Lukijain kysymyksiä

● Sanomalehdessä, jonka näin, oli kuva paimenista ja lammaslaumoista kedolla Beetlehemin ulkopuolella joulun aikaan. Luulin siellä olevan liian kylmää paimenten olla kedolla lampaineen joulukuun 25. päivän tienoilla, mikä on perinteellinen Kristuksen syntymäpäivä. Onko näin? – J. B., USA.

Monissa Yhdysvaltain lehdissä oli tämä kuva. Tyypillisiä selityksiä valokuvan alla olivat Marionin (Indiana) Chronicle-Tribunessa 26.12.1968 olleet: ”Israelilaiset sotilaat haravoivat mahdollisia terroristien miinoja kedolla Beetlehemin ulkopuolella jouluaattona paimenten kaitessa lammaslaumojaan taustalla. (AP:n telefoto Tel Avivista)”

Vaikka otsikko sanoo valokuvan esittävän ”jouluaattoa”, niin on ilmeistä, että kuva oli otettu auringon ollessa korkealla taivaalla sinä päivänä, sillä etäiset hahmot ovat hyvin valaistut ja näkyvät ja varjot hyvin lyhyet.

Mitä Raamattu sanoo lähellä Beetlehemiä olleista paimenista Jeesuksen syntyessä? Luemme Luuk. 2:8:sta (Um): ”Samalla seudulla oli myös paimenia, jotka elivät ulkosalla ja vartioivat yöllä laumojaan.” Huomaa, että paimenet todella elivät ulkosalla eivätkä vain kuljeskelleet ulkona päivällä. Edelleen heidän laumansa oli kedolla yöllä. Sopiiko se perinteelliseen joulukuun päivään tai tammikuun alkupuoleen, niin kuin kreikkalaiskatolinen ja koptilaiskirkko uskovat? Ei sovi! Joulukuun lopun lähellä vallitseva kylmä sateinen kausi ei sovi Raamatun selitykseen Jeesuksen syntymäajasta.

Beetlehemin alueen Jehovan todistajien seurakunnan valvoja kävi tammikuussa 1969 siellä ja haastatteli paimenia, jotka laiduntavat laumojaan perinteellisellä ”Paimenten kedolla”. Otamme lainauksen tuosta haastattelusta:

”Lähellä ketoa on suuri luola, jota käytetään talvisuojana lampaille, vuohille ja paimenille. Aina marraskuun jälkipuoliskoon saakka lammaslaumat nukkuvat kedoilla. Näinä kuukausina paimenten perheet ovat heidän mukanaan ja pystyttävät mustat vuohenkarvatelttansa lähistölle. Loka- ja marraskuussa vuohet käyvät lammasten kanssa laitumella päivällä, mutta tarvitsevat suojaa yöllä, joten ne kootaan luolaan.

”Kun lämpötila laskee edelleen marraskuun lopussa, niin lampaatkin otetaan sisälle auringon laskiessa. Paimenet itse muuttavat sisälle lammasten ja vuohien kanssa huolehtiakseen niistä päivällä ja yöllä. Ravinto käy niukaksi kedoilla, joten laumoja ruokitaan varastoiduilla heinillä ja oljilla. Ankarina päivinä kaikki pysyvät suojassa koko vuorokauden, mutta aurinkoisina päivinä lampaat johdetaan lähikedoille syömään niitä vihreitä versoja, jotka alkavat orastaa talvisateitten alkaessa.

”On siis lampaita ja paimenia, jotka pysyvät Beetlehemin alueella kautta vuoden, ja on talvipäiviä, jolloin niiden nähdään olevan kedolla päivänvalon aikaan mikäli sää sallii. Mutta olosuhteet eivät salli lainkaan toimintaa ulkosalla yöllä.”

Näin ollen kysymyksessä oleva kuva ei mitenkään kumoa sitä johtopäätöstä, että sääolot Beetlehemin ympäristössä joulukuun lopulla tai tammikuun alussa eivät sovi yhteen Luuk. 2:8:n kuvauksen kanssa. Järkevämpi ja muiden todistusten mukainen on se kanta, että Jeesus syntyi lokakuun 1. päivän tienoilla.

● Voiko vaimo, jonka lapsi on syntynyt kuolleena, kohtuudella odottaa lapsen saavan ylösnousemuksen, jos hän itse on uskollinen Jumalalle? – J. R., Englanti.

Sanokaamme alussa, että tunnemme vilpitöntä myötätuntoa niitä vaimoja kohtaan, joilla on ollut tällainen kokemus. Ymmärrämme, että se on hyvin murheellinen tapaus, