Arvosta pyhiä asioita
1, 2. a) Miksi ennustuksia tulee arvostaa? b) Miksi lunnaita tulee pitää suuressa arvossa?
JEHOVAN ihmeelliset teot ja ajatukset meitä kohtaan ja se, mitä hän on tehnyt ihmiskunnan hyväksi, ovat totisesti lukuisat. Heti kun ihmisperhe joutui vaikeuksiin ja kuolemantuomion alaisuuteen Aadamin synnin takia, ilmaistiin tulevaisuuden toivo. Niinpä löydämme nyt Jehovan pyhien asioitten joukosta hänen Raamatussa kerrotun ensimmäisen ennustuksensa: ”Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” (1. Moos. 3:15) Laupeudessaan Jehova myöhemmin laajensi tätä aihetta ja varasi yli 300 ennustusta ”siemenestä”, joka oli tuleva, jottei olisi mitään epäilystä siitä, ketä tarkoitettiin. Jehova Jumala ohjasi läpi historian asiainkulkua täsmällisen täyttymyksen aikaansaamiseksi Kristuksessa Jeesuksessa, jonka kautta vapautus oli tuleva. Se, mitä Jehova teki, oli huomattavaa, ja apostoli Johannes selittää sen täten: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka hänen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” ”Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.” – Joh. 3:16; 1. Joh. 4:9.
2 Jehova Jumalan Kristuksen Jeesuksen kautta toteuttama toimenpide iankaikkisen elämän saamiseksi ei ole suinkaan mikään tavallinen asia. Se on erikoinen, suuresti arvostettava. Paavali ilmaisi asian Hepr. 10:28, 29:ssä (Um) näin: ”Jokainen, joka on jättänyt huomioon ottamatta Mooseksen lain, kuolee säälittä kahden tai kolmen henkilön todistuksen perusteella. Kuinka paljon ankaramman rangaistuksen ansainneeksi luulettekaan katsottavan sen, joka on tallannut Jumalan Pojan jalkoihinsa ja joka on pitänyt tavallisen arvoisena liiton verta, jonka perusteella hänet pyhitettiin, ja joka on ylenkatseellisesti loukannut ansaitsemattoman hyvyyden henkeä?”
OPIT
3. Mitä Jeesus teki paitsi varasi lunnaat?
3 Jumalan ainosyntyinen Poika teki maan päällä ollessaan enemmän kuin varasi lunastusuhrin ihmisperheen puolesta. Hän tuli Jumalan pyhän totuuden opettajaksi ja antoi esimerkin toisille siitä, kuinka tulee vaeltaa sopusoinnussa Jumalan kanssa. Jeesus ilmoitti Jumalan sanoman ja sanoi: ”Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt. Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani.” ”Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten maailmaan tullut, että minä todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni.” – Joh. 7:16, 17; 18:37.
4. Miksi pyhien salaisuuksien ymmärtämistä tulee pitää erikoisetuna?
4 Kaikki eivät arvosta pyhää totuutta; jotkut eivät ole sen arvoisia. Eräs kertomus Jeesuksen opetustyöstä ja hänen vertausten käytöstään sanoo: ”Ja kun hän oli jäänyt yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, ynnä ne kaksitoista kysyivät häneltä näitä vertauksia. Niin hän sanoi heille: ’Teille on annettu Jumalan valtakunnan [pyhä, Um] salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi’.” (Mark. 4:10–12) Jumalan pyhien salaisuuksien ja Raamatun oppien merkityksen ymmärtäminen on todella erikoisetu, joka suodaan häntä rakastaville. Jumalan valtakunnan täsmällinen tuntemus on aarre. Sen saavat ne, jotka ahkerasti harrastavat Kirjoitusten tutkimista. Onko sinulla sellainen arvostus pyhiä opetuksia kohtaan, että sinä tutkit niitä säännöllisesti? – Joh. 17:3; 1. Kor. 2:10, 14, 15.
VALTAKUNTA
5. Millaisen arvon Jeesus antoi taivaan valtakunnalle?
5 Jeesuksen oma opetus todistaa hyvin, että hän arvosti suuresti taivaan valtakuntaa. ”Taivasten valtakunta on peltoon kätketyn aarteen kaltainen, jonka mies löysi ja kätki; ja siitä iloissaan hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen pellon. Vielä taivasten valtakunta on kuin kauppias, joka etsi kalliita helmiä, ja löydettyään yhden kallisarvoisen helmen hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen.” (Matt. 13:44–46) Jeesus valaisi, miten hän luopuisi kaikesta, elämästäänkin, saadakseen Valtakunnan. Kuka voisi osoittaa suurempaa arvostusta pyhää asiaa kohtaan? Miten hän pystyi tekemään siten? Ei ajattelemalla paljon kuolemaa vaan uskossa katsomalla sen yli tuosta suuresti arvostetusta pyhästä asiasta, taivaan valtakunnasta, iloitsemiseen. Apostoli Paavali kuvailee meille hänen asenteensa: ”Katsoessamme kiinteästi uskomme Päämieheen ja Täydellistäjään, Jeesukseen. Sen ilon tähden, mikä asetettiin hänen eteensä, hän kesti kidutuspaalun halveksien häpeää ja on istuutunut Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.” – Hepr. 12:2, Um.
6. Mikä oli seurauksena Jeesukselle siitä, että hän toteutti sitä, mitä opetti Matteuksen 6. luvussa?
6 Arvostaen tällä lailla sitä, mikä on arvokasta, Jeesus voi antaa käytännöllistä opetusta aiheesta: ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. . . . Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.” (Matt. 6:19–21, 33) Jeesus oli täysin sopusoinnussa sen kanssa, mitä hän opetti, koska hän tosiaan etsi ensiksi Valtakuntaa ja kaikki muu siihen lisättiin.
7. Mitä niiden havaitaan nyt tekevän, jotka arvostavat Valtakuntaa?
7 Tämä valtakunta on nyt perustettu. Se on pyhä. Osoitatko sinä arvostusta sitä kohtaan? Jos kuulumme nyt tosi kristittyjen seurakuntaan, niin julistamme julkisesti mitä Ilm. 11:17:ssä ennustettiin: ”Me kiitämme sinua, Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka olet ja joka olit, siitä, että olet ottanut suuren voimasi ja ottanut hallituksen [alkanut hallita kuninkaana, Um].” Tämä on aktiivista arvostusta. Välinpitämättömyys pyhien asioiden suhteen ei aikaansaa Jumalan hyväksymystä. Me emme halua laodikealaisten henkeä. ”Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: ’Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku: Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava! Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos.’” (Ilm. 3:14–18) Katso, miten tärkeätä on olla ehdoton taivaan valtakunnan kannattamisessa!
VALTAKUNNAN PALVELUS
8. Miten Jeesuksen seuraajat osoittivat arvostusta häntä ja hänen opetuksiaan kohtaan?
8 Jeesuksen askeleiden seuraajat toistivat asianomaisesti arvostaen hänen sanojaan, kertoivat niitä ja veivät toisille, ja hekin elivät sen mukaisesti kuin Jeesus opetti. Heihin kuului apostoli Paavali. Hän ei voinut henkilökohtaisesti kuulla Jeesuksen esittävän opetustaan, mutta hän voi meidän laillamme lukea siitä, ja me panemme kiinnostuneina merkille hänen arvostuksensa pyhiä asioita kohtaan: ”Mutta mikä minulle oli voitto, sen minä olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi. Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana – että voittaisin omakseni Kristuksen.” – Fil. 3:7, 8.
