Mitä Jumalan Ylimmäinen Pappi tekee ihmisten hyväksi

”Senkaltainen ylimmäinen pappi meille sopikin: pyhä, viaton, tahraton, syntisistä erotettu ja taivaita korkeammaksi tullut.” – Hepr. 7:26.

1, 2. Miten siihen suhtaudutaan, että niin monet hylkäävät papinvirkansa, ja mitä ajankohtaisia kysymyksiä tehdään tämän tilanteen johdosta?

NYKYÄÄN monet hylkäävät papinviran, varsinkin siinä osassa uskonnollista maailmaa, jota sanotaan kristikunnaksi. Kristikunnassa vallitsee jo nyt pappispula. Tulevaisuudessa on odotettavissa aika, jolloin maan päällä ei ole ainoatakaan ihmispappia. Mitä se merkitsee sinulle? Monet uskonnolliset ihmiset sellainen ajatus tekee hyvin levottomiksi. Tuleeko ihmiskunta toimeen ilman maan päällä olevia pappeja? ”Tulee!” huutaa ateisti ja lisää: ”Olisi hyvä, että pääsisimme eroon papeista!” Mutta tällainen vihamielinen huudahdus pappeja vastaan loukkaa eri uskontoihin kuuluvien uskonnollisten ihmisten tunteita, sillä he ovat kiintyneitä niihin pappeihin, joita heillä vielä on. Loukataanko näitä uskonnollisia ihmisiä, menettävätkö he jotakin ehdottoman tärkeätä, kun maan päällä ei ole enää yhtään ihmispappia?

² Korkeimman auktoriteetin mukaan ihmissukua kohtaa tulevaisuudessa tällainen tilanne papiston suhteen. Koska papinvirkaan liittyy aina ajatus ”Jumalasta”, niin onko edessämme jumalankielteinen maailma? Joutuuko ihmissuku iäti kamppailemaan heikkouksiensa, epätäydellisyyksiensä, vahingollisten tapojensa, sairauksien ja kuoleman kanssa, kunnes se sammuu omien epäpuhtauksiensa, epätäydellisyyksiensä ja itsetuhotaipumustensa johdosta tai kunnes kaikenkäsittävä katastrofi tuhoaa sen avaruudesta käsin? Miten tahansa suhtaudummekin pappeihin, on olemassa vakavia kysymyksiä, jotka koskevat meidän kaikkien hyvinvointia.

3. Mitä historia on osoittanut papeista ja ihmistekoisista jumalista?

³ Historian tutkijat tietävät hyvin nykyään, että ihmiset ovat tuhansien vuosien ajan asettaneet itselleen omia jumalia ja omia pappeja uhratakseen näille ihmistekoisille jumalille. Muinaisilla babylonialaisilla oli omat jumalansa ja ihmisten asettamat papit, jotka palvelivat jumalia. Muinaisilla egyptiläisillä oli omat jumalansa ja taikuutta harjoittavat pappinsa. Muinaisilla assyrialaisilla oli omat jumalansa ja pappinsa. Samoin muinaisilla persialaisilla ja meedialaisilla sekä muinaisilla kreikkalaisilla ja roomalaisilla. Muinaisen keski-idän pakana-asukkailla, jotka tunnettiin kanaanilaisina, oli omat jumalansa ja pappinsa, jotka uhrasivat jopa ihmisiä. Nuo jumalat ovat kuolleita. Sen todistukseksi heidän temppelinsä ja alttarinsa ovat nykyään raunioina. Nykyihmisen mieleen herää syystä kysymyksiä: Mitä hyötyä noista elottomien jumalien papeista oli ihmiskunnalle? Mitä hyvää nuo papit todellisuudessa tekivät ihmisille? Ihmisen historian muistiinmerkinnät eivät esitä ainoatakaan kiitoksen arvoista tekoa vastaukseksi!

4. Vaikka hindulaiset ja buddhalaiset papit palvelevat miljoonia ihmisiä, niin mitä me kysymme niistä, joita he palvelevat, ja onko vastaus eduksi näille papeille?

⁴ Hindupappeja alkoi esiintyä satoja vuosia ennen ajanlaskumme alkua, ennen aikakautta, jota jotkut erheellisesti sanovat kristilliseksi ajaksi. Samoin buddhalainen papisto esittäytyi kauan ennen ajanlaskumme alkua. Hindulaiset ja buddhalaiset papit palvelevat yhä satoja miljoonia uskonnollisia ihmisiä, mutta heistä on esitettävä sama kysymys. Mitä nämä papit ovat tehneet ihmisten hyväksi, varsinkaan omien hindulaisuuden ja buddhalaisuuden kannattajiensa hyväksi? Näiden ihmisten tämänhetkinen tila antaa paremman vastauksen kuin meidän sanoiksi pukemamme vastaus olisi. Vastaus ei ole eduksi näiden pappien jumalille.

5. Mistä uskonnollisesta ryhmästä on muodostunut voimakkain meidän aikanamme, ja mitä meidän on kysyttävä siihen kuuluvista?

⁵ Onko kristikunnalla mitään kerskattavaa ns. pakanamaailmaan verrattuna? Ei! Kristikunnan papistosta on maailmanuskonnon historiassa muodostunut voimakkain uskonnollinen järjestö nykyään. Sillä on ollut satoja vuosia määräysvalta maailman uskonnollisissa asioissa. Sen uskontokunnissa on tänä vuonna yli 900 miljoonaa jäsentä. Näistä uskontokunnista ellei myös maailman kaikista uskontojärjestöistä on suurin ja voimakkain roomalaiskatolinen kirkko. Siitä syystä sillä on ollut erittäin vastuullinen asema tässä maailmassa, ja sitä voidaan pitää tilivelvollisena paljosta. Ollaksemme oikeudenmukaisia ns. pakanauskontojen pappeja kohtaan meidän on kysyttävä, mitä nämä kristikunnan katoliset ja protestanttiset papit ovat tehneet ihmisten hyväksi. Ovatko he tehneet ns. kristityistä kansoista mallin, jota miljardien ”pakanoiden”, joita he ovat yrittäneet käännyttää, kannattaa jäljitellä? Ovatko he tuoneet ainoan elävän tosi Jumalan ihmisten luo, tai ovatko he tuoneet ihmiset ainoan elävän tosi Jumalan luo? Kuka vastaa myöntävästi näihin kysymyksiin?

6. Koska Jumalan tosi papisto on esitetty väärin, niin mitä monet ajattelevat Jumalasta, mutta onko se todellisuudessa oikea asenne?

⁶ Kun tarkastelemme, mitä papit, jotka väittävät edustavansa Jumalaa ihmisten edessä, ovat saaneet aikaan, niin havaitsemme varmasti, että Jumala on esitetty väärin ihmiskunnalle kokonaisuutena. Eikä siinä kaikki, vaan myös ainoan elävän tosi Jumalan tosi papisto on esitetty väärin ihmiskunnalle. Ei siksi ihme, että Jumala on kuollut lukemattomien ihmisten sydämessä ja mielessä, ja voidaan sanoa, että heille Jumala on kuollut. He eivät halua olla missään tekemisissä Jumalan eikä hänen tosi papistonsa kanssa. Mutta vaikka heiltä puuttuukin havaintokykyä ja uskoa ihmisten asettamien pappien toiminnan vuoksi, niin se ei tee tyhjäksi eikä todista vääräksi sitä, että elävä, korkein, kaikkivaltias, kaikkiviisas Jumala on olemassa. Eikä heidän uskon ja ymmärryksen puutteensa tee tyhjäksi myöskään sitä rakkaudellista päätöstä, mitä tämä korkein, kaikkivoipa Jumala toteuttaa meidän aikanamme koko ihmiskunnan siunaukseksi. Se, ettei heillä ole tietoa totuudesta, ei pane Jumalan itsensä uhraavaa Ylimmäistä Pappia pois viralta; se vain sokaisee ihmiset juuri nyt näkemästä kaikkea sitä hyvää, mitä Jumalan Ylimmäinen Pappi tulee tekemään puutteenalaisten ihmisten hyväksi kaiken sen lisäksi, mitä hän on jo tehnyt.

7. a) Mitä ihmisiä kehotetaan tekemään sen sijaan että tulisivat kyynisiksi? b) Kuka on ensimmäinen Raamatussa mainittu Jumalan pappi?

⁷ Älkööt kuitenkaan ihmiset, jotka ovat pettyneet ihmisten virkaan asettamien monenlaisten pappien suhteen, tulko kyynisiksi ivaten historian kertomusta. Ainoalla elävällä tosi Jumalalla on ollut todellisia pappeja maan päällä, ja nämä ovat tehneet todella hyvää ihmisille ja ovat toimineet tehokkaasti Jumalan puolesta ihmiskunnan hyväksi. Muistiinmerkinnät sellaisista arvokkaista papeista ovat siinä pyhässä kirjassa, joka on levinnyt nyt ympäri maapallon yli 1 200 kielellä, Pyhässä Raamatussa. Raamatun esittämän ensimmäisen virkaan määrätyn Jumalan papin nimi on hyvin merkityksellinen. Tiedätkö, mikä hänen nimensä on? Se mainitaan Raamatun ensimmäisessä kirjassa. Se on Melkisedek, ja tämä nimi merkitsee ’vanhurskauden kuningas’. Se on todella hyvin sopiva nimi, sillä tämä pappi, joka eli 20. vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua, oli samalla Saalemin, keski-idän vuorilla sijaitsevan muinaisen kaupungin, kuningas. Ilmeisesti Jerusalemin kaupunki, joka on aiheuttanut nykyään sekä kansainvälistä että uskonnollista kiistaa, on samalla paikalla kuin muinainen Saalem.

8. a) Mitä joku, joka on menettänyt uskon, saattaisi ajatella tästä Melkisedekiä koskevasta tiedosta? b) Miten meidän pitäisi suhtautua tähän tietoon?

⁸ ”Entä sitten? Mitä kukaan hänestä välittää? Melkisedek eli 3 800 vuotta sitten! Hän ei elä meidän aikanamme eikä voi tehdä mitään meidän hyväksemme.” Joku, joka ei usko, että todellisia Jumalan pappeja on lainkaan olemassa, saattaisi huudahtaa näin ikävystyneenä. Mutta meidän kaikkien pitäisi välittää. Siihen on hyvä syy. Tämä Pyhässä Raamatussa mainittu ensimmäinen virallisesti virkaan määrätty Jumalan pappi on profeetallinen esikuva. Hän kuvaa Jumalan Ylimmäistä Pappia, hänen nykyistä Ylimmäistä Pappiaan. Jumala itse sanoo siten henkeytetyssä kirjoitetussa Sanassaan, Pyhässä Raamatussa. Siksi voimme herättää kysymyksen: ”Mitä Jumalan Ylimmäinen Pappi tekee ihmisten hyväksi?” Koska hän on muinaisen Melkisedekin kaltainen pappi, niin ihmisillä on syytä odottaa häneltä paljon, niin, kaikkea.

MELKISEDEK ASETTAA MALLIN

9. Kuka oli Aabraham, ja kuka oli Aabrahamin Jumala?

⁹ Tuolloin, 20. vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua, kaksi hyvin merkittävää henkilöä tapasi toisensa. Toinen oli pappi Melkisedek, Saalemin kuningas. Toinen oli Aabraham, Terahin poika. Kuka Aabraham oli? Jos kysyt nykyisiltä muhamettilaisilta arabeilta, niin he kertovat sinulle hänestä. Tai jos kysyt monoteistisilta juutalaisilta, niin hekin kertovat sinulle Aabrahamista. Sekä muhamettilaiset arabit että juutalaiset pitävät Hebronissa, keski-idässä, sijaitsevaa Aabrahamin hautapaikkaa pyhänä. Kumpikin rotu sanoo häntä esi-isäkseen. Toisin kuin monet meidän aikamme ihmiset Aabraham uskoi yhteen elävään tosi Jumalaan. Aabraham käytti palvonnassaan tämän Jumalan nimeä, ja se nimi, jolla Aabraham kutsui häntä, löytyy Aabrahamin omista sanoista, jotka on merkitty muistiin 1. Moos. 14:22:een: ”Minä nostan käteni Herran [Jehovan, Virol. käännös, As ym.], Jumalan, Korkeimman, taivaan ja maan luojan, puoleen.” Aabraham lausui nämä sanat pian sen jälkeen, kun hän oli tavannut Melkisedekin Saalemissa.

10, 11. Miksi Aabrahamia sanottiin ”Jehovan ystäväksi”, ja minkä liiton Jehova teki Aabrahamin kanssa?

¹⁰ Aabrahamia sanotaan ”hebrealaiseksi” joko siksi, että hän oli Eeberin (Nooan pojanpojan pojanpojan) jälkeläinen, tai siksi, että hän tuli Eufrat-virran toiselta (itä-) puolelta. (1. Moos. 10:21; 11:16; 14:13; Joos. 24:3) Koska Aabraham uskoi Jumalaan ja oli hänelle kuuliainen, häntä sanottiin ”Jumalan ystäväksi” eli ”Jehovan ystäväksi” (Um). (2. Aikak. 20:7; Jes. 41:8; Jaak. 2:23) Tälle uskolliselle ystävälle Jehova Jumala antoi suurenmoisen lupauksen, ja vaikka hän antoi sen jo 20. vuosisadalla eaa., niin siihen sisällytettiin myös meidät tällä 20. vuosisadalla yleistä ajanlaskua elävät ihmiset. Ennen kuin Aabraham saapui Eufrat-virran toiselta puolen Luvattuun maahan, Jumala antoi tämän lupauksen eli teki yksipuolisen liiton. Raamatussa 1. Moos. 12:1–3 kertoo tästä tapahtumasta seuraavasti:

¹¹ ”Ja Herra sanoi Abramille: ’Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Niin minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi. Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä [kaikki maan perheet, Um].” – 1. Moos. 12:1–3.

12. a) Miten joku voi päästä osalliseksi Jumalan Aabrahamille suomasta siunauksesta? b) Missä tilaisuudessa Jumala vahvisti lupauksensa Aabrahamin siunaamisesta?

¹² Jos kuulut yhteen ”maan perheistä”, niin tulet siunatuksi Jumalan ystävässä Aabrahamissa, edellyttäen tietysti, ettet kiroa Aabrahamia, sillä silloin Jumala kiroaa sinut. Jumala siunaa ne, jotka siunaavat Aabrahamia. Tämä Aabrahamille annettu lupaus, joka sisältää sinutkin, vahvistettiin myöhemmin Aabrahamille Jumalan omalla juhlallisella valalla. Se tapahtui noin 50 vuotta sen jälkeen, kun Jumala oli todistanut, että Aabraham oli halukas jopa uhraamaan poikansa Iisakin, jota hän erikoisesti rakasti, esittämällä hänet uhriksi Jumalalle. Raamatussa 1. Moos. 22:15–18 kuvailee, kuinka Jumala vannoi enkelinsä kautta: ”Ja Herran enkeli huusi Aabrahamille toistamiseen taivaasta ja sanoi: ’Minä vannon itse kauttani, sanoo Herra: Sentähden että tämän teit etkä kieltänyt minulta ainokaista poikaasi, minä runsaasti siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja hiekka, joka on meren rannalla, ja sinun jälkeläisesi valtaavat vihollistensa portit. Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sentähden että olit minun äänelleni kuuliainen.’” – 1. Moos. 22:15–18.

13. Miksi luvattu siunaus on varma, ja miksi ihmiskunta tarvitsee siunausta?

¹³ Jos kuulut maan ”kansakuntiin”, niin sinulla on tällä 20. vuosisadalla toivo tulla siunatuksi Aabrahamin Siemenessä eli sen välityksellä. Eikö sinun pitäisi olla kiinnostunut siitä? Muista, että se on Jehova Jumalan vannoman valan mukaista. Hän ei vanno väärin. Hän ei jätä täyttämättä valaansa, jonka hän on vahvistanut vannomalla itsensä kautta, koska hän ei voinut vannoa kenenkään korkeamman kautta. Siksi maan kaikki perheet ja kansakunnat tullaan varmasti siunaamaan. Ihmiskunta totisesti tarvitsee nykyään tällaista siunausta, sillä ihmiset eivät ole koskaan saaneet osakseen sellaista siunausta pappiensa välityksellä, jotka ihmiset ovat asettaneet virkaan. Elä toivossa. Usko Jumalaan niin kuin Aabrahamkin, sillä siunaus on tuleva Jumalan Ylimmäisen Papin välityksellä. Se on käsillä!

