Valvojan lisävelvollisuudet
”Kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, . . . sydämen halusta, . . . ollen laumalle esikuvina.” – 1. Piet. 5:2, 3.
1. a) Mitä lisävelvollisuuksia Jumala on varannut? b) Mikä panee jotkut kristityt tavoittelemaan näitä lisävelvollisuuksia?
EDELLISESSÄ kirjoituksessa todettiin, että kaikilla kristityillä on velvollisuuksia. Kaikilla on velvollisuuksia Jumalaa kohtaan, koska he ovat velkaa Jumalalle, koska he ovat tehneet antautumislupauksen ja koska kristillisessä asiainjärjestelmässä olevat Jumalan käskyt eli lait velvoittavat heitä. Kaikille kristityille kuuluvien tärkeimpien velvollisuuksien lisäksi Jumala on ryhtynyt toimenpiteisiin, jotta kristityt voisivat tavoitella ja ottaa lisävelvollisuuksia seurakunnan, kierroksen tai piirin valvojina, kokoajan tienraivaajaevankeliuminpalvelijoina, lähetystyöntekijöinä tai jonkin Vartiotorni-seuran Beetel-kodin jäseninä. Mikä panee jotkut tavoittelemaan lisävelvollisuuksia? Halu tehdä enemmän. ”Jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen.” (1. Tim. 3:1) Tämä halu on vapaaehtoinen, mutta se tulee velvollisuudentunnosta Jumalaa kohtaan. Rakkauden ja antaumuksen syvyys, arvostuksen ja kiitollisuuden määrä Jumalaa kohtaan sen täyden tietoisuuden mukaan, että on velkaa Jumalalle, kaikki tämä saa näkemään, missä määrin ihminen on velvollinen käyttämään aikaansa ja kykyjään mahdollisimman suuressa määrin Jehovan palveluksessa. – Kol. 1:9–11.
2, 3. a) Mitkä raamatunpaikat osoittavat, että kristityn tulee haluta lisätä palvelustaan? b) Miten Jeesus osoitti, että toisten piti omaksua kaitsennan velvollisuudet?
2 Antaumuksemme velvoittaa meidät etsimään oikealaatuista työtä. Jumalan ansaitsematon hyvyys velvoittaa kypsän kristityn ottamaan suorittaakseen enemmän hyviä töitä. ”Armosta te olette pelastetut uskon kautta, . . . se on Jumalan lahja – . . . Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.” (Ef. 2:8–10; Kol. 1:28, 29) Ja ’voimassa vahvistuminen’ ja tuleminen ”täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä” merkitsee kasvamista suurempaan kyvykkyyteen ja suuremman vastuun omaksumista. (Ef. 3:16, 19) Samoin kuin ”lahjojen ihmisinä” piti auttaa seurakuntaa tulemaan ”täyteen miehuuteen” saavuttamaan sen kasvumäärän, mikä kuuluu Kristuksen täyteyteen, niin näiden lahjojen tulee auttaa yksityistä kristittyä lisäämään palveluskykyään ja omaksumaan henkilökohtaisesti enemmän velvollisuuksia. – Ef. 4:8, Um; 4:11–13.
3 Kristus on esimerkki. Hän oli hyvä paimen eikä koskaan vältellyt lisävelvollisuuksia. Hän valmensi apostolinsa ottamaan velvollisuudet paimenina ja näytti mitä vaadittiin. ”Joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne.” (Matt. 20:25, 26) Hän käski heitä olemaan paimenia: ”Kaitse minun lampaitani.” (Joh. 21:15–17) Ei ainoastaan apostolien vaan muidenkin piti omaksua paimenten velvollisuudet, jos heidän piti tehdä opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä. (Matt. 28:19, 20, Um; Apt. 14:21–23; 20:18, 28) Näin ollen kristitty, jolla on kykyjä ja edellytyksiä, on velvollinen tavoittelemaan lisäpalvelusetuja, ja hänen rakkautensa Jumalaan pitäisi saada hänet omaksumaan nämä velvollisuudet halukkaasti. – 1. Piet. 5:2.
4. a) Mitkä ominaisuudet henkilöllä tulee olla päästäkseen valvojaksi? b) Mitkä ovat eräitä valvojan velvollisuuksia Raamatun mukaan?
4 Mitä valvojalta vaaditaan? Mitkä velvollisuudet hän ottaa kantaakseen? Miten hän tekee itsestään soveliaan tähän oikealaatuiseen työhön? Hänellä täytyy olla tarpeelliset hengelliset ominaisuudet samoin kuin tietyt luonnolliset kyvytkin. Hänellä täytyy olla kokemusta Jehovan palvelemisesta ja tilaisuus kokea, miten Jehova menettelee niiden kanssa, jotka soveltavat käytännössä hänen Sanaansa, ja hänen on täytynyt kehittää varma luottamus Jehovaan. Hänen täytyy myös olla halukas. Valvojien velvollisuus on kaita ”Jumalan laumaa, . . . ollen laumalle esikuvina”. (1. Piet. 5:2, 3) Jokaisen täytyy kiinnittää huomiota opetukseensa. (1. Tim. 4:6, 11–16; Tiit. 1:9) Hänen täytyy olla Sanan saarnaaja. (2. Tim. 4:2) Hänen täytyy myös valmentaa toisia saarnaajiksi. (2. Tim. 2:2) Hänen täytyy paimenena kyetä ruokkimaan hengellisesti ja johtamaan ja ohjaamaan. Oikeitten töitten alkuunpanemisen lisäksi hänen velvollisuutensa on tarkastaa ja oikaista asioita. Paimenena hänen täytyy suojella lampaita vahingolta, ja tämä sisältää niiden nuhtelemisen, jotka tekevät väärin, ja väärintekijäin poistamisen, jos se käy välttämättömäksi. (1. Tim. 5:20, 21) Ohjekirjanen, joka varataan kaikille antautuneille kristityille todistajille ja joka selittää seurakunnan toimintaa, sanoo tästä: ”Seurakunnanpalvelijan velvollisuudet ovat lukuisat, mutta ne voidaan esittää lyhyesti sanomalla, että hänellä on kaiken ylivalvonta seurakunnassa ja hänen tulee itsensä antaa oikea esimerkki innossa ja johdossa.”
5, 6. a) Esitä pääpiirteissään valvojan velvollisuudet seurakunnassa nykyään. b) Miten valvoja voi pitää huolen kaikista velvollisuuksistaan?
5 Hänen velvollisuutensa voitaisiin näin ollen esittää pääpiirteissään näin: Häntä velvoittaa ennen kaikkea kaikilla kristityillä oleva velvollisuus niin kuin on esitetty edellisessä kirjoituksessa. Hänen täytyy olla hyvän uutisen saarnaaja, pitää hyvä huoli vaimostaan ja perheestään hengellisesti ja aineellisesti, ja hänen täytyy käyttäytyä kaikessa rehdillä, rehellisellä ja moraalisesti puhtaalla tavalla. Lisäksi hänen täytyy johtaa toisten valmentamisessa ja opettamisessa saarnaamistyössä, hänen velvollisuutensa on järjestää ja johtaa seurakunnan saarnaamistyö, järjestää toisten valmennus, oikea alueen käynti saarnaten ja hoitaa loppuun saakka kaikki todistustyörynnistykset. Hän järjestää viisi hyvin valmisteltua kokousta, jotta koko seurakunnalle opetettaisiin Raamatun oppeja ja annettaisiin käytännöllisiä saarnaamisohjeita, ja pitää huolen siitä, että kaikki opettamiseen osallistujat ovat hyvin valmistautuneet, pätevät opettamaan.
6 Hänen velvollisuutensa paimenena merkitsee koko seurakunnan ja sen yksilöiden hengellisten tarpeitten huoltamista, eri jäsenten luona käymistä ja avun ja neuvojen antamista heidän henkilökohtaisten tarpeittensa mukaan. Hän on valpas auttamaan ihmisiä karttamaan lankeamista väärintekoon antamalla heille varoittavia neuvoja sopivaan aikaan. (Gal. 6:1) Kaikkeen tähän sisältyy monia yksityiskohtia, kun hän valvoo monien apulaistensa työtä huolehtien siitä, että seurakunnan jäsenet tekevät asianmukaisia merkintöjä toiminnasta, että riittävät määrät kirjallisuutta, lehtiä ja yleisten esitelmien mainoksia on saatavissa tarpeiden täyttämiseksi, että kaikki puhujat on järjestetty etukäteen, että alueen käynti talosta taloon on järjestetty sopivasti ja että valtakunnansali pidetään edustavana ja sopivana opetuspaikkana. Valvojalla on paljon velvollisuuksia, ja hän voi täyttää ne asianmukaisesti ainoastaan siten, että kaikki seurakuntaan kuuluvat ovat yhteistoiminnassa hänen kanssaan ja tukevat häntä.
7. Mitkä velvollisuudet ovat tulleet vielä pakottavammiksi valvojalle, ja miten Jeesus osoitti tämän?
7 Nämä velvollisuudet ovat hyvin tärkeitä, koska monien ihmisten henki voi riippua siitä, että hän huolehtii oikein heidän hengellisistä tarpeistaan. Mutta niin tärkeitä kuin ne ovatkin, niiden täyttäminen ei vapauta valvojaa päävelvollisuudesta: saarnaamisesta, perhevelvollisuuksiensa hoitamisesta ja puhtaan elämän viettämisestä. (Luuk. 11:42) Tuleehan hänen huolenpitonsa näistä päävelvollisuuksista vieläkin pakottavammaksi hänen valvojanasemansa tähden, koska hän on esimerkki eli malli, jota toiset jäljittelevät. ”Jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään.” – Luuk. 12:48.
8. Millaista asennetta valvoja aina osoittaa toimiessaan toisten kanssa?
8 Kuitenkaan ei valvoja monista tärkeistä velvollisuuksistaan huolimatta tule koskaan tuittupäiseksi eikä pöyhkeäksi. Hän pitää mielessään, että hän on vain Jehovan orja ja tekee mitä hänen tulee tehdä. (Luuk. 17:10) Hän muistaa, ettei lauma eli seurakunta ole hänen vaan Jehovan ja että se on Hyvän Paimenen Kristuksen Jeesuksen huolenpidon alainen. (1. Piet. 5:3, 4) Hän pysyy nöyränä ja vaatimattomana ja soveltaa niitä menetelmätapoja, joita Jehova käyttää toimiessaan ”lampaittensa” kanssa: ”Niinkuin paimen hän [Jehova] kaitsee laumaansa, kokoaa karitsat käsivarrellensa ja kantaa niitä sylissään, johdattelee [huolella, Um] imettäviä lampaita.” – Jes. 40:11.
9. a) Mitä muita velvollisuuksia joillakuilla seurakunnassa on? b) Mikä periaate jokaisen apulaispalvelijan täytyy pitää mielessään?
9 Mitä tulee apulaisseurakunnanpalvelijaan, raamatuntutkistelunpalvelijaan ja muihin apulaispalvelijoihin, niin näillä kaikilla on edellisessä kirjoituksessa mainitut päävelvollisuudet. (1. Tim. 3:8–13) Heidän täytyy lisäksi ottaa johto toisten opettamisessa talosta taloon, uusintakäynneillä ja raamatuntutkisteluissa. Ja kukin huolehtii saamansa erityistehtävän mukaisesti kaikista siihen kuuluvista yksityiskohdista, olkoonpa sitten kysymyksessä alueen käynnin järjestäminen ja valvominen, huolehtiminen siitä, että riittävät varastot raamatullista kirjallisuutta ja lehtiä on saatavissa, asianmukaisten merkintöjen tekeminen palvelustoiminnasta tai tileistä tai jonkin opetuskokouksen johtaminen. Jokainen palvelija ahkeroi oppiakseen tehtävänsä hyvin ja ollakseen uskollinen sen täyttämisessä. ”Sitä tässä huoneenhaltijoilta ennen muuta vaaditaan, että heidät havaitaan uskollisiksi.” – 1. Kor. 4:2.