9. Millä tavoin hyödymme Paavalin ilmaisuista, joilla hän osoittaa kiitollisuutta evankeliuminpalveluksesta?
9 Tällä miehellä, Paavalilla, oli pyhä tehtävä, ja hän arvosti perusteellisesti evankeliuminpalvelustaan, Kristukselta Jeesukselta saamaansa virkamääräystä: ”Minä kiitän häntä, joka minulle on voimaa antanut, Kristusta Jeesusta, meidän Herraamme, siitä, että hän katsoi minut uskolliseksi ja asetti palvelukseensa minut, entisen pilkkaajan ja vainoojan ja väkivallantekijän. Mutta minä sain laupeuden, koska olin tehnyt sitä tietämättömänä, epäuskossa; ja meidän Herramme armo oli ylen runsas, vaikuttaen uskoa ja rakkautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin. Mutta sentähden minä sain laupeuden, että Jeesus Kristus minussa ennen muita osoittaisi kaiken pitkämielisyytensä, esikuvaksi niille, jotka tulevat uskomaan häneen, itsellensä iankaikkiseksi elämäksi.” (1. Tim. 1:12–16) Se, että Paavali kertoi nämä yksityiskohdat, osoittaa hänen nöyryytensä, ja me pidämme arvossa sitä, että meillä on tämä tieto, koska mekään emme ole ehkä koko elämämme aikaa tunteneet Jumalan pyhiä asioita tai mikä hänen tahtonsa oli. Me näemme, että riippumatta siitä, mitä menneisyydessä tapahtui, ratkaisevaa on se, mitä me teemme, kun opimme tuntemaan Jumalan tahdon, miten suhtaudumme tarjottuun evankeliuminpalvelukseen. Onko sinulla samanlainen arvostus kuin Paavalilla?
10. Miten me suoritamme pyhää palvelustamme?
10 Evankeliuminpalvelus on osa palvontaamme, pyhää palvelustamme. Samoin kuin apostoli Paavali oppi tuntemaan totuuden ja tarjoutui juhlallisesti Jehovalle tekemään Jehovan tahdon, niin meitäkin kehotetaan tekemään, ja me yritämmekin tehdä Jumalan tahdon sitä mukaa kuin arvostamme pyhiä asioita. Kun harkitsemme Jumalan kirjoitettua sanaa, niin näemme tämän ainoaksi valittavaksi tieksi. Paavali kehotti hartaasti veljiään jatkamaan pyhää palvelustaan. ”Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne. Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.” (Room. 12:1, 2) Tämä pyhä palvelus ja palvonta merkitsee yksinomaista antaumusta Jehovalle. Paavali tiesi tämän, koska hän oli tietoinen Jeesuksen kiusauksesta ja tunsi myös Heprealaiset kirjoitukset. Matt. 4:10 kertoo tästä kiusauksesta: ”Silloin Jeesus sanoi hänelle: ’Mene pois, saatana; sillä kirjoitettu on: ”Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman [yksin hänelle sinun täytyy suorittaa pyhää palvelusta, Um]”.’” – Matt. 4:10.
SEURAKUNTA
11. Miten Jeesus ja Paavali osoittivat arvostusta seurakuntaa kohtaan?
11 Tämän ohella apostoli Paavali arvosti sitä, että Jumala oli varannut evankeliuminpalvelijatovereita. ”Minä kiitän Jumalaa, jota esivanhemmistani asti palvelen puhtaalla omallatunnolla – samoinkuin minä lakkaamatta muistan sinua rukouksissani.” (2. Tim. 1:3) ”Minä kiitän Jumalaani aina teidän tähtenne siitä Jumalan armosta, joka on annettu teille Kristuksessa Jeesuksessa.” (1. Kor. 1:4) Paavali arvosti heitä osana Jumalan pyhästä omaisuudesta, sillä hän oli oppinut tietämään, miten Jeesuksen maanpäälliseen työhön kuului sellaisten yksilöiden seurakunnan eli järjestön perustaminen, jotka yhdessä palvovat Jumalaa puhtaalla tavalla ja tekevät hänen tahtonsa. Tämän seurakunnan jäsenet saavat Jumalan pyhän hengen voitelun, Jumalan lapseksi oton. Tämä Jeesuksen askeleita seuraavien 144 000 voidellun kristityn luokka eli joukko kuvataan Karitsan, Kristuksen Jeesuksen, vaimona. (Ilm. 19:7) Kristus ruokkii ja hoitaa hellästi seurakuntaa ja antoi elämänsäkin sen puolesta. (Ef. 5:25–29) Seurakunta on sen takia pyhä, ja siihen tulee suhtautua suurta arvostusta tuntien kaikkien jäsenten arvostaessa veljien koko seuraa. – Apt. 20:28.