14, 15. a) Miten Jehova todisti, että hän todella siunasi Aabrahamin? b) Kuka oli Melkisedek, ja mitä tapahtui, kun hän tapasi Aabrahamin?

¹⁴ Todistukseksi siunauksestaan Aabrahamille Jumala antoi hänelle voiton, kun Mesopotamiasta hyökkäsi kuninkaita, jotka ryöstivät maata ja ottivat mukaansa Aabrahamin veljenpojan Lootin ja hänen perheensä. Pelastettuaan Lootin ja hänen perheensä Aabraham kotimatkallaan tapasi Melkisedekin Saalemin kaupungissa. Kuka tämä Melkisedek oli? Raamatun henkeytetty kertomus ei sano hänen olleen heprealainen. Hän ei varmastikaan ollut juutalainen eli israelilainen. Jumala ei paljastanut edes henkeytetyn profeettansa Mooseksen kautta Melkisedekin sukuperää. Raamattu ei mainitse myöskään mitään Melkisedekin kuolemasta. Hänet esitetään Raamatun kertomuksessa sen tähden, mikä hän oli ja mitä hän teki kohdatessaan voittoisan Aabrahamin, ja sen tähden, että hän oli profeetallinen kuvaus Jumalan iankaikkisesta Ylimmäisestä Papista. Seuraavassa on lyhyt kertomus hänestä:

¹⁵ ”Ja Melkisedek, Saalemin kuningas, toi leipää ja viiniä; hän oli Jumalan, Korkeimman, pappi. Ja hän siunasi hänet sanoen: ’Siunatkoon Abramia Jumala, Korkein, taivaan ja maan luoja. Ja kiitetty olkoon Jumala, Korkein, joka antoi vihollisesi sinun käsiisi.’ Ja Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta.” – 1. Moos. 14:18–20.

16. a) Kuka Aabrahamin ohella sai siunauksen Melkisedekiltä? b) Keneksi Aabraham tunnusti Melkisedekin, ja mitä Aabraham siksi teki?

¹⁶ Melkisedek siunasi Aabrahamia eikä kironnut, ja täten hän vahvisti Jumalan siunauksen Aabrahamille. Siten Melkisedek siunasi myös Aabrahamin vielä syntymättömän ”siemenen”, jossa maan kaikki kansakunnat tulevat siunatuiksi. Melkisedek antoi kunnian Aabrahamin sotilaallisesta voitosta ”Jumalalle, Korkeimmalle, taivaan ja maan luojalle”. Hän kiitti korkeinta Jumalaa, koska Hän oli luovuttanut Aabrahamin sortajat hänen käsiinsä. Aabraham pani sen merkille, ja siksi hän tunsi olevansa kiitollisuudenvelassa Korkeimmalle. Hän tunnusti Melkisedekin ”Jumalan, Korkeimman, papiksi”. Tästä syystä hän antoi Melkisedekille kymmenykset eli kymmenesosan sortavilta vihollisilta saamastaan voittosaaliista. Kaikki anastetut tavarat Aabraham palautti niiden alkuperäisille omistajille. Kukaan ihminen maan päällä ei siten voinut väittää tehneensä Aabrahamia aineellisesti rikkaaksi. Hän luotti siihen siunaukseen, minkä ”Jumalan, Korkeimman, pappi” oli hänelle lausunut. – 1. Moos. 14:21–15:1.

PAPPI ”MELKISEDEKIN JÄRJESTYKSEN MUKAAN”

17. a) Vaikka Melkisedek katosi näkyvistä tämän tapahtuman jälkeen, niin mistä tiedämme, että Jehova muisti hänet noin 400 vuotta myöhemmin? b) Kun oli vielä kulunut noin 400 vuotta, niin kenen malliksi Jumala teki Melkisedekin?

¹⁷ Tämän 20. vuosisadalla eaa. sattuneen merkittävän tapahtuman jälkeen Melkisedek, Saalemin kuningas, katosi äkkiä näkyvistä. Hänellä ei ollut seuraajia; hän ei aloittanut kuninkaitten ja pappien sukua, joka olisi pitänyt hänen nimensä muistissa. Babylonian, Assyrian, Egyptin ja Kanaanin maan väärien jumalien papit jatkoivat jumaliensa palvelemista, mutta Melkisedek katosi heidän keskuudestaan salaperäisellä tavalla. Mutta Korkein ei unohtanut pappiaan, Saalemin kuningasta. Yli 400 vuotta myöhemmin hän kirjoitutti lyhyen maininnan Melkisedekistä, ”Jumalan, Korkeimman, papista”, Tooraan, Mooseksen kirjoittaman henkeytetyn kirjan siihen osaan, joka nykyään tunnetaan 1. Mooseksen kirjana. Yli 400 vuotta sen jälkeen (eli noin vuonna 1070 eaa.) Jehova Jumala, Korkein, palautti mieleen Melkisedekin erittäin hämmästyttävällä tavalla. Hän esitti Melkisedekin Jumalan tulevan Ylimmäisen Papin malliksi, hänen, joka todella tekee jotain ihmisten hyväksi, jotain, minkä arvo on iankaikkinen. Miten Korkein esitti sen ja milloin?

18, 19. a) Mihin kuningas Daavid pystytti pääkaupunkinsa? b) Mitä Jehova henkeytti Daavidin kirjoittamaan, niin kuin Ps. 110 nykyään esittää, ja kuka meitä erikoisesti kiinnostava mainitaan siinä?

¹⁸ Se tapahtui ensimmäisen Jerusalemissa hallinneen kuninkaan Daavidin aikana. Daavid oli patriarkka Aabrahamin, ”Jumalan ystävän”, jälkeläinen. Kuningas Daavid rakasti ja palvoi Jehovaa, Aabrahamin Jumalaa. Jehova Jumala, Korkein, oli auttanut kuningas Daavidia valloittamaan Siionin vuoren, Jerusalemin linnoituksen, noin vuonna 1070 eaa. Tuolle muinaiselle Siionin vuorelle kuningas Daavid pystytti pääkaupunkinsa ja rakensi kuninkaallisen palatsinsa, ja sinne hän vei kaikkein pyhimmän uskonnolliseen kalustoon kuuluvan esineen, Jehovan liitonarkin, mikä vertauskuvasi Jehovan läsnäoloa valitun kansansa keskuudessa. (2. Sam. 5:4–6:19) Näin ollen maallisella Siionin vuorella hallitseva kuningas Daavid oli kaikkien Jehovan valitun kansan kahdentoista sukukunnan näkyvä herra. Jonkin aikaa tämän jälkeen Jehova henkeytti kuningas Daavidin profeettana kirjoittamaan erään psalmin. Se on nykyään merkitty 110. psalmiksi Raamatun Psalmien kirjaan, heprealaiseen laitokseen. Siinä Jehova Jumala ennusti sellaisen tulon, joka olisi kuningas Daavidinkin Herra. Kuningas Daavid tunnustaa siis tässä psalmissa tämän tulevan herruuden ja ennustaa, mikä virka hänellä tulee olemaan ja missä ja mitä hän tulee tekemään. Daavid sanoi Psalmissa 110:1–4:

¹⁹ ”Herra [Jehova, Um] sanoi minun herralleni: ’Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi’. Herra [Jehova] ojentaa sinun valtasi valtikan Siionista; hallitse vihollistesi keskellä. Altis on sinun kansasi sinun sotaanlähtösi päivänä: pyhässä asussa sinun nuori väkesi nousee eteesi, niinkuin kaste aamuruskon helmasta. Herra [Jehova] on vannonut eikä sitä kadu: ’Sinä olet pappi iankaikkisesti, Melkisedekin järjestyksen [tavan, Um] mukaan’.” – Ps. 110:1–4.

20. Kuka oli oleva vielä tärkeämpi kuin Melkisedek, ja mikä asema tällä oli oleva?

²⁰ Voimmeko nyt ymmärtää, miksi tämä Melkisedek, ”Jumalan, Korkeimman, pappi”, joka eli yli 3 800 vuotta sitten, oli niin tärkeä? Mutta miten tärkeä tahansa itse Melkisedek lieneekin ollut ainoan elävän tosi Jumalan todellisten pappien historiassa, niin vielä tärkeämpi on se, jota Melkisedek kuvasi, eli se, jonka Jehova Jumala vannoi tekevänsä papiksi ”Melkisedekin järjestyksen mukaan”. Hän merkitsee paljon enemmän meille nykyään. Tämän Melkisedekin kaltaisen papin oli määrä olla kuningas Daavidinkin Herra, Daavidin, joka aikanaan hallitsi keski-itää Eufrat-virrasta Egyptin virtaan saakka. Tämän tulevan, kuningas Daavidin jälkeläisen, ei ollut määrä olla ainoastaan Kuningas vaan myös pappi, nimittäin Melkisedekin kaltainen ”Jumalan, Korkeimman, pappi”. Hänen ei pitänyt ainoastaan olla kuningas Daavidia korkeampi herruudessa, vaan hänen piti myös istua Jehova Jumalan oikealla puolella taivaissa. Siten Siion, mistä hänen valtansa valtikka piti ojentaa, ei ollut maallinen vaan taivaallinen Siion. Kuka hän sitten on?

21, 22. Mitkä olosuhteet Jeesuksen päivinä saivat aikaan sen, että Ps. 110 tuli keskustelun aiheeksi Herodeksen temppelissä Jerusalemissa, ja minkä vaikean kysymyksen Jeesus esitti siinä yhteydessä?

²¹ Yli tuhanteen vuoteen siitä, kun kuningas Daavid kirjoitti Psalmin 110 Jumalan henkeytyksestä, ei Melkisedekiä mainita Raamatun pyhissä kirjoituksissa. Mutta sitten ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla keski-idässä sattuneiden huomattavien tapahtumien vuoksi Psalmi 110, joka mainitsee Melkisedekin, tulee esiin uskonnollisessa keskustelussa Jerusalemissa, entisessä Saalemissa, missä Melkisedek oli kuningas ja pappi. Se tapahtui siellä kuningas Herodes Suuren rakennuttamassa mahtavassa temppelissä. Keskustelussa esitetään ajatuksia herättävä kysymys. Jos olisit ollut silloin mukana tuossa keskustelussa, niin olisitko osannut vastata kysymykseen? Saddukeusten ja fariseusten uskonlahkojen älyniekat eivät osanneet. Kysymyksen esitti Jeesus, kuningas Daavidin todellinen jälkeläinen, ja se koski Messiasta eli Kristusta.

²² Matt. 22:41–46 esittää silminnäkijän kertomuksen keskustelusta: ”Ja fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä sanoen: ’Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?’ He sanoivat hänelle: ’Daavidin’. Hän sanoi heille: ’Kuinka sitten Daavid Hengessä kutsuu häntä Herraksi, sanoen: ”Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle”. Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?’ Ja kukaan ei voinut vastata hänelle sanaakaan; eikä siitä päivästä lähtien yksikään enää rohjennut kysyä häneltä mitään.”

23–25. a) Milloin piti vastata Jeesuksen herättämään kysymykseen? b) Mikä helluntaipäivän tapahtuma osoitti, että oli aika ymmärtää Raamatun ennustuksen täyttymys?

²³ Tämä keskustelu käytiin tiistaina, niisan-kuun 11. päivänä Jerusalemin uskonnollisen kalenterin mukaan vuonna 33 yleistä ajanlaskuamme. Vain 54 päivää myöhemmin uskonnollisen šabuoth- eli helluntaijuhlan aamuna siivan-kuun 6. päivänä tähän meille nykyään erittäin tärkeään kysymykseen annettiin Jerusalemissa arvovaltainen vastaus Korkeimman henkeytyksestä. Ennen sitä tämä kiistanalainen persoona, Jeesus, oli naulittu paaluun ja kuollut perjantaina niisan-kuun 14. päivänä ja herätetty kuolleista sunnuntaiaamuna niisan-kuun 16. päivänä, ja 40 päivää sen jälkeen, torstaina ijarin 25. päivänä hän oli noussut taivaaseen. Tällä kaikella oli paljon useampia kuin pari kolme silminnäkijää. Mutta kymmenen päivää sen jälkeen, kun Jeesus oli noussut taivaaseen, tuli tuo erittäin merkittävä helluntaipäivä, sunnuntai, siivan-kuun 6:s vuonna 33. Tuona aamuna tapahtui ennen kello 9:ää ihme. Jumalan pyhä henki vuodatettiin silminnähtävällä tavalla Jeesuksen 120 opetuslapseen, jotka odottivat eräässä Jerusalemin yläsalissa. Lisätodistukseksi tästä he kaikki alkoivat puhua monilla vierailla ei-juutalaisilla kielillä Jumalan suurenmoisista teoista. – Apt. 2:1–4; 1:1–15.

²⁴ Kun uutinen tästä levisi ympäri Jerusalemia, tuhannet helluntain viettäjät kokoontuivat katsomaan omin silmin tätä ihmeellistä tapahtumaa. He eivät ymmärtäneet, että heidän silmiensä edessä täyttyi Jooelin 2:28, 29:n muinainen ennustus. Silloin yksi Jeesuksen 120 opetuslapsesta astui esiin ja selitti, että 800 vuotta vanha ennustus, joka koski Jehova Jumalan hengen vuodattamista kaikenlaiseen lihaan, oli alkanut täyttyä. Sitten puhuja, Simon Pietari Galileasta, jatkoi:

²⁵ ”Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesuksen, Nasaretilaisen, sen miehen, josta Jumala todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala hänen kauttansa teki teidän keskellänne, niinkuin te itse tiedätte, hänet, joka teille luovutettiin, Jumalan ennaltamäärätyn päätöksen ja edeltätietämyksen mukaan, te laista tietämättömien miesten kätten kautta naulitsitte ristille [paaluun, Um] ja tapoitte. Hänet Jumala herätti ja päästi kuoleman kivuista, niinkuin ei ollutkaan mahdollista, että kuolema olisi voinut hänet pitää. Sillä Daavid sanoo hänestä.”

26, 27. a) Miten Pietari selitti pyhän hengen vaikutuksesta Ps. 110:1–4:n? b) Miksi arvonimen ”Melkisedekin järjestyksen mukaan” käyttäminen Rooman paaveista on sen tähden väärin?

²⁶ Osoitettuaan Ps. 16:8–11:een kirjoitettujen Daavidin sanojen täyttyneen tässä Jeesus Nasaretilaisessa opetuslapsi Simon Pietari lopetti puheensa sanoen: ”Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme. Koska hän siis on Jumalan oikean käden voimalla korotettu ja on Isältä saanut Pyhän Hengen lupauksen, on hän vuodattanut sen [hengen], minkä te nyt näette ja kuulette. Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin, vaan hän sanoo itse: ’Herra [Jehova, Um] sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.’ Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.” – Apt. 2:5–36.

²⁷ Psalmin 110 muukin osa soveltuu näin ollen tähän kuolleista herätettyyn Jeesukseen, joka on Daavidin Herra ja myös Jumalan Kristus eli Messias. Hän on se, jonka Jehova Jumala vannoi olevan pappi iankaikkisesti ”Melkisedekin järjestyksen mukaan”. (Ps. 110:4) Niin kuin muinaisella Melkisedekillä hänelläkään ei ole seuraajaa. Sen tähden arvonimi ”Melkisedekin järjestyksen mukaan” on sovellettu väärin Rooman ja Vatikaanivaltion paaveihin. Tämä on ihmisten keksimä arvonimi ja väärä, sillä paavit eivät ole tehneet mitään sellaista ihmisten hyväksi, että ansaitsisivat sellaisen arvonimen.a Jeesuksen Kristuksen aika palvella Jumalaa vastakuvallisena Melkisedekinä ei päättynyt, kun paavi Leo I asetettiin virkaan, sillä Jeesus Kristus on ”pappi iankaikkisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan”. Tätä papillista kunniaa ei anneta kenellekään muulle. (Ps. 110:4) Tämä on hyvin tärkeää maan päällä oleville ihmisille.