10. Mitkä velvollisuudet matkustavat valvojat ovat omaksuneet, ja mikä heidän täytyy kuitenkin pitää mielessään?
10 Sitten ovat matkustavat kierros- ja piiripalvelijat. Näilläkin on kaikilla kristittyjen päävelvollisuudet, ja heidän täytyy ottaa johto kaikkien todistamispiirteitten opettamisessa toisille. Näillä miehillä on vastuu seurakuntajärjestöjen tarkastuksesta ja kaikkien vastuuasemissa olevien opettamisesta tuntemaan kaikki velvollisuutensa. Sen lisäksi heillä on velvollisuuksia puolivuotisten kierroskonventtien ja muiden suurten konventtien järjestämisen ja ohjelman yhteydessä. Kuitenkaan nämä, niin tärkeitä ja kauaskantoisia kuin ne ovatkin, eivät vapauta näitä valvojia päävelvollisuuksista: saarnaamisesta, tutkimisesta, vaimosta huolehtimisesta, jos he ovat naimisissa, ja puhtaan, moraalisen elämän viettämisestä.
11. a) Mitkä velvollisuudet kokoajan evankeliuminpalvelijat ja lähetystyöntekijät ovat omaksuneet? b) Mitkä Raamatun periaatteet näiden tulee pitää mielessään, ja keitä muitakin niiden tulee ohjata?
11 Sitten ovat myös kokoajan tienraivaaja- ja erikoistienraivaajapalvelijat ja lähetystyöntekijät. Kaikilla näilläkin on päävelvollisuutena hyvän uutisen saarnaaminen ja esimerkillisen kristillisen elämän viettäminen. He ovat myös omaksuneet lisävelvollisuudekseen saarnaamisen käyttäen siihen tietyn määrän tunteja joka kuussa. He ovat niin ikään velvoittautuneet mukauttamaan elämänsä ja henkilökohtaiset makunsa joissain suhteissa alueen nimenomaisiin tarpeisiin. Lähetystyöntekijöillä on erikoisesti tämä velvollisuus. Raamatun periaate tässä on: ”Olen tehnyt itseni kaikkien palvelijaksi, voittaakseni niin monta kuin suinkin. . . . kaikille minä olen ollut kaikkea, pelastaakseni edes muutamia. Mutta kaiken minä teen evankeliumin tähden, että minäkin tulisin siitä osalliseksi.” (1. Kor. 9:19–23) Tosiaankin ihmisten elintapa, heidän tottumuksensa ja ajattelutapansa asettavat tiettyjä velvollisuuksia evankeliuminpalvelijoille, jotka haluavat auttaa heitä. Heidän täytyy sopeutua niihin, olla kärsivällisiä ja halukkaita sietämään monia epämukavuuksia valittamatta, kun he auttavat noita ihmisiä pääsemään elämän tielle. Ne, jotka palvelevat siellä, missä tarve on suurempi, sekä ne, jotka ajattelevat siihen ryhtymistä, tekevät viisaasti, kun pitävät mielessään tämän 1. Kor. 9:19:n lähetystyöperiaatteen.
12. Mitkä velvollisuudet niillä on, jotka palvelevat jossain Seuran Beetel-kodissa, toimistossa tai painossa?
12 Ne, jotka palvelevat jossain Seuran haaratoimistossa ja Beetel-kodissa, mistä lähetetään kirjoja ja lehtiä seurakunnille, ovat myös ensisijaisten kristillisten velvollisuuksien alaisia. Anoessaan Beetel-kodin palvelukseen ja ottaessaan palveluksen vastaan nämä ovat sen lisäksi omaksuneet velvollisuuden olla yhteistoiminnassa kodin koko järjestelyn kanssa, olla luotettavia ja hoitaa asianmukaisesti heille määrätty työ. Näillä henkilöillä on velvollisuus pyrkiä parantamaan työn laatua ja lisäämään tuotantoa. Heille uskottujen välineitten ja tarvikkeitten tunnollinen hoito on eräs velvollisuus. Kirjeenvaihtoa hoitamaan määrättyjen velvollisuus on olla ahkeria ja ripeitä ja antaa Raamattuun perustuvia hyviä neuvoja sekä tehdä tämä vilpittömästä auttamishalusta osoittaen rakkautta, ystävällisyyttä ja avuliaisuutta.
VALMISTAUTUMINEN TÄYTTÄMÄÄN VALVOJAN VELVOLLISUUDET
13. a) Mitkä raamatulliset ominaisuudet valvoja tarvitsee? b) Mikä Raamatun periaate soveltuu sen ratkaisemiseen, milloin jotakuta tulee suositella, ja miten tähän palvelukseen voidaan valmistautua?