12. Miten voimme osoittaa arvostusta seurakuntaa kohtaan nyt, kun otamme huomioon Jeesuksen ja Paavalin?
12 Maan päällä on nykyään kristillisen seurakunnan jäseniä. Heidän yhteydessään on suuri joukko ”muita lampaita”. Jehovan maanpäällinen näkyvä järjestö toimii hänen henkensä ohjauksessa, pitää kiinni hänen pyhästä Sanastaan, ja sitä täytyy pitää Jumalan omaisuutena. On kunnia olla yhteydessä antautuneitten tosi kristittyjen minkä ryhmän kanssa tahansa, osoittaen erityisesti tänä aikana rakkautta toisia kohtaan seurakunnassa. Ollessaan maan päällä Jeesus oli henkilökohtaisesti antautuneen kristillisen joukon jäsenten luona, joten voimme olla varmoja siitä, että jos hän olisi henkilökohtaisesti maan päällä tänä aikana, niin hän osoittaisi samalla tavalla arvostavansa Jumalan järjestelyä. Mutta taivaallisessa asemassaankin Jeesus tarkkaa seurakuntiin kokoontuneiden palvelijoiden tarpeita ja etuja, olkoonpa heitä sitten paljon tai vähän. (Matt. 18:20) Katsoen Mestarin esimerkkiä nykyiset kristityt osoittavat arvostusta seurakuntaa kohtaan olemalla säännöllisesti yhteydessä keskenään, niin kuin apostoli Paavali kehottaa: ”Pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen; ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin; älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.” – Hepr. 10:23–25.
13. Mm. mitä etuja saadaan seurakuntajärjestelyn välityksellä?
13 Parhaat tilaisuudet osoittaa arvostusta kirjoitettua Jumalan sanaa kohtaan tarjoutuvat seurakunnan yhteydessä. Sitä tutkitaan seurakunnan kokouksissa. Sitä käytetään myös henkilökohtaisessa tutkistelussa sekä Jumalan järjestämässä työssä, Valtakunnan hyvän uutisen saarnaamisessa. Valtakunnan arvostamisen takia tosi seurakunnan havaitaan nyt saarnaavan tämän valtakunnan hyvää uutista kaikessa maailmassa todistukseksi kaikille kansoille, ennen kuin loppu tulee. Se on Jumalan järjestely. – Matt. 24:14.
RUKOUS
14. Miksi rukouksen arvostaminen on välttämätöntä?
14 Paavali ei yksin rukoillut seurakunnan puolesta. Jeesus ilmaisi arvostusta Jehovan palvojien laumaa kohtaan rukouksessa. Johanneksen evankeliumin 17. luvussa kerrottu Jeesuksen rukous otti huomioon Jehovan päätökset ja myös seurakunnan hyvinvoinnin. ”Ja minä en enää ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, että he olisivat yhtä niinkuin mekin. Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole. En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä varjelisit heidät pahasta [paholaisesta, Um]. Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun.” (Joh. 17:11, 14, 15, 20) Tämä pyhä seurakunta oli oleva olemassa ja kasvava ainoastaan taivaallisen Isän Jehovan siunaamana ja avulla. Me emme työskentele riippumattomina Jehovasta. Tämä Jeesuksen esimerkki rukousedun arvostamisessa on huomattava, ja sen tulisi olla oppaanamme jokapäiväisessä elämässämme. Säännöllinen rukous on pyhässä palveluksessa menestymisen edellytys. Muistatko rukoilla joka päivä? – Joh. 16:23, 24; 1. Tess. 5:17.
ANTAUTUMINEN
15. Miksi antautuminen ja kaste ovat tärkeät?
15 Eräs suuresti arvostettava erikoisetu on antautuminen ja kaste. Jeesus antoi esimerkin ja sai seuraajansa noudattamaan samaa vanhurskasta menettelytapaa. ”Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen tykö hänen kastettavakseen. Mutta tämä esteli häntä sanoen: ’Minun tarvitsee saada sinulta kaste, ja sinä tulet minun tyköni!’ Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ’Salli nyt; sillä näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus’. Silloin hän salli sen hänelle. Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niinkuin kyyhkysen ja laskeutuvan hänen päällensä. Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: ’Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt’.” (Matt. 3:13–17) Jeesus ei jättänyt myöskään epäilyksiä sen suhteen, että näin piti jatkaa hänen kuolemansa jälkeen, sillä hän neuvoi Matt. 28:19, 20:ssä (Um): ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä kastaen heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä, opettaen heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen teille määrännyt.” Tämä pyhä järjestely oli johtava niitä, jotka osoittivat arvostusta sitä kohtaan, saamaan siunauksia Valtakunnan hallituksen alaisuudessa.
16. Milloin tulee mennä kasteelle?
16 Eräitten muidenkin pyhien asioiden arvostuksen täytyy edeltää antautumista ja kastetta. Henkilön täytyy oppia tuntemaan Jumalan tahto. Mutta kun hän alkaa arvostaa kastetta koskevia pyhiä totuuksia, niin hänen on viisasta noudattaa Jeesuksen antamaa esimerkkiä ja mennä kasteelle. Pidättyminen ei osoita uskoa eikä arvostusta tätä pyhää järjestelyä kohtaan, joka tekee mahdolliseksi seurakuntaan pääsyn. Oletko sinä antautunut?
PYHÄ HENKI
17. Miksi arvostamme pyhää henkeä?
17 Kuten Jeesus osoitti, niillä, jotka tulevat oikealla tavalla kastetuiksi, on ensiksi oltava arvostusta Isää, Poikaa (ja hänen kauttaan tehtyä lunastusuhrivarausta) sekä Jumalan pyhän hengen toimintaa kohtaan. Pyhään henkeen eli Jumalan toimivaan voimaan tulee suhtautua huolellisesti ja suuresti arvostaen, koska se on pyhä. Paljon voimatekoja on suoritettu pyhän hengen välityksellä. Sitä käytettiin luomisessa. (1. Moos. 1:2; Ps. 104:30) Pyhä henki saattoi ennustukset valoon. (Apt. 28:25; 2. Piet. 1:21) Pyhä henki vaikutti Jeesuksen yliluonnollisen syntymisenkin yhteydessä. Pyhä henki voi saada ihmiset palvelemaan Jumalaa ja saarnaamaan hyvää uutista. (Apt. 2:1–4; Mark. 13:11) Jeesus suoritti pyhän hengen avulla paljon ihmeellisiä ja yliluonnollisia tekoja maan päällä ollessaan. Osoituksena siitä, mitä Valtakunta aikaansaa kansojen parantamiseksi, Jeesus paransi demonien riivaamia, sokeita, mykkiä ja sairaita, mutta fariseukset, jotka sanoivat Jeesuksen toimivan Saatanan voimalla, moittivat häntä. Nämä fariseukset eivät siten ainoastaan osoittaneet, että heiltä puuttui arvostusta pyhää henkeä kohtaan, vaan he myös tekivät anteeksiantamattoman synnin, kuten Jeesus sanoi: ”Sentähden minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta. Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.” – Matt. 12:31, 32.
18. Mainitse esimerkki siitä, ettei Jeesuksen tekoja arvostettu.
18 Eivät ainoastaan fariseukset olleet arvostamatta Jeesuksen ihmeitten tekoa, vaan eräät niistäkään, jotka saivat henkilökohtaisen parannuksen Jeesukselta, eivät osoittaneet arvostusta niin pyhää asiaa kohtaan. ”Ja hänen mennessään erääseen kylään kohtasi häntä kymmenen pitalista miestä, jotka jäivät seisomaan loitommaksi; ja he korottivat äänensä ja sanoivat: ’Jeesus, mestari, armahda meitä!’ Ja heidät nähdessään hän sanoi heille: ’Menkää ja näyttäkää itsenne papeille’. Ja tapahtui heidän mennessään, että he puhdistuivat. Mutta yksi heistä, kun näki olevansa parannettu, palasi takaisin ja ylisti Jumalaa suurella äänellä ja lankesi kasvoilleen hänen jalkojensa juureen ja kiitti häntä; ja se mies oli samarialainen. Niin Jeesus vastasi ja sanoi: ’Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän ovat?’” (Luuk. 17:12–17) Eikö tämä ole hämmästyttävää? Ainoastaan yksi kymmenestä pysähtyi ilmaisemaan arvostustaan. Niin saattaa myös Kristus-Kuninkaan tuhatvuotishallituksen lopussa, jolloin Saatana lasketaan irti vankilastaan, olla melkoinen joukko niitä, jotka eivät osoita arvostustaan sitä kansojen parantamista kohtaan, mikä suoritetaan Valtakunnan hallituksen alaisuudessa. – Ilm. 20:7–10.
LUKEMATTOMIA ETUJA
19. Mainitse joitakin pyhiä asioita, joita Jumalan palvelijat voivat nyt arvostaa.
19 Kuinka monta pyhää asiaa, jotka ovat hyödyttäneet henkilökohtaisesti sinua, voit kirjoittaa muistiin? Olemme maininneet vain muutamia. Jehovan todistajien kokemiin moniin etuihin kuuluvat totuus, valo ja Jehovan päätösten arvostus. Maailman haparoidessa hengellisessä pimeydessä Jehovan palvelijoilla on hänen profeetallisen Sanansa johto, ja he tietävät, mikä on edessä. Sen tähden he eivät pelkää. ”Sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta, kunnes päivä valkenee ja kointähti koittaa teidän sydämissänne. Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta.” – 2. Piet. 1:19–21.
20–22. Mitkä ovat eräitä ihmeellisiä tekoja, joita Jehova tekee ihmisille, kuten mainitaan Psalmissa 107?
20 Hyvä esimerkki kaiken sen arvostamisesta, mitä Jehova on tehnyt, on Psalmissa 107. Hänen pyhiä töitään ylistetään yhä uudelleen samoin sanoin jakeissa 8, 15, 21 ja 31, joissa sanotaan: ”Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.” Jehova on tosiaan tehnyt paljon luomustensa hyväksi. Hän ei ole koskaan ollut välinpitämätön heidän tarpeittensa tai ahdistuksensa suhteen. Hän on suuri Pelastaja ja Vapauttaja. ”Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.” – Ps. 107:6, 7.
21 Me arvostamme Jehovaa myös hänen suuren armonsa ja anteeksiantonsa sekä sen tavan takia, jolla hän parantaa luomuksensa ja huolehtii niistä, jotka yrittävät palvella häntä. Hän on suuri sovittaja, kun luomukset osoittavat katuvansa hairahduksiaan. ”Hän lähetti sanansa, ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.” – Ps. 107:20.
22 Jehova on myös kaiken hyvän hengellisen ravinnon varaaja. Kun hänen palvelijansa ovat uskollisia hänelle, niin hän antaa heille hengellisen menestyksen. Hän katsoo heihin suosiollisesti, kun he ilmaisevat arvostavansa hänen pyhiä asioitaan. Jehovan palvelijat ovatkin näinä päivinä tulleet sellaiseen hengellisen menestyksen kauteen, mikä on kuvailtu profeetallisessa Psalmissa 107: ”Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi. Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa. Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän. Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.” – Jakeet 35–38.
23. Miksi nyt tulee arvostaa Jumalan sanaa ja varauksia?
23 Ihmiset, jotka eivät arvosta Jehovan pyhää sanaa eivätkä käytä sitä, eivät voi saada sitä hengellistä menestystä, uskoa, iloa, toivoa, vapautta eikä turvallisuutta, minkä Jehovan palvelijat saavat. Jumalan pyhän sanan arvostamisesta on monia etuja. Kun noudatetaan Jumalan lakeja, on seurauksena hyvä terveys ja Jumalan antamasta elimistöstä pidetään huolta. Kun ihminen noudattaa sitä, mikä on oikein, hänellä on hyvä omatunto, ja perhesuhteet paranevat. Tästä asiainjärjestelmästä erossa pysymisen tärkeys on tehty selväksi. Tämä kaikki riippuu Jumalan sanan käytöstä. Se on suoja siihen sekaantumista vastaan, mikä on väärin. ”Mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta.” (Hepr. 5:14) Ne, jotka arvostavat hengellisiä tarpeitaan, saavat onnea, niin kuin Jeesus esitti Matt. 5:3:ssa. Me arvostamme sitä, miten Jehova huolehtii hengellisistä tarpeistamme. Me mittaamme arvot hänen Sanallaan ja tartumme tilaisuuksiin oppia lisää. Kiitollisina me tunnustamme sen säännöllisen huolenpidon ja suojeluksen, minkä hän antaa palvelijoilleen. Jehovan kansa on 2. Tim. 3:2:ssa kuvaillun kiittämättömän, arvostamattoman ihmiskunnan vastakohta.
24. Miten Eesaun menettely on varoitus?
24 Kiittämättömyys tänä suuren hengellisen valistuksen päivänä ja aikana on vaarallista. Muista Eesauta ja hänen arvostuksen puutettaan. Hän oli välinpitämätön Jehovan pyhän varauksen suhteen. Useita vuosisatoja sen jälkeen, kun Eesau oli kuollut, kiinnitettiin kristittyjen huomio yhä siihen, mitä Eesau teki, heidän kehottamisekseen arvostamaan pyhiä asioita. Paavali kirjoitti Hepr. 12:16, 17:ssä: ”Ettei kukaan olisi haureellinen tahi epäpyhä [pyhiä asioita arvostamaton, Um] niinkuin Eesau, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa. Sillä te tiedätte, että hänet sittemminkin, kun hän tahtoi päästä siunausta perimään, hyljättiin; sillä hän ei löytänyt tilaa peruutukselle, vaikka hän kyynelin sitä pyysi.”
25. Mikä on viisas menettelytapa?
25 Viisasta on näin ollen nyt vaalia ja haluta pyhiä asioita. Me voimme välttää murheen ja kyyneleet myöhemmin, jos muistamme Eesauta ja muita Raamatussa olevia esimerkkejä. Pidä kiinni tosi arvoista! Kehitä arvostustasi niitä kohtaan! ”Jos haet sitä kuin hopeata ja etsit sitä kuin aarretta, silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen.” (Sananl. 2:4, 5) Tämä on ehdoton totuus. Jos etsimme jatkuvasti, niin arvostamme tosi arvoja, ja Jehova vakuuttaa, että tulemme ymmärtämään, löydämme Jumalan tuntemuksen. Näin tehdessämme meillä on erinomainen tilaisuus rakentaa toisissa suurempaa arvostusta pyhiä asioita kohtaan, kun itse kiinnitämme huomion Jehovaan. ”Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja. Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.” – Ps. 107:43, 31.