelle, mitä oli oppinut, hän vastasi: ”Sinun ei tule opettaa minulle mitään.” Vaimo pyysi sen tähden erästä veljeä puhumaan hänen miehelleen. Mies hämmästyi saadessaan raamatulliset vastaukset kysymyksiinsä. Aloitettiin raamatuntutkistelu, ja nyt mies on Jumalan totuuksien säännöllinen saarnaaja.
Mutta entä jos mies vastustaa Valtakunnan sanomaa eikä halua kuunnella ketään? Apostoli Pietari käsitteli tätä pulmaa kirjoittaessaan: ”Te, vaimot, olkaa alamaiset miehillenne, että nekin, jotka ehkä eivät ole sanalle kuuliaisia, vaimojen vaelluksen kautta sanoittakin voitettaisiin, kun he katselevat, kuinka te vaellatte puhtaina ja pelossa.” (1. Piet. 3:1, 2) Teidän hyvä käytöksenne voi siten aikaansaada epäuskoisessa mielenmuutoksen, mitä mikään suullinen todistaminen ei ehkä aiheuta. Miten tärkeä oikea käytös onkaan kaikille, jotka haluavat auttaa sukulaisiaan tulemaan tosi kristityiksi!
Totuuden jakeleminen sukulaisille niin kuin Andreas ja Kornelius tekivät avaa tilaisuuden perheen yhdistämiselle Jumalan totuudessa. Ja mikä tärkeintä, koska Jumalan Harmagedonin-sota on tämän sukupolven edessä, niin heidän tilaisuutensa päästä elämään on kysymyksessä. Jos he haluavat varjeltua Harmagedonissa Jumalan paratiisin uuteen järjestykseen hänen valtakuntansa alaisuudessa, sinun apusi voi olla tärkeä.
Ole siis ahkerasti kestävä totuuden jakelemisessa, tee sitä rakkaudellisesti ja tahdikkaasti ystävällisin sanoin. Älä hellitä, vaikka sinulle oltaisiinkin ynseitä yhä uudelleen, enempää kuin hellität alueellasi olevien ihmistenkään luona käynnistä. Vaikkeivät he halua kuunnellakaan, sinä voit todistaa kristillisellä käytökselläsi. Osoittamalla siten rakkaudellista huomaavaisuutta vuosimääriä voit saada onnen auttaa sukulaisiasi tulemaan hengellisiksi veljiksesi ja sisariksesi. Mikä siunattu ilo! Oletko avannut tien tähän iloon kertomalla omille sukulaisillesi?