13 Jos joku on valvoja tai pyrkii valvojan erinomaiseen työhön, niin on hyvä tietää täsmälleen, mitä ominaisuuksia siihen vaaditaan. Etusijalla ovat raamatulliset ominaisuudet, jotka luetellaan 1. Tim. 3:1–10:ssä ja Tiit. 1:1–9:ssä. Hänellä täytyy olla hengen hedelmät. (Gal. 5:22, 23) Hänen täytyy olla kypsä, tasapainoinen kristitty, joka on hyvin perehtynyt Raamattuun ja nykyiseen totuuteen. Hänellä täytyy olla nämä ominaisuudet, ennen kuin hänet määrätään valvojaksi. ”Mutta heitäkin koeteltakoon ensin, sitten palvelkoot, jos ovat nuhteettomat.” (1. Tim. 3:10; 2. Moos. 18:21) Näiden velvollisuuksien hoitamisessa tarvitaan myös tiettyjä luonnollisia ominaisuuksia eli kykyjä, joita voidaan kehittää ponnistellen, tutkien ja harjoitellen. Tietäessään, mitkä ne ovat, valvojan velvollisuudet omaksuva voi tietää, miten tulee valmistautua ja millä tavalla hänen on pyrittävä edistymään.
14, 15. a) Mitä taitoja valvojan tulee erikoisesti kehittää, niin että hän voi asianmukaisesti huolehtia tehtävästään? b) Miksi ne ovat kovin tärkeitä?
14 Eräät näistä ominaisuuksista voitaisiin luokitella taidoiksi. Valvojan täytyy olla taitava esimerkiksi opettamisessa. (1. Tim. 3:2; 4:13, 16; 2. Tim. 2:2, 15, 24; 4:2; Tiit. 1:9) Hänen täytyy kyetä opettamaan tervettä oppia Raamatusta, selittämään selvästi ennustuksia ja antamaan elämänohjeita Raamatun periaatteitten mukaisesti. Hänen täytyy kyetä opettamaan niin, että hänen kuulijansa ymmärtävät ja täyttyvät tiedon soveltamishalulla. Valvojan täytyy olla myös taitava opettamaan toisille opettamistaitoa, taitava opettamaan apulaisilleen heidän velvollisuutensa, taitava laatimaan opetuskokoukset niin, että käytetään vaihtelevasti tehokkaita opetusmenetelmiä, puheita, keskusteluja, kysymyksiä ja vastauksia sekä näytteitä eli eloisia kuvaelmia. Käyttämällä kirjaa Pätevät palvelijoiksi ja tarkkailemalla Seuran kirjallisuudessa ja konventeissa noudattamia opetusmenetelmiä valvoja saa paljon ajatuksia käytettäväkseen.
15 Hän tarvitsee taitoa lukemiensa ja kuulemiensa ajatusten käsittämisessä eli tajuamisessa ja pääkohtien ja niiden yhteyksien näkemisessä niin, että hän voi selittää ne toisille. Hän tarvitsee taitoa osatakseen puhua niin, että voi muovailla ajatuksensa ja ilmaista ne selvästi ja yhtenäisesti. (Ef. 3:18–21) Eräs taito on kuuntelemisen taito. Valvojalle on hyvin tärkeätä oppia olemaan hyvä kuuntelija, kuuntelemaan, mitä todellisuudessa sanotaan, eikä ainoastaan, mitä hän luulee sanottavan. Vain tällä tavalla hän voi todella auttaa hengellisen neuvonnan tarpeessa olevia. Vain olemalla hyvä kuuntelija hän voi todella soveltaa hänelle annettua tarpeellista neuvoa. Hänen täytyy oppia muistamaan täsmällisesti suulliset ohjeet. Hän tarvitsee kirjoitustaitoa kyetäkseen laatimaan oikeaan sanamuotoon Seuralle tekemänsä kysymykset ja tehdäkseen raportit tietyissä tilanteissa. Hänen täytyy oppia kirjoittamaan täydellisesti, selvästi ja ymmärrettävästi, välttäen epäselvyyttä.
