Jehovan aiheuttama kasvu
1. Kuvaile ihmisen näkemys kasvusta.
KASVUA tapahtuu kaikkialla – eläimet, taimet, puut, kaikenlainen kasvillisuus, ihmiskunta, järjestöt, kaupungit, maat, olosuhteet, suunnitelmat kasvavat. Itse asiassa kasvuksi voidaan sanoa kaikkea, missä tapahtuu jonkinlainen muutos. Tilanteet eli olosuhteet saattavat muuttua yhä pahemmiksi. Koska jotkut eivät voi nähdä ulkonaisia muutoksia, niin he päättelevät, ettei kasvua tapahdu. Ihminen tähyilee nykyisenä aikana suuria edistysaskeleita ja voimakkaita muutoksia. Tiedonvälityksessä, liikenteessä, tyyleissä, arkkitehtuurissa, huvittelussa ja jokapäiväisissä elintavoissa ihminen on kasvatettu odottamaan ja tähyilemään tavallisuudesta poikkeavia muutoksia. Muutokset tuovat usein tullessaan seikkailua ja jännitystä, mikä vetää ihmisen huomion puoleensa ja tempaa hänet hetkellisesti pois hänen ikävystyttävästä jokapäiväisen elämän näkymästään. Kuitenkin ihminen katsoo joka päivä itseään peilistä ja havaitsee tuskin mitään muutoksia. Hän muuttuu ruumiillisesti niin kovin hitaasti. Saavutettuaan täysikasvuisuutensa hän pysyy enemmän tai vähemmän samanlaisena vuosikausia. Mutta miten on sen kasvun laita, mikä ei näy peilistä? Miten on henkisen tasapainon, hengellisen kasvun laita? Niin, miten on kasvusi laita Jumalan palvelijana?
2. Mikä kiihottaa kasvua? Voidaanko sitä estää?
2 Kaiken sen takana on pakottava voima, joka panee kasvamaan. Me tiedämme luonnollisesti, että sade ja ravitseva multa saa kasvillisuuden versomaan ja että ruoka myös edistää ruumiillista kasvua ihmisessä. Mutta mikä panee ihmisen kasvamaan hengellisesti? Mikä saa ihmisen palvomaan Jumalaa? Mikä ei ainoastaan pidä häntä uskollisena vuodesta toiseen vaan myös panee Jumalan palvelijat kasvattamaan vielä täydellisemmin kaikkia Gal. 5:22, 23:ssa kuvailtuja hengen hedelmiä? Voimme aina löytää kasvi- ja eläinkunnasta surkastuneita yksilöitä, joiden kasvu näyttää jollain lailla estyneen. Tätä voidaan tutkittaessa havaita myös kristillisessä seurakunnassa. (Ks. Gal. 5:7.) Miksi? Eikö kaikkien Jehovaa palvelevien pitäisi havaita kukoistavan ja menestyvän runsaalla hengellisellä ruokavaliollaan?
3. Esitä syitä sekä ruumiilliseen että hengelliseen kasvuun.
3 Jotta luomus vastaisi sitä tarkoitusta, mitä varten se on tehty, niin täytyy tapahtua kasvua sekä ruumiillisesti että hengellisesti. Jehova aiheuttaa ruumiin kasvun, koska hän varasi kaiken aineellisen ensi sijassa ihmisen tarpeiden tyydyttämiseksi. Hän on ylläpitänyt yltäkylläistä varastoa ruokaa, ilmaa ja vettä sukupolvien ajan, ja vaikka ihminen on käyttänyt väärin näitä varauksia, niin miljardit ihmiset yhä elävät käyttämällä näitä elämän välttämättömyyksiä. Jehova ei ole pidättynyt varaamasta näitä tarveaineita, eikä hän ole menetellyt niin kuin ihminen toisinaan tekee asettamalla rajoituksia muutamille hyville ihmisille monien pahojen ihmisten väärinkäytösten takia. Ei, ”hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin”. (Matt. 5:45) Hän varasi myös Sanansa, Poikansa ja henkensä ihmisen kasvun aikaansaamiseksi. Vaikka Jumala jätetään huomioon ottamatta ja häntä vastustetaan, niin meillä on yhä hänen Sanansa saatavana monilla kielillä. Hänen Poikansa on yhä elossa, lunnaat ovat yhä maksetut ja niiden hyöty on koko ihmiskunnan saatavissa. (Joh. 3:16) Jumalan henki vaikuttaa tänään toteuttaakseen hänen tahtonsa yhtä hyvin kuin aivan alussakin. – 1. Moos. 1:2; 2. Piet. 1:21.