MITÄ HÄN ON VOINUT TEHDÄ IHMISTEN HYVÄKSI

28. Minkä Jumalan kerran hyväksymän pappeuden Jeesus lakkautti?

²⁸ Sen perusteella, mitä Jeesus Kristus Jumalan Ylimmäisenä Pappina ”Melkisedekin järjestyksen mukaan” jo on tehnyt ihmisten hyväksi, hän on lakkauttanut erään toisen pappeuden. Kuinka niin? Oletko koskaan pannut merkille, että kun Jeesuksen Kristuksen pappeus vastakuvallisena Melkisedekinä tuli voimaan, juutalaisen kansan pappeus lakkasi? Se ei ollut mikään sattuma vaan Korkeimman tahdon mukaista. Mutta miksi? Eikö Juudan kansan pappeuden perustaja ollut korkein Jumala, jonka ainoan nimi on Jehova? Oli. Tuo muinainen pappeus perustettiin leeviläisen Aaronin, profeetta Mooseksen veljen, perheeseen. Aaronista tuli ensimmäinen ylimmäinen pappi ja hänen pojistaan tuli alipappeja. Tämä Aaronin suvun pappeus saatettiin voimaan vuonna 1512 eaa., sen jälkeen kun Jehova Jumala vapautti valitun kansansa Egyptin orjuudesta. Papisto palveli Israelin kansaa sen kansallisen sopimuksen eli liiton mukaisesti, minkä Jehova Jumala teki kansan kanssa Mooseksen ollessa välittäjänä. – 2. Moos. 28:1–29:44; 40:1–32.

29. Kuinka kauan Aaronin suvun papisto toimi, ja mikä lopetti sen?

²⁹ Tämä papisto toimi Israelissa 1 581 vuotta, vuodesta 1512 eaa. vuoteen 70. Sen ensimmäinen ylimmäinen pappi oli leeviläinen Aaron; sen 83:s eli viimeinen ylimmäinen pappi historiallisten muistiinmerkintöjen mukaan oli Pannias eli Piinehas,b jonka virkakausi päättyi äkkiä vuonna 70. Miksi? Koska Jerusalem ja sen temppeli hävitettiin tuona vuonna. Ylimmäinen pappi Pannias (Piinehas) epäilemättä kuoli hävityksessä. Leeviläisten pappien ja heidän temppelipalvelijoittensa sukuluetteloita ei löytynyt sen jälkeen. Heprean kielessä kohen tarkoittaa pappia, ja monilla juutalaisilla on nykyään nimenä Cohen, ja on myös juutalaisia, joiden sukunimi on Levi. Mutta kukaan heistä ei voi sukuluetteloilla ehdottomasti todistaa olevansa papillisen Aaronin perheen tai Leevin suvun jälkeläinen.

30. Miksi Aaronin suvun pappeudella ei olisi mitään arvoa nykyään?

³⁰ Vaikka sellainen herra Cohen tai herra Levi voisikin todeta olevansa papillista tai leeviläistä syntyperää, niin sillä ei olisi hänelle mitään todellista arvoa nykyään. Miksi ei? Koska heidän virkapaikkaansa ei ole enää olemassa. Vuoden 70 jälkeen Jerusalemin temppelivuorelle ei ole rakennettu temppeliä Jehovan nimelle. Tuolla kerran pyhällä paikalla seisoo nykyään muhamettilainen Kalliomoskeija.

31. Vaikkei Jeesus tuominnutkaan juutalaista papistoa, niin minkä hän tuomitsi, ja mitä hän ennusti puhuessaan tästä asiasta, ja milloin ennustus toteutui?

³¹ Jerusalemin juutalaiset uskonnolliset johtajat yrittivät saattaa Jeesuksen Kristuksen pois olemassaolosta Messiaana ja vastakuvallisena Melkisedekinä surmaamalla hänet roomalaisten käden kautta. Hän ei kuitenkaan koskaan tuominnut juutalaista papistoa, sillä hän tiesi, että Jehova Jumala oli asettanut sen virkaan. Kirjanoppineet, fariseukset ja saddukeukset, juutalaiset lahkot, joihin papit, leeviläiset ja uskonnolliset hallitusmiehet kuuluivat, hän kyllä tuomitsi. (Matt. 23:1–36; 22:23–34) Kolme päivää ennen kuolemaansa Golgatalla Jeesus Kristus ennusti, että Rooman legioonat hävittäisivät Jerusalemin ja sen temppelin. Tämä oli tietysti myös ennustus siitä, että juutalainen Aaronin sukuhaaraa oleva papisto poistettaisiin pakolla pappispalveluksestaan. Tuon pelottavan vuonna 70 tapahtuneen hävityksen jälkeen ei kukaan Aaronin sukuun kuuluva ylimmäinen pappi ole palvellut Israelin kansaa. (Matt. 23:27–24:3, 15–20) Näin ollen ei mikään kansa, ei juutalainen eikä pakanakansa, voi odottaa todellista, pysyvää apua keiltään nykyisiltä juutalaisilta uskonnollisilta johtajilta.

32. Mistä lähtien Jeesus on ollut Jehovan Ylimmäinen Pappi, ja kuinka kauan hän on sellainen?

³² Jättikö juutalaisen papiston häviäminen Pyhän Raamatun Jumalan vaille ylimmäistä pappia? Ei, ei suinkaan! Ylösnousemuspäivänä, niisanin 16:ntena vuonna 33, Jumala herätti kuolleista iankaikkisen ylimmäisen pappinsa, Jeesuksen Kristuksen, jonka Jehova Jumala oli vannonut olevan ”pappi iankaikkisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan”! Hän on siis elänyt vuoden 70 jälkeenkin.

33, 34. a) Mitä Jehova tiesi Aaronin suvun papeista ja heidän uhreistaan? b) Mistä Aaronin suvun pappeus ja uhrit olivat profeetallinen esikuva?

³³ Jehova Jumalalla on todella ihmisten edut sydämellään. Hän tiesi, että Aaronin suvun papit, jotka hän oli määrännyt virkaan muinaisessa Israelissa, olivat kaikki epätäydellisiä, kuolevaisia ihmisiä. Hän tiesi, että uhrit, jotka hän oli määrännyt heidät suorittamaan temppelinsä alttarilla, olivat vain maaeläimiä ja lintuja, joiden elämän arvo oli vähäisempi kuin ihmisluomusten. Hän tiesi, ettei näiden eläinuhrien veren vuodattaminen voisi milloinkaan poistaa ihmisten syntejä eikä kumota syntistä ihmiskuntaa painavaa kuolemantuomiota. Noiden eläinuhrien veri ei voinut siten koskaan avata ihmisille tietä iankaikkiseen elämään maan päällä täydellisen taivaallisen hallituksen alaisuudessa. (Hepr. 10:1–4) Mitä hän sitten teki?

³⁴ Vuodesta 1512 eaa. vuoteen 33 Jehova Jumala käytti Aaronin sukuun kuuluvaa ylimmäistä pappia profeetallisena esikuvana tulevasta täydellisestä Ylimmäisestä Papista, joka todella varaisi Jumalalle uhrin poistaakseen ihmismaailman synnin. Hän käytti noita eläinuhreja esikuvana täydellisestä synnit poistavasta uhrista, jonka Jumalan todellinen Ylimmäinen Pappi varaisi. Tämän tähden Jeesuksen edelläkävijä Johannes Kastaja Jeesukseen Kristukseen viitaten julisti kansalle: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh. 1:29) Jeesus Kristus on Jumalan Ylimmäinen Pappi, ei siksi, että hän olisi leeviläisen Aaronin suvun jäsen, vaan siksi, että hän on kuolematon Ylimmäinen Pappi Jehova Jumalan vannoman valan perusteella. (Ps. 110:4; Hepr. 7:15–17) Hän on paljon korkeampi ja arvokkaampi kuin juutalainen ylimmäinen pappi Aaron ja kaikki hänen seuraajansa aina vuoteen 70 asti. Tämä kuvattiin sillä, kun muinainen pappi Melkisedek, Saalemin kuningas, siunasi Aabrahamia, leeviläisen Aaronin esi-isää. Täten Melkisedek siunasi Aaronin, joka oli vielä syntymättömänä Aabrahamin kupeissa, ja täten osoitettiin, että Aaron oli alhaisempi kuin pappi Melkisedek. – Hepr. 7:4–10.

35. Miksi Jeesus, Jehovan Ylimmäinen Pappi, ei tarvitse maallista temppeliä, ja mitä sellaista hän esitti Jehovalle, mikä poistaa synnit?