16. Mihin tietoon valvojan tulee pyrkiä?
16 Erästä ominaisuuksien luokkaa voitaisiin kutsua tiedoksi, Raamatun opetusten, ennustusten ja historian sekä Raamatun periaatteitten tuntemukseksi, koko sen oppiaineiston käsittämiseksi, minkä tunnemme ”totuutena”. ”Ota esikuvaksi ne terveelliset sanat, jotka olet minulta kuullut.” (2. Tim. 1:13) Tärkeätä on myös tuntea Jehovan todistajain järjestö, sen historia ja toiminta ja menettelytapa. Lisäksi hänellä on oltava erikoistietoja seurakunnasta, kortistojen ja tilien pidosta ja valtakunnansalin hoitoa koskevista käytännöllisistä asioista. Kaikki tämä tieto voidaan oppia.
17. a) Mitkä tavat valvojan tulee muodostaa? b) Miten hänen tapansa voivat vaikuttaa toisiin?
17 Tottumukset ovat myös ominaisuuksien ala, jolla valvoja voi edistyä. Hän haluaa kehittää hyödyllisiä ja rakentavia tapoja. On hyvä mittailla itseään silloin tällöin. Tavat, jotka eivät ole rakentavia, tulee hylätä, koska tottumukset voivat kehittyä ajatustavaksi. Vältä hyödylliset tavat turmelevaa seuraa. (1. Kor. 15:33) Muodosta hyvät tutkistelutavat, tapa olla säännöllisesti kokouksissa ja osallistua säännöllisesti saarnaamiseen. Muodosta hyödyllinen tapa aloittaa hyvissä ajoin saamasi tehtävät, olkoonpa kysymyksessä lyhyt harjoituspuhe, tehtävä palveluskokouksessa tai tunnin puhe. Hyvät tavat jokapäiväisessä puheessa tai pukeutumisessa tai ryhdissä ovat hyvät valvojalle, koska toiset ovat taipuvaisia jäljittelemään häntä. Sama koskee hänen syömä-, juoma- ja rentoutumistapojaankin. Olkoot ne kohtuulliset. – 1. Tim. 3:3; Tiit. 2:2.
18. Millainen asenne valvojan tulee kehittää, ja mikä varsinkin on tärkeätä?
18 Neljäs ominaisuuksien ala on asenne. Asenteesi tulee olla myönteinen, sinun on oltava halukas tekemään voimallasi mitä voit, ja sinun tulee olla iloinen. ”Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa!” (Fil. 4:4; 1. Tess. 5:16) Tee kaikkesi ollaksesi auttavainen ja huomaavainen toisia kohtaan. Ole halukas myöntämään omat erehdyksesi ja opi niistä. Osoita kunnioitusta Jumalan näkyvää järjestöä kohtaan, ole halukkaasti yhteistoiminnassa ja nopea tottelemaan teokraattisia ohjeita sekä halukas ottamaan vastaan neuvoja.
19. a) Miten jotkut ajattelevat lisävelvollisuuksien omaksumisesta valvojina? b) Mikä apu Paavalilla oli, apu, joka on kaikkien kristittyjen saatavissa?
19 Oltaessa tietoisia näistä luonnollisten ominaisuuksien aloista valvojan velvollisuuksien suorittamisessa voidaan paremmin ymmärtää, mitä kohtaa on parannettava. Mutta jotkut ajattelevat olevansa kykenemättömiä omaksumaan enemmän vastuuta kuin heillä on perheittensä huollossa ja hyvän uutisen saarnaamisessa. Jotkut valvojina olleet ovat luopuneet valvojan asemastaan kykenemättöminä kantamaan vastuutaakkaa. Mutta miksi? Siksikö, että taakka on liian suuri? Voivatko vain harvat erittäin kyvykkäät henkilöt kantaa sen? Eikö apostoli Paavali kirjoittanut: ”Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa”? (Fil. 4:13) Onko Jehovan käsi liian lyhyt? Ei suinkaan!
20, 21. a) Mitkä seikat voisivat olla syynä taakan tulemiseen liian suureksi valvojalle? b) Mitkä Raamatun periaatteet hänen täytyy oppia, jos hän haluaa kyetä omaksumaan nämä velvollisuudet?
20 Ne, jotka ajattelevat, että maallisen työn ja heidän perheensä muodostama taakka on niin suuri, ettei heillä ole henkistä tarmoa kantaa enempää, voivat kasvaa hengellisesti. Se saattaa myös olla suhtautumiskysymys. Ottaako hän lisätaakat vastaan halusta, iloiten, vai nureksien? Viran taakat eivät ole liian suuret, jos henkilö säilyttää hengellisen terveytensä ja on onnellinen. Jehova antaa voimaa sellaiselle valvojalle. Mutta nureksinta jäytää voimaa ja kuluttaa sen. Saattaa olla niin, että se, jonka piti lopettaa, ei pyrkinyt edistymään tarpeellisissa luonnollisissa ominaisuuksissa, tai hänen hengelliset ominaisuutensa olivat puutteelliset. Voi olla, ettei valvoja oppinut heittämään huoliansa Jehovalle. ”Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, . . . ja ’heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen’.” (1. Piet. 5:6, 7) Oletko oppinut, miten voit heittää huolesi Jehovan kannettaviksi? Se vaatii halua odottaa Jehovaa, sen sijaan että tahtoisit itsepintaisesti asiain kehittyvän sillä tavalla kuin sinä haluat. Mutta toivon paneminen Jehovaan ja hänen odottamisensa antaa voimaa. (Jes. 40:31) Huolesta voi tulla taakka, jos valvoja on täydellisyyttä tavoitteleva ja vaatii liikaa muilta ja itseltään. Valvoja saattaa masentua, koska hän ajattelee, ettei hänellä ole kyllin kyvykkäitä apulaisia, mutta hänen täytyy oppia työskentelemään saatavissa olevien kanssa, auttamaan heitä kasvamaan niin kuin häntäkin on autettu.
21 Paine voi tietysti johtua muistakin huolista, tyytymättömyydestä maalliseen työhön, aineellisten asioitten aiheuttamasta huolesta, tarpeettomien tämän maailman asioitten haluamisesta. ”Älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte.” (Matt. 6:25–33; 1. Tim. 6:1–10) Tämä on sellaisen henkilön erittäin terve neuvo, jolla oli paljon kannettavia taakkoja. Erittäin tärkeää on tämä: ”Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.” (Fil. 4:6, 7) Tämä on tärkeä neuvo jokaiselle valvojalle, joka haluaa onnistua tehtävässään, ja hänen täytyy oppia se hyvin.
22, 23. a) Miten joku tekee itsensä käyttökelpoiseksi valvojan vastuisiin? b) Mitkä Raamatun periaatteet auttavat häntä onnistumaan?
22 Miten joku tekee itsestään käyttökelpoisen valvojan vastuisiin? Ei tunkeutumalla eteenpäin, imartelemalla valvojaa tai kertomalla omista ominaisuuksistaan, jotka tekevät hänestä sopivamman tehtävään. Ei myöskään yrittämällä saada kannatusta toisten keskuudessa seurakunnassa arvostelemalla nykyisiä palvelijoita Absalomin tavoin. (2. Sam. 15:2–6) Ei, vaan päinvastoin ensin asianmukaisesti suorittamalla kristittyjen kaikki päävelvollisuudet, jotka on mainittu edellisessä kirjoituksessa. Edistymällä hengen hedelmien kehittämisessä. Sitten osoittamalla intoa, ahkeruutta ja säännöllisyyttä kaikkien seurakunnan kokousten sekä palvelustoiminnan tukemisessa. Osallistumalla valmennusohjelmaan, ilmaisemalla halukkuutta toisten auttamisessa ja kaikissa sellaisissa. Toiset havaitsevat nämä. Timoteus teki tällä tavalla itsensä kelvolliseksi lisävastuisiin. ”Hänestä veljet . . . todistivat hyvää.” (Apt. 16:2; 1. Tim. 4:12–16) On myös tärkeätä olla uskollinen jokaisen velvollisuuden suorittamisessa, miten pieneltä tai vähäpätöiseltä se näyttäneekin. ”Joka vähimmässä on uskollinen, on paljossakin uskollinen.” – Luuk. 16:10.
23 Kaikki te, jotka voitte, tavoitelkaa siis lisävelvollisuuksia, valvojan suurenmoista työtä. Ja te, jotka olette valvojia, omaksukaa lisävelvollisuutenne. ”Kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, . . . ei häpeällisen voiton tähden, vaan sydämen halusta, ei herroina halliten niitä, jotka ovat teidän osallenne tulleet, vaan ollen laumalle esikuvina.” – 1. Piet. 5:2, 3.