4. Valaise elämästä iloitsemisen mielihyvää kasvettaessa.
4 Jehova on varannut enemmän kuin ainoastaan välttämättömyydet. On yltäkylläisyyttä, ylimääräisiä seikkoja, jotka lisäävät suuresti pelkästään elämisen mielihyvää. Katsokaamme syömisen välttämättömyyttä. Ihminen voi pysyä hengissä aika helposti nauttimalla yksinkertaista ruokaa hätäisesti ja karussa ympäristössä. Mutta käytäpä vähän enemmän aikaa ruoan valmistamiseen ja lisää siihen maukkaita höysteitä ja mausteita; tarjoa jokainen ruokalaji ruokahalua herättävällä, värikkäällä tavalla, järjestä pöytä yksinkertaisin värikkäin asetelmin, lisää tähän lepattavien kynttilöiden lämpö. Ympäröi pöytä arvostavilla ystävillä, kuuntele heidän miellyttävää, iloista keskusteluaan, mahdollisesti pehmeän rentouttavan taustamusiikin ohella. Eikö tämä ole mitä nautittavin tilaisuus? Yksi lisätekijä tai ne kaikki osoittautuvat kasvua edistäviksi paljon enemmän kuin pelkkä ruoan nauttiminen hätiköiden. Kuitenkin nämä kaikki ovat lisäpiirteitä, joista ihminen voi nauttia, eikä yksistään syödessään vaan myös elämän muissa suhteissa.
5. Miksi ei voida laatia aikataulua jonkun toisen kasvulle?
5 Eräs muistettava asia on veljiesi kohteleminen. Jokaisella on rajoituksensa, ja kukin tuntee viisaasti omansa. Mutta toiset sekaantuvat kuitenkin usein tähän henkilökohtaiseen vastuuseen vaatimalla toiselta enemmän kuin hän haluaa tehdä. Jumalan sanasta saatava totuus Jehovan hengen alaisuudessa pakottaa hänen kansaansa suurempaan palvelukseen. Kunkin täytyy vastata Jumalalle toimistaan. He noudattavat omaa omaatuntoaan. Kukaan ei voi kuunnella toisen henkilön omaatuntoa eikä puhua Jumalalle hänen puolestaan. Sen tähden ei pitäisi olla tarpeellista epäillä veljesi olinpaikkoja eikä hänen vaikuttimiaan ja pyytää häneltä raporttia hänen joka ainoasta teostaan. Jos veljesi kieltäytyy jostain palvelusmääräyksestä tai -edusta, niin älä heti päättele hänen olevan luisumassa pois totuudesta. (Sananl. 18:13) Jos hänen kenttäpalveluksensa laskee hiukan, niin hän saattaa toimia evankeliuminpalveluksensa jonkin muun puolen hyväksi, mikä vaatii huomiota ja on hänen henkilökohtainen asiansa. Jos joku ottaa lomaa tai järjestää lepoa rasittavasta toiminnasta, ei ole tarpeellista kiihtyä asiattomasti. Jeesus näki tarpeelliseksi levon ja pääsyn pois jokapäiväisen toiminnan paineesta. Erittäin työteliään ohjelman jälkeen apostolit antoivat Jeesukselle raportin, ja hän sanoi heille: ”’Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän’. Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, ja heillä ei ollut aikaa syödäkään.” (Mark. 6:31; ks. myös Matt. 14:13.) Kuitenkaan ei Jeesuksen eikä apostolien usko heikentynyt eikä heidän kasvunsa ehkäistynyt sen takia. Häiritsisitkö sinä jonkun toisen palvelijaa hänen suorittaessaan määrättyjä velvollisuuksiaan? Etpä tietenkään. Paavali esittääkin juuri näin asian Room. 14:4:ssä: ”Mikä sinä olet tuomitsemaan toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu; mutta hän on pysyvä pystyssä, sillä Herra on voimallinen hänet pystyssä pitämään.”
6, 7. a) Mitkä ovat rikkaruohoja kasvun pellolla? Miten ne saavat alkunsa? b) Millä tavalla voimme suojella itseämme kaikilta mieleen tunkeutuvilta epäilyksiltä?
6 Epäilyksiä voidaan verrata evankeliuminpalvelijoita kasvavalla pellolla oleviin rikkaruohoihin, jotka imevät voimaa ja tuhoavat ihmisen tyytyväisyyden, mielenrauhan ja ilon Jehovan palveluksessa. Epäilykset voivat johtua siitä, ettei ole riittävästi tietoa jostain asiasta, mikä aiheuttaa huolestumista. Toiset saattavat kehittää jonkin henkilökohtaisen mieltymyksen, ja koska sitä ei hyväksytä heti, niin he moittivat ja alkavat epäillä, tukeeko Jehova ”uskollista ja ymmärtäväistä palvelijaansa”. Jotkut tulevat laimeiksi palvonnassaan ja koska ovat alituisesti riippumattomuuden ja kapinallisuuden hengen pommituksen alaisina tässä vanhassa asiainjärjestelmässä, niin heillä ei ole kylliksi voimaa torjua epäilyksiä ajatuksistaan. Monet tulevat hätääntyneen huolestuneiksi aineellisesta ruoasta, vaatteista, kodista ja saatavissa olevista ylellisyyksistä ja täyttävät mielensä asioilla, joita he haluavat, ja se vääristää heidän näkemyksensä arvoista ja täyttää heidän ajattelunsa pelolla, että he jäävät ilman niitä. Luuk. 12:29 (Um) neuvoo meitä tällä tavalla: ”Lakatkaa siis etsimästä, mitä söisitte ja mitä joisitte, ja lakatkaa olemasta huolestuneessa jännityksessä.”
7 Itsekurilla on paljon tekemistä puolustauduttaessa kaikkia mieleen tunkeutuvia epäilyjä vastaan. Jeesus sanoi, että siellä missä on uskoa, ei ole epäilystä. (Matt. 21:21) Tarvitaan siis ajattelun suojelemista, ja se vaatii itsekuria, niin kuin Sananl. 5:1, 2 (Um) eloisasti osoittaa: ”Poikani, kiinnitä huomiosi minun viisauteeni. Kallista korvasi minun arvostelukyvylleni varjellaksesi ajattelukykyäsi.” Paavali osoittaa Fil. 4:7:ssä, että Jumalan rauha ”on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne [hengenvoimanne, Um] Kristuksessa Jeesuksessa”. Jos joku pitää jatkuvasti mielensä askartelemassa jossain pyrkimyksessä, niin hän luultavimmin haluaa suunnistautua tämän tavoitteen saavuttamiseen. Tätä ajattelua ravitsevat ja vahvistavat sitten lisätiedot tästä asiasta, joka viehättää häntä yhä voimakkaammin ajan mittaan, ja tämä halu vaikuttaa kuin moottori pakottaen asianomaista tuohon päämäärään. ”Sillä ne, jotka ovat sopusoinnussa lihan kanssa, kiinnittävät mielensä lihan asioihin.” (Room. 8:5, Um) Jollei halua tulla tähän päämäärään, niin on harjoitettava itsehillintää ja lakattava ajattelemasta asiaa. Sananl. 23:7 esittää asian näin: ”Sillä niinkuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee.” Job selittää, että Jehova toimii niin kuin hän ajattelee ja haluaa; huomaa, mitä Job 23:13 sanoo: ”Mutta hän pysyy samana, kuka voi häntä estää? Mitä hän tahtoo, sen hän tekee.”
8, 9. a) Miten jotkut voivat katsella Raamatun periaatteitten hallitsemaa elämää? b) Kuvaile lyhyesti se alue, jolla järkevyyden tulisi hallita ihmistä.
8 Kasvu siis pysähtyy tai estyy usein siksi, että jotkut eivät ponnistele todella nauttiakseen elämästä. Toiset ajattelevat, että Jumalan palveleminen ja Raamatun periaatteissa pysyminen on rajoittavaa ja ehkäisee heidän kasvuaan. Kuitenkin asian tutkiminen paljastaa, että jos joku elää Raamatun periaatteitten mukaan, niin hän voi kasvaa suurempaan kehittyneisyyteen ja yltää pitemmälle kuin suurin osa ihmisistä toistaiseksi on päässyt. Raamattu kiinnittää huomiomme erääseen hallitsevaan periaatteeseen: ”Tulkoon järkevyytenne tunnetuksi kaikille ihmisille.” – Fil. 4:5, Um.