³⁵ Jeesus Kristus ei tarvitse aineellista maallista temppeliä, jollaista Aaronin suvun ylimmäiset papit käyttivät uhratessaan muinaisessa Jerusalemissa. Annettuaan oman täydellisen ihmiselämänsä uhriksi viattomana hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä ja hän nousi taivaaseen ilmestyäkseen Jumalan todelliseen läsnäoloon. Siellä hän esitti ainoalle elävälle tosi Jumalalle täydellisen ihmisuhrinsa täyden arvon ihmisten hyväksi. Aaronin suvun ylimmäiset papit veivät ainoastaan härkien ja kauristen verta maallisen temppelin kaikkeinpyhimpään, ja tämä veri oli vain kuvaannollista eikä voinut ottaa pois ihmisten syntejä ikuisiksi ajoiksi. Mutta Jeesus Kristus nousi Jumalan taivaalliseen läsnäoloon mukanaan oman verensä ansio, täydellisen ihmiselämän arvo. – Hepr. 9:22–26.

36, 37. Mitä Jeesus halusi tehdä saattaakseen kunniaan Isänsä nimen ja suvereenisuuden, ja mitä Jehova Jumala teki Jeesuksen hyväksi hänen viattomuutensa todistukseksi?

³⁶ Samoin kuin muinainen Melkisedek oli korkeampi kuin Aabraham ja hänen vielä syntymätön jälkeläisensä leeviläinen Aaron, niin Jeesus Kristuskin, Jehovan Ylimmäinen Pappi ”Melkisedekin järjestyksen mukaan”, on korkeampi kuin muinainen juutalainen ylimmäinen pappi. Hän on todellisuudessa Jumalan Poika, jonka hänen taivaallinen Isänsä lähetti alas taivaasta, jotta hänestä voi tulla täydellinen ihminen. Se oli suunnaton nöyrtymys Jumalan Pojalle, mutta hän nöyrtyi mielellään Jumalan nimen ja kaikkeudensuvereenisuuden kunniaan saattamiseksi. Ihmisenä hän joutui mitä suurimpien Saatanan aiheuttamien kiusausten kohteeksi sekä oman kansansa uskonnollisten johtajien, myös Aaronin suvun ylimmäisten pappien, raivoisan vainon kohteeksi. Kaikesta tästä huolimatta hän säilytti nuhteettomuutensa ollen ehdottoman kuuliainen ja tottelevainen Jumalalle, saarnaten Jumalan valtakuntaa ja tehden ihmisille sellaista hyvää, mitä minkään kansan uskonnolliset papit eivät voisi koskaan tehdä. Koska Jeesus oli ehdottoman kuuliainen Jumalalle ja horjumattomasti antautunut Jumalan valtakunnalle, niin hänet surmattiin, vaikka hän oli täysin viaton mies, mutta häntä syytettiin väärin herjauksesta ja poliittisesta kapinallisuudesta. Täten hän kuoli täydellisenä ihmisuhrina, jonka Jumala täysin hyväksyi.

³⁷ Todistukseksi Poikansa Jeesuksen Kristuksen viattomuudesta kaikkivaltias Jumala herätti hänet kuolleista kolmantena päivänä. Sen tähden apostoli Pietari kirjoittaa, että hänet ”kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä”. (1. Piet. 3:18) Tässä tilassa hän nousi henkipersoonana suoraan Jumalan läsnäoloon taivaaseen esittääkseen oikeuden Jumalalle täydellisen ihmisuhrinsa täyden arvon ihmisten lunastukseksi. Jehova Jumalalla ei siis ollut mitään syytä katua sitä, että hän oli vannonut Pojastaan Jeesuksesta Kristuksesta, että hän olisi ”pappi iankaikkisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan”! – Ps. 110:4; Fil. 2:5–11; Joh. 3:15–17.

EI KETÄÄN HÄNEN KALTAISTAAN PAPPIA

38. Mitä jotkut kristikunnan papit väittävät, mutta mitä he eivät voi tehdä?

³⁸ Sanohan, kuka maallinen pappi, juutalainen tai joku muu, on kyennyt tekemään tällaista ihmisten hyväksi! Jotkut kristikunnan papit kyllä väittävät, että he toistamalla Jeesuksen sanat, jotka hän lausui Herran ehtoollisen asettaessaan, kirjaimellisesti muuttavat leivän ja viinin Jeesuksen Kristuksen kirjaimelliseksi vereksi ja lihaksi, jotka siten uhrataan yhä uudelleen. He väittävät myös, että hän on Jumala eikä ainoastaan Jumalan Poika. Sitten he väittävät syövänsä Kristuksen lihaa ja juovansa hänen vertaan syömällä leipää ja juomalla viiniä kirkollisissa tilaisuuksissaan. Se tekisi heistä kannibaaleja. Muuan huomioitsija, joka tarkkaili tätä kristikunnan pappien menettelyä, sanoi: ”He syövät Jumalan, jonka he luovat.” Jos olettaisimme, että nuo papit todella luovat uudelleen Jeesuksen Kristuksen ruumiin ja veren tarjotakseen sen uhriksi, niin kuka noista papeista on koskaan noussut taivaaseen Jumalan läsnäoloon esittääkseen hänelle taivaassa tuon uskonnollisen uhrin arvon? Ei kukaan! Ihmiset eivät sen tähden saa mitään todellista hyötyä sellaisista pappiensa toistamista uskonnollisista ”uhreista”. Heidän pappinsa eivät pysty tekemään sitä, mitä Jeesus teki ihmisten hyväksi.

39. Miksi kristikunnan pappien väite, että Jeesuksen uhri täytyy toistaa, osoittautuu vääräksi?

³⁹ Juutalaisten pappien oli toistettava eläinuhrinsa joka vuosi, koska nuo uhrit olivat ihmistä alhaisempia eivätkä tarpeeksi arvokkaita ihmiskunnan lunastamiseksi. Kristikunnan papit toistavat joka päivä uhrinsa, koska he väittävät, että Jeesuksen Kristuksen uhrin arvo oli vain rajoitettu ja että uhri täytyy siksi toistaa maallisten pappien välityksellä. Mutta Jumalan kirjoitettu sana esittää selvästi monta kertaa, että täydellinen ihmisuhri oli täysin riittävä ja tyydyttävä, eikä sitä tarvitse enää toistaa. (Hepr. 9:27, 28; 10:10) Siitä syystä kristitty apostoli Paavali sanoo, että ”Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse”, ei edes uskonnollisessa messu-uhrissa. (Room. 6:9) Hän on nyt kuolematon taivaallinen pappi, ja koska hän on kuolematon, hän on iäti Ylimmäinen Pappi. Hän kykenee aina palvelemaan henkilökohtaisesti niiden ihmisten iankaikkiseksi pelastukseksi, joiden puolesta hän uhrasi täydellisen ihmiselämänsä. – Hepr. 7:19–28.

YLIMMÄINEN PAPPI JOKA AIKAANSAA VAPAUTUKSEN

40. Mikä on nyt väärän uskonnon pappien kaikkien uhrien, sekä eläin- että ihmisuhrien, arvo?

⁴⁰ Entä sitten? Sen jälkeen kun Kristuksen uhri esitettiin taivaassa vuonna 33, kaikki muut uhrit, uskonnon maailmanmahdin pappien esittämät sekä eläin- että ihmisuhrit, ovat tulleet arvottomiksi eikä Jumala hyväksy niitä. Sopusoinnussa tämän kanssa Jehova Jumala antoi Aaronin sukuun kuuluvien Israelin pappien toimittaman uhraamisen päättyä traagisesti vuonna 70, kun pakanalliset roomalaiset hävittivät Jerusalemin ja sen temppelin, jota ei koskaan rakennettaisi uudelleen.

41. Mitä sellaista kristikunnan papit ovat tehneet, mikä osoittaa, etteivät he ole Jeesuksen Kristuksen alipappeja?

⁴¹ Jeesus Kristus ei ole kristikunnan pappien Ylimmäinen Pappi, eivätkä he ole hänen alipappejaan. Älkööt ihmiset tuomitko väärin Jeesusta Kristusta niiden suorittamien tekojen perusteella, jotka väittävät olevansa hänen sijaisiaan ja kirkollisia pappeja kristikunnassa. Kristikunnan uskonnolliset papit ovat muodostaneet kirkon ja valtion yhtymiä ja ovat itse sekaantuneet politiikkaan ja kehottavat kirkkoväkeäänkin osallistumaan siihen. He ovat siunanneet kristikunnan kansat, kun ne ovat sotineet toisiaan vastaan, ja siunanneet kirkkoväkensä, kun se on osallistunut sellaiseen lihalliseen sodankäyntiin. Mutta edustavatko he Jeesusta Kristusta, Jumalan Ylimmäistä Pappia, siten tehdessään?

42. Mitä Jeesus karttoi maan päällä ollessaan, ja mitä hänen seuraajansakin siksi karttavat?

⁴² Jeesus Kristus ei sekaantunut maalliseen politiikkaan, ei edes aikansa juutalaisten yrittämään politiikkaankaan. (Joh. 6:14, 15) Hän ei saarnannut edes maallista juutalaisten valtakuntaa, vaan saarnasi Johannes Kastajan sanoin: ”Taivasten valtakunta on tullut lähelle.” (Matt. 4:12–17) Kun Jeesus seisoi roomalaisen maaherran Pontius Pilatuksen edessä syytettynä väärin kapinallisuudesta, hän sanoi: ”Minun kuninkuuteni [valtakuntani, Um] ei ole tästä maailmasta; jos minun kuninkuuteni [valtakuntani] olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin; mutta nyt minun kuninkuuteni [valtakuntani] ei ole täältä.” (Joh. 18:36) Tästä voimakkaasta syystä Jeesuksen Kristuksen tosi seuraajat samoin saarnaavat vain ”taivasten valtakuntaa”, ”Jumalan valtakuntaa”. He eivät ole olleet vastuussa siitä verenvuodatuksesta, mikä on tahrannut maan tämän maailman valtakuntien taistelujen vuoksi. – 2. Kor. 10:3, 4.

43, 44. Mikä muu Jeesus on kuin Ylimmäinen Pappi, ja mitä hän tekee pahoille?

⁴³ Nykyään kansat vaikeroivat tämän maailman valtakuntien sorron alla. Muistakoot ne, että muinaisen Melkisedekin tavoin Jeesus Kristus ei ole ainoastaan Korkeimman Ylimmäinen Pappi vaan myös Kuningas, Korkeimman pyhällä hengellä voideltu Kuningas. Hänellä on taivaallisena Kuninkaana tehtävä täytettävänä. Psalmi 110 ennustaa sen havainnollisesti. Heti sen jälkeen kun Ps. 110 on sanonut: ”Herra [Jehova, Um] on vannonut eikä sitä kadu: ’Sinä olet pappi iankaikkisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan’”, se jatkaa:

⁴⁴ ”Herra [Jehova] on sinun oikealla puolellasi, hän musertaa kuninkaat vihansa päivänä. Hän tuomitsee pakanat: ruumiita viruu kaikkialla; hän murskaa päitä laajalti maan päällä. [Hän murskaa varmasti kappaleiksi väekkään maan päämiehen, Um].” – Ps. 110:4–6.

45. Miten Ilm. 19:11–21 kuvailee Jehovan Ylimmäisen Papin ja Kuninkaan toiminnan?

⁴⁵ 20. vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua Jehova Jumala oli varmasti uskollisen Aabrahamin oikealla puolella, kun hän taisteli ryösteleviä kuninkaita vastaan ja pelasti Jumalan palvelijat heidän käsistään ja sitten palasi ja sai siunauksen Melkisedekiltä, Saalemin kuninkaalta. (1. Moos. 14:13–20; 15:1; Hepr. 7:4–10) Profeetallisen Psalmin 110 mukaan Jehova Jumala on vielä suuremmalla syyllä Ylimmäisen Pappinsa ja Kuninkaansa, Jeesuksen Kristuksen, oikealla puolella ”sodassa Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä”, Harmagedonissa. (Ilm. 16:14, 16) Pyhän Raamatun viimeinen kirja kuvailee luvussa 19, kuinka tämä Ylimmäinen Pappi ja Kuningas Jehova Jumalan kautta ”musertaa kuninkaat” tuona Jumalan vihan päivänä; kuinka hän ”tuomitsee pakanat” ja poistaa sortajat; kuinka ”ruumiita viruu kaikkialla” kautta maapallon siksi, että Jumalan valtakuntaa vastustetaan kautta maailman, eikä yksikään vihollinen pääse pakoon; eikä yksikään hallitsija, vaikka hän olisi kuinka väekkään ja mahtavan maan päämies, välty musertumasta, jotta ahdistetut ihmiset saisivat vapautuksen. (Ilm. 19:11–21) Ihmiset tarvitsevat häntä tekemään tämän heidän hyväkseen.

46, 47. a) Mitä nimi Melkisedek merkitsee? b) Mitä sellaista Suurempi Melkisedek tekee, mitä Kansainliitto tai Yhdistyneet Kansakunnat ei voisi eikä voi tehdä?

⁴⁶ Mikä seuraus siitä on ihmisille? Sen ilmaisee sen keski-idän kaupungin nimi, jonka kuningas muinainen Melkisedek oli. Hepr. 7:1–3 esittää siitä henkeytetyn lausunnon: ”Tämä Melkisedek, Saalemin kuningas, Jumalan, Korkeimman, pappi, . . . ensiksi, niinkuin hänen nimensäkin merkitsee, on ’vanhurskauden kuningas’ ja sen lisäksi vielä ’Saalemin kuningas’, se on ’rauhan kuningas’; . . . joka on Jumalan Poikaan verrattava.”

⁴⁷ Jeesus Kristus, Suurempi Melkisedek, ei ole minkään maan päällä keski-idässä sijaitsevan Saalemin Kuningas, vaan taivaallinen Rauhan Kuningas, sillä nimi Saalem merkitsee ’rauhaa’. Kansainliiton seuraaja Yhdistyneet Kansakunnat ei ole tähän mennessä tuonut rauhaa ja turvallisuutta ihmiskunnalle eikä ylläpitänyt niitä, eikä mikään ihmisten maailmanrauhan ja turvallisuuden hyväksi perustama kansainvälinen järjestö milloinkaan tee sitä. Mutta Suurempi Saalemin Kuningas voi ja haluaa tehdä sen, ja hänet on määrättykin tekemään siten. Ei siis ihme, että Psalmi 110 ennustaa Jehova Jumalan hänen kauttaan musertavan maan kaikki hallitsevat ainekset, jotka häiritsevät rauhaa ja uhkaavat ihmisten turvallisuutta.

48. Ketkä ovat Jeesuksen kanssa hänen taivaallisessa valtakunnassaan, ja mikä heidän asemansa on oleva?

⁴⁸ Jehova Jumalan jalomielisyyden tähden hänen Poikansa Jeesus Kristus ei ole yksin taivaallisessa valtakunnassa. Hänellä on oleva tietty, ennalta määrätty joukko hallitsijatovereita tuossa taivaallisessa hallituksessa, 144 000 Raamatun viimeisen kirjan mukaan. (Ilm. 7:4–8; 14:1–3) Ilm. 20:5, 6 sanoo näistä Jeesuksen Kristuksen uskollisista seuraajista: ”Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta.” Raamattu siis vakuuttaa, että Harmagedonin sodan ja Saatanan ja hänen demoniensa sitomisen jälkeen Jeesus Kristus, Suurempi Melkisedek, hallitsee taivaallisena Kuninkaana ja palvelee Jumalan Ylimmäisenä Pappina tuhat vuotta maan päällä olevien ihmisten hyväksi. – Luuk. 22:28–30; 2. Tim. 2:11, 12.

49. Mitä tapahtuu babylonilaisen väärän uskonnon maailmanmahdin papeille, ja ketkä palvelevat ihmisen iankaikkiseksi siunaukseksi?

⁴⁹ Kun nämä kristityt, jotka ovat olleet uskollisia kuolemaan asti, siirretään ”ensimmäisessä ylösnousemuksessa” taivaisiin ”Jumalan ja Kristuksen papeiksi” ja ’hallitsemaan hänen kanssaan ne tuhannen vuotta’, niin maan päälle ei jää lainkaan Jehova Jumalan virkaan määräämiä pappeja. Kristikunnan tekokristillisyyden papit ja kaikki babylonilaisen väärän uskonnon maailmanmahdin papit pannaan viralta ja tuhotaan lähestyvänä Jehovan vihan päivänä, jolloin hän toimeenpanee tuomionsa kansojen keskuudessa. (Ps. 110:4–6) Sen jälkeen maan päällä olevilla ihmisillä on ainoastaan Jumalan Ylimmäinen Pappi ja hänen todelliset alipappinsa, jotka palvelevat heidän hyväkseen taivaallisessa vallassa, ollen suoranaisesti yhteydessä Jumalaan. Mikä ikuinen siunaus se onkaan kaikille ihmisille, sillä Jumalan Ylimmäinen Pappi ja hänen taivaalliset alipappinsa ovat todella se luvattu Aabrahamin ”siemen”, jonka lukumäärä oli kerran tuntematon kuin taivaan tähtien määrä ja jossa kaikki maan kansat saavat iankaikkisen siunauksen! (1. Moos. 22:17, 18) He soveltavat Kristuksen uhrin hyötyä kaikkien hyväksi.

50. Miten synnit sitten todella annetaan anteeksi, ja mikä voi seurata silloin sellaista anteeksiantoa?

⁵⁰ Silloin ihmiskunnan synnit annetaan todella anteeksi, ei siten, että ihmiset menisivät rippituoliin johonkin uskonnolliseen rakennukseen ja tunnustaisivat syntinsä jollekulle epätäydelliselle, syntiselle papille, vaan siten, että he katuvat ja kääntyvät Jumalan puoleen yksityisesti rukouksessa hänen Ylimmäisen Pappinsa Jeesuksen Kristuksen kautta ja pyytävät anteeksiantoa. (Matt. 6:9–12; 1. Joh. 1:9; 2:1, 2) Heidän syntinsä annetaan todellisuudessa anteeksi taivaassa. Sellaista taivaasta tulevaa anteeksiantoa seuraa jopa ihmisruumiin parantuminen.

51. a) Mitä Jeesus teki osoittaakseen, että eräs mies oli saanut syntinsä anteeksi? b) Mitä velvoituksia ylimmäisellä papilla ja alipapeilla oli Israelissa, ja mitä siksi voimme odottaa Suuremmalta Melkisedekiltä?

⁵¹ Muista, miten Jeesus Kristus maan päällä ollessaan kerran paransi miehen ilmaukseksi hänen syntiensä anteeksiantamisesta. (Matt. 9:1–8) Muista myös, että profeetta Mooseksen lain alaisen Jumalan valitun kansan keskuudessa Jehovan ylimmäinen pappi ja hänen alipappinsa valvoivat kansan terveydentilaa ja käyttivät Jumalan lain varaamia terveydenhoito-ohjeita. (3. Moos. 13:1–8; 14:1–32; Matt. 8:1–4; Luuk. 17:11–19) Melkisedekin kaltainen Jumalan Ylimmäinen Pappi valvoo vielä voimaperäisemmin ja tehokkaammin täällä maan päällä olevien ihmisten terveyttä hänen valtakuntansa alaisuudessa. Jumalaa pelkäävät, tottelevaiset ihmiset siunataan saattamalla heidät vähitellen täysin terveiksi ja ruumiiltaan täydellisiksi ihmisiksi, kun heidän syntisyytensä poistetaan Kristuksen veren ja vanhurskaan opetuksen avulla.

52. a) Mikä huomaavainen ja rakkaudellinen kysymys nyt esitetään? b) Kuinka kristikunnan papit ovat osoittaneet, etteivät he voi auttaa ihmisiä?

⁵² Ehkä kuitenkin ajattelet: ”Mutta eikö jotakin puutu?” ja lisäät sitten: ”Kaikki tuo on sanoin kuvaamattoman suurenmoista ja kaunista kaikille hyvän tahdon ihmisille, jotka säilyvät elossa Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa, Harmagedonissa, mutta entä ne miljardit, jotka ovat kuolleet ja palanneet maan tomuun siitä lähtien, kun synti ja sen rangaistus kuolema tulivat maapallolle noin 6 000 vuotta sitten?” Erittäin huomaavainen ja rakkaudellinen kysymys! Kuinka avuttomia kristikunnan ja ns. pakanamaailman papit olisivatkaan, jos heidän olisi ratkaistava tällainen maallinen asiaintila! Koska he uskovat ihmissielun kuolemattomuuteen, he ovat saarnanneet kuolleitten välittömästi menevän henkimaailmaan, missä enkelit tai demonit ovat, ja he ovat suorittaneet uskonnollisia menoja heidän hyväkseen tai jopa esittäneet jonkinlaisen ”uhrin” kuolleitten puolesta, esimerkiksi ”messu-uhrin”, joka ei suinkaan ole ilmainen eloon jääneille sukulaisille. Mitä he todellisuudessa ovat tällä tehneet ihmisten hyväksi? Mutta entä Jumalan Ylimmäinen Pappi?

53, 54. Mitä Jehovan suuri Ylimmäinen Pappi tekee haudoissa olevien kuolleitten hyväksi?

⁵³ Jeesus Kristus, Suurempi Melkisedek, antoi täydellisen ihmiselämänsä uhriksi, ei ainoastaan niiden lunastamiseksi, jotka jäävät eloon Harmagedonin taistelussa ja Saatanan ja hänen demoniensa sitomisessa, vaan myös kaikkien niiden, jotka kuolevat ennen sitä epätäydellisyyden ja synnin vuoksi, jonka he ovat perineet Eedenin puutarhassa syntiä tehneiltä alkuperäisiltä maallisilta vanhemmiltaan. (Room. 5:12–18) Kun hän palvelee Kuninkaana ja Ylimmäisenä Pappina ennustetut tuhat vuotta, hän pitää huolen siitä, että kaikki hänen lunastusuhrinsa hyödyn ansaitsevat saavat siitä täyden hyödyn. Mutta miten? Herättämällä heidät kuolleista elämään maan päällä taivasten valtakunnan alaisuudessa. Hän itse sanoi tekevänsä siten, kun hän oli maan päällä, ja osoittaakseen omaavansa voiman sen tekemiseen hän herätti lukuisia ihmisiä kuolleista, ja samoin herättivät hänen uskolliset apostolinsa. (Joh. 5:28, 29; Apt. 24:15) Siten kuolleista herätetyille avautuu tilaisuus saada ikuinen, täydellinen elämä puhdistetussa paratiisimaassa. Lopulta Ilm. 21:4:ssä oleva Jumalan lupaus toteutuu täysin:

⁵⁴ ”Hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt.” – Vrt. Jes. 25:7–9.

55. Minkä Mal. 2:7:n esittämän mittapuun Jeesus täytti, ja mitä siksi on odotettavissa tulevaisuudessa Jumalan Ylimmäisen Papin, Jeesuksen Kristuksen, alaisuudessa?

⁵⁵ Opettavatko kristikunnassa ja sen ulkopuolella olevat papit näitä lohduttavia asioita ihmisille nykyään? Tähän kysymykseen voit vastata itse. Sinä tiedät, täyttävätkö sellaiset papit Jumalan papille asettaman mittapuun, joka esitetään viimeisessä profeetallisessa heprealaisessa kirjassa ennen Kristuksen ensimmäistä tulemusta, Mal. 2:7:ssä, seuraavin sanoin: ”Papin huulten pitää tallettaman tieto, ja hänen suustansa etsitään opetus; sillä hän on Herran Sebaotin sanansaattaja.” Jeesus Kristus täytti tämän mittapuun ollessaan ihmisenä maan päällä. Ollessaan taivaassa Jumalan Ylimmäisenä Pappina hän ei myöskään petä ihmisiä tässä suhteessa. Kaikki saavat opetusta ainoasta elävästä tosi Jumalasta ja hänen varauksestaan ihmisten vapauttamiseksi synnistä ja kuolemasta. Kun he hankkivat tätä tietoa ja elävät kuuliaisesti sen mukaan, niin se merkitsee heille iankaikkista elämää maallisessa rauhan ja onnen paratiisissa Jehova Jumalan ja hänen Ylimmäisen Pappinsa taivaallisen valtakunnan alaisuudessa. – Joh. 17:3; Jes. 11:9.

[Alaviitteet]