Lukijain kysymyksiä

● Koska miljoonat ihmiset Kiinassa ja muualla eivät ole koskaan kuulleet Valtakunnan sanomaa, niin varjeltuvatko nämä ihmiset Suuren Babylonin hävityksen ja Harmagedonin taistelun läpi vai herätetäänkö heidät ehkä myöhemmin? – H. S., USA.

On tärkeätä ymmärtää, mitä Raamattu sanoo tämän asiainjärjestelmän lopussa tulevasta hävityksestä. Vertauksessaan lampaista ja vuohista Jeesus osoitti, että ”kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan”, piti suoritettaman erottelutyö, ja että ihmiset luokitellaan joko ”lampaiksi” tai ”vuohiksi”. (Matt. 25:31–46) Erottelun perusteena on osaksi ihmisten suhtautuminen perustetun valtakunnan hyvän uutisen saarnaamiseen. Jehovan todistajat suorittavat nyt tätä saarnaamistyötä. Jeesus selitti, että ne, jotka maan päällä suhtautuvat suosiollisesti tähän sanomaan ja kohtelevat ystävällisesti sen tuojia, luokitellaan ”lampaiksi”, ja he pääsevät ”iankaikkiseen elämään”. Muut ihmiset, jotka eivät suhtaudu suosiollisesti saarnaamistyöhön eivätkä auta niitä, jotka tuovat Valtakunnan sanomaa, luokitellaan ”vuohiksi”, eivätkä he mene tilapäiseen kuolemaan, vaan ”iankaikkiseen rangaistukseen”, kun tuomio toimeenpannaan.

Mutta jotkut, jotka ymmärtävät, että miljoonia herätetään kuolleista ja heille annetaan tilaisuus palvella Jumalaa, haluavat tietää, hävitetäänkö ne miljoonat nykyään elävät ihmiset iankaikkisesti, jotka eivät ole nähtävästi koskaan kuulleet Valtakunnan sanomaa saarnattavan, heidän saamatta milloinkaan todistusta Jumalan päätöksistä. On totta, että nykyään näyttää olevan suuria ihmisjoukkoja, jotka eivät ole kuulleet saarnattavan Valtakuntaa. Me myös tiedämme siitä, mitä Raamattu sanoo, ja maailman olosuhteista, että olemme ”viimeisissä päivissä”. Emme kuitenkaan tiedä tarkalleen, miten paljon enemmän Valtakunnan sanoman saarnaamista suoritetaan ennen kuin loppu tulee. (2. Tim. 3:1–5; Matt. 24:3–13) Jos joku olisi toisen maailmansodan lopussa sanonut, että Valtakunnan saarnaamista suoritetaan yli miljoonan julistajan voimalla useammassa kuin 190 maassa, jopa eräissä kommunistisissakin maissa, niin monet olisivat saattaneet pitää sitä vaikeasti uskottavana. Jehova on kuitenkin siunannut kansaansa, ja juuri niin tapahtuu nyt. Jos siis Jehovan tahto on, että tämä sanoma viedään henkilökohtaisesti noille miljoonille maan päällä oleville, jotka eivät nähtävästi vielä ole sitä kuulleet, niin se toteutuu. Jos hän hyväksi näkee, niin hän voisi huolehtia siitä, että tämä sanoma leviäisi tavoilla, joita emme voi kuvitellakaan. Jeesus ennusti, että ”tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu”. (Matt. 24:14) Voimme olla vakuuttuneita siitä, että Jumala pitää huolen saarnaamistyön suorittamisesta häntä tyydyttävästi. Sen jälkeen tulee ”loppu”.

Silloin ne, jotka vastaavat ”vuohia” Kiinassa tai muualla, julistetaan ”kirotuiksi” eikä heidän sallita varjeltua siinä ”lopussa” Jumalan uuteen asiainjärjestykseen. Koska he menevät kuvaannolliseen ”tuleen” (niin kuin Perkele ja hänen enkelinsä), niin heidän rangaistuksensa on iankaikkinen. Heitä ei herätetä koskaan kuolemasta. – Matt. 25:41–46.

● Mikä on kasukka, josta puhutaan usein Israelin pappien yhteydessä, ja millä tavalla sitä käytettiin Jehovalta tiedusteltaessa, kuten 1. Sam. 23:9–12:ssa on kerrottu?

Kertomus 1. Sam. 23:9–12:ssa sanoo: ”Kun Daavid sai tietää, että Saul hankki hänelle tuhoa, sanoi hän pappi Ebjatarille: ’Tuo tänne kasukka’. Ja Daavid sanoi: ’Herra, Israelin Jumala! Sinun palvelijasi on kuullut, että Saul aikoo tulla Kegilaan hävittämään kaupungin minun tähteni. Luovuttavatko Kegilan miehet minut hänen käsiinsä? Tuleeko Saul, niinkuin palvelijasi on kuullut? Herra, Israelin Jumala, ilmoita se palvelijallesi.’ Herra vastasi: ’Tulee’. Ja Daavid kysyi vielä: ’Luovuttavatko Kegilan miehet minut ja minun mieheni Saulin käsiin?’ Herra vastasi: ’Luovuttavat’.”

Kasukka oli erityinen päällysvaate, jota ylimmäinen pappi käytti ja jonka päälle oli asetettu kahdellatoista jalokivellä koristettu jumalanvastausten rintakilpi, joka sisälsi uurimin ja tummimin eli pyhät arvat. (2. Moos. 28:6–30) Koska vastaus kummassakin tässä kerrotussa tapauksessa toistaa kysymyksen sanat, käsitämme Jehovan vastanneen kysyjälle sanoilla ”kyllä” tai ”ei”. Miten arvat näyttivät sen, emme tiedä. Voimme kumminkin havaita, että Jehovan ohjaus annettiin ainoastaan hänen asianmukaisesti voidellun ylimmäisen pappinsa kautta ja vain koko kansalle tärkeissä asioissa.

Uurimin ja tummimin yhteydessä mainittua kasukkaa ei tule kuitenkaan sekoittaa pellavakasukkaan, joka oli kaikilla papeilla ja joissakin tapauksissa muillakin, kuten nuorella Samuelilla, kun hän palveli tabernaakkelissa, ja kuningas Daavidilla tuotaessa liitonarkkia Oobed-Edomin talosta Siionin vuorelle. (1. Sam. 22:18; 2:18; 2. Sam. 6:14) On todennäköistä, että Ebjatar käytti 1. Sam. 23:9–12:n mainitsemassa tilaisuudessa juuri sitä kasukkaa, jota hänen isänsä ja ylimmäinen pappi Abimelek oli kantanut.