9 Tämä järkevyyden ala sisältää keskipisteenään meidän tarpeemme. Toisella puolen ovat mielitekomme, tarpeemme, halumme ja Jehovan varaamien asioitten koskaan loppumaton moninaisuus, vastenmielisyytemme ja vapaus, mihin toisilla on oikeus. Toisella puolen, järkevyyden piirin ulkopuolella ovat päähänpistot, kapina, riippumattomuus, pelko, kuten ihmispelko ja tulevaisuudenpelko, pelko työpaikan menetyksestä, ruoan, vaatteitten ja suojan loppumisesta, kuoleman ja onnettomuuden pelko.
IHMISEN TARPEET
10. Mitkä ovat ihmisen tarpeet, ja miten niistä pidetään huoli?
10 Meidän tarpeisiimme kuuluu yksinkertainen ruumista ylläpitävä ravinto, jota on kaikkialla maan päällä, pelkät perusainekset, jotka pitävät ihmisen elossa ja kyllin voimakkaana tekemään työtä. Se saattaa olla leipää, riisiä, kalaa, hedelmiä, lihaa, kasviksia, mutta se on olemassa. Tästä on olemassa vakuutus, joka on satoja vuosia vanha ja soveltuu yhä ja jonka löydämme Ps. 104:14, 15, 24:stä: ”Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä. Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.” Ja vielä lisäksi Ps. 136:25:ssä: ”Hän . . . antaa ravinnon kaikelle lihalle, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.” Me tarvitsemme vaatteita, ja Jehova varasi ne jo ihmisen olemassaolon alkuaikoina. (1. Moos. 3:21) Suojan, joka on myös perustarve, ihminen rakentaa eri tavoin ja erilaisin rakennustyylein käyttämällä Jehovan varaamia rakennusaineita.
IHMISEN MIELITEOT JA HALUT
11. Tulisiko ihmisen nauttia siitä, mitä hän haluaa ja kykenee hankkimaan?
11 Perustarpeitten lisäksi on monia asioita, joista me pidämme ja joita haluamme. Antaessaan ohjeita israelilaisille Jehova sanoi heille: ”Osta sillä rahalla kaikkea, mitä haluat, joko raavaita tai lampaita, viiniä tai väkijuomaa, kaikkea, mitä mielesi tekee, ja syö siellä Herran, sinun Jumalasi, edessä ja iloitse, sinä ja perheesi.” (5. Moos. 14:26) Me lisäämme siis tarpeisiimme maukkaat ruoat, vaatteitten vaihtelun, kotiemme mukavuudet, korviamme miellyttävät äänet ja veljiemme rakentavan seuran. Jehova tarjoaa vieläkin enemmän: ”Sinä avaat kätesi ja tyydytät kaikkien elävien toiveen.” – Ps. 145:16, Um.
JEHOVA VARAA LOPUTONTA VAIHTELUA
12. Ylittävätkö ihmisen halut sen, mitä Jehova on varannut hänen käyttöönsä? Selitä.
12 Mutta ihminen ei halutessaan ala edes mahdollisuuksiensa rajoissakaan käyttää sen aineellisen paljoutta ja laatua, minkä Jumala loi maan päällä olevan ihmisen nautittavaksi. Paavali huudahti: ”Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä!” (Room. 11:33) Jumalan viisaus on helposti tunnistettavissa paljossa, mikä ihmistä varten on olemassa. Meitä kehotetaan käyttämään sitä tällä tavalla: ”Kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan.” (1. Tim. 4:4) Niukkaako? Tutkittu muutamassa minuutissa? Saarn. 8:17 ilmoittaa erään tutkijan etsinnästä: ”Niin minä tulin näkemään kaikista Jumalan teoista, että ihminen ei voi käsittää sitä, mitä tapahtuu auringon alla; sillä ihminen saa kyllä nähdä vaivaa etsiessään, mutta ei hän käsitä. Ja jos viisas luuleekin tietävänsä, ei hän kuitenkaan voi käsittää.” Ihmisen edessä on kauneutta enemmän kuin voidaan kuvailla. Mikä taidemaalarin sivellin tai kameran linssi voi vangita taivaitten värin, syvyyden, tunnelmat ja laajuuden? Oletko haistanut kaikki nykyään olemassa olevat tuoksut, maistanut kaikki maut? Oletko kuullut kaiken maailman musiikin ja kaikki laulut? Oletko yhtynyt avomielisen lapsen huolettomaan hilpeyteen, kun joka tienmutka paljastaa unohtumattoman kokemuksen? Oletko kokenut ihmisten ihmeellisen maailman seurustelemalla maan jokaiseen kansaan ja heimoon kuuluvien kanssa?
IHMISEN VASTENMIELISYYDET JA ENNAKKOLUULOT
13. Miten voimme saada ennakkoluulomme väistymään järkevyyden tieltä? Mitä menettelytapaa on turvallista noudattaa?
13 Ylpeyteen ja horjuvaan perimätietoon liittyy läheisesti ennakkoluulo, joka saa alkunsa tietämättömyydestä. Se ilmenee tavallisesti niiden keskuudessa, joilla ei ole riittävää tietoa toisista ihmisistä, joten he ovat halukkaita hyväksymään kuulopuheita eli perusteetonta propagandaa. Ennakkoluulojen syinä voivat olla monet seikat: rotu, perhe, maa, rikkaus, sääty tai ammatti ja uskonto, ja ne voivat koskea väärintekoja ja muita asioita. Seuraava asenne on yleinen: ’Jollen pidä siitä, se on väärää, eikä sitä pitäisi sallia.’ Pietari puhui niin kuin on kerrottu Apt. 10:34, 35:ssä: ”Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön, vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen.” Toinen raamatunkohta, joka paljastaa Jehovan ajatuksen asiasta, on 1. Kor. 4:6, 7: ”’Ei yli sen, mikä kirjoitettu on’, ettette pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista vastaan. Sillä kuka antaa sinulle etusijan? Ja mitä sinulla on, jota et ole lahjaksi saanut? Mutta jos olet sen saanut, niin miksi kerskaat, ikäänkuin se ei olisi saatua?” Ratkaisuihisi vaikuttaviin tunteisiisi liittyy liian monta tekijää, joten ei ole turvallista noudattaa vastenmielisyyksiäsi eikä ennakkoluulojasi. Vanhempiesi näkökanta, omat nuoruusvuotesi, jolloin olet ollut vaikutuksille alttiina eri ympäristöissä, ja tämän asiainjärjestelmän hengen nykyinen paine eivät salli sinun olla tyystin vapaa suosikkijärjestelmästä. Ihmisten yhteisenä vikana on muistaa muiden hairahdukset, jopa yksityinen väärä menettelykin muistetaan ja se vaikuttaa vuosia jälkeenpäin. Joka kerta, kun tuon henkilön nimi mainitaan, erehdys tulee mieleen. Näin tapahtuu, vaikka kysymyksessä olisi selvitettykin asia, joka piti hävittää muistista. On sen tähden viisasta noudattaa Raamatun periaatteita. Rakasta sitä, mitä Jumala rakastaa, ja vihaa sitä, mitä Jumala vihaa! – Ks. Sananl. 6:16–19; Ps. 97:10; 11:5; Hepr. 1:9.
TOISILLE SUOTU VAPAUS
14. Mitä Raamatun ohjetta noudattaisit suodessasi toisille vapauden? Kuinka pitkälle voimme mennä tässä asiassa?
14 Joidenkin asioitten ylimielisessä paheksumisessamme voimme havaita riistävämme toisilta vapauden, johon heillä on oikeus. Paavali käsittelee tätä asiaa hyvin suorasukaisesti Roomalaiskirjeen 14. luvussa. ”Heikkouskoista hoivatkaa, . . . sillä Jumala on ottanut hänet hoivaansa.” (Room. 14:1–3) Ruoka ja juoma voivat aiheuttaa pulmia nyt niin kuin ennen muinoinkin, ja Paavali kielsi tekemästä niistä suurta kysymystä ja käski sen sijaan kiinnittämään huomion Valtakuntaan. ”Älä ruuan tähden turmele Jumalan työtä.” (Room. 14:20) Mutta tämä kysymys ulottuu muihinkin asioihin eikä vain ruokaan. Innokkaat veljet saattavat olla niin uppoutuneet totuuteen, että he painostavat alituisesti toisia suurempaan toimintaan sallimatta heidän itsensä päättää, kuinka paljon aikaa he haluavat omistaa eri toimintamuotoihin seurakunnassa. Mene vain niin pitkälle kuin Raamattu menee. (1. Kor. 4:6) Anna toisten pitää huoli velvollisuuksista, jotka heillä on ja joita sinä et ehkä ymmärrä tai joista et edes tiedäkään. Auta missä voit, mutta älä työnnä! ”Ylhäältä tuleva viisaus on ennen kaikkea puhdas, sitten rauhaisa, järkevä, altis tottelemaan, täynnä armoa ja hyviä hedelmiä.” – Jaak. 3:17, Um.
JÄRKEVYYDEN PIIRIN ULKOPUOLELLA: VAHINGOLLISET HALUT
15. Minkä huomaat vallitsevan järkevyyden piirin ulkopuolella? Onko viisasta seurata ihmisten enemmistöä tai heidän aatteitaan?
15 Voimakkaat halut hallitsevat ja kiihottavat ihmistä nykyisessä asiainjärjestelmässä. Koska sen räjähtävät voimat pakottavat häntä, niin käy yhä vaikeammaksi löytää niitä, jotka noudattavat Tiit. 3:2:n (Um) neuvoa. Se kehottaa ”olemaan puhumatta loukkaavasti kenestäkään, riidanhaluttomia, järkeviä, osoittaen kaikkea lempeyttä kaikkia ihmisiä kohtaan”. Maailman henki on huomion kiinnittämistä itseensä, edelle tunkeutumista, huomattavana olemista, ja se on kuvailtu erittäin hyvin 1. Joh. 2:16:ssa: ”Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta.” Nämä vahingolliset halut käsittävät laajan toiminta-alan. Itsekkäisiin etuihin vetoavat muotihulluudet pyyhältävät läpi kansojen kuin kulkutaudit, ja vasta seuraavien äärimmäisyyksien aallot pyyhkäisevät ne pois kuvasta. Miksi kukaan järkevä ihminen haluaisi sivuuttaa hätäisesti sen, mitä Jehova Jumala on ihmisen iloksi rajattomasti ennalta varannut, ja alentua käyttämään epätäydellisten ihmisluomusten ala-arvoisen ajattelun tuotteita? Pukumuodit suunnitellaan seksin myymiseksi; ennen hyödylliset ja tarpeelliset silmälasit suunnitellaan nyt huomion kääntämiseksi niiden pitäjään. Ruoka ja juoma otetaan pois siitä asemasta, mihin ne on tarkoitettu, ja käännetään kiihokkeita aiheuttavaan uomaan.
JÄRKEVYYDEN PIIRIN ULKOPUOLELLA: PELKO
16. Kuvaile monia pelontunteita, jotka vaivaavat ihmistä. Mitä suosittelisit niiden voittamiseksi?
16 Ihmispelko on kuristava voima, se voi jäädyttää kasvun ja ahdistaa Jumalan palvelijan toimettomuuteen. Jos tunnet Raamatun periaatteet, joiden mukaan elää, ja teet parhaasi noudattaaksesi niitä, niin miksi pelkäisit sitä, mitä ihminen, niin, mitä veljesikin ajattelee? Pelko ilmaisee, ettei tiedä sitä, mikä on oikein, tai ettei tee sitä, minkä tietää oikeaksi. Jos ihminen tietää, mitä on oikein tehdä, ja tekee sitä pelkäämättä, mitä ihmiset ajattelevat, niin hän kasvaa. Jeesus sanoi: ”Kavahtakaa, ettette harjoita vanhurskauttanne ihmisten nähden, että he teitä katselisivat.” (Matt. 6:1) Hanki paremminkin Jehovan pelon siunaus, kuten mainitaan Sananl. 15:33:ssa: ”Herran pelko on kuri viisauteen”, ja Ps. 145:19:ssä: ”Hän tekee, mitä häntä pelkääväiset halajavat.” Me voimme siis olla järkeviä ja välttää muiden jumalien, taikuuden ja onnettomuuden pelon. Seuraukset: ”Rauhassa minä käyn levolle ja nukun, sillä sinä, Herra, yksin annat minun turvassa asua.” (Ps. 4:9) Kuolema kadottaa pelottavan otteensa meihin, ja meillä on lupaus päästä pian vapaiksi sen herruudesta. (Hepr. 2:14, 15) Oikealla arvokkuudella ja kunnioituksella sekä väittämällä raukkamaista pelkoa me vältämme monet pulmat: ”Ihmispelko panee paulan.” – Sananl. 29:25.
17. Minkä pitäisi olla aina nöyrän ihmisen johtopäätöksenä?
17 Elämä on riittävän monimutkaista, vaikkei siihen lisätäkään enempää pulmia jonkun toisen kasvun estämiseksi tai omasi hidastamiseksi. Nauti elämästä nyt palvellessasi Jehovaa! Älä koskaan luota ihmisen kasvukykyyn riippumatta siitä, miten monta palvelusetua saat, miten pystyvästi hoidat työsi, miten tehokas lienetkin ja miten hyvin olet ehkä järjestänyt elämäsi, vaan tunnusta aina, että ”Jumala . . . kasvun antaa”. – 1. Kor. 3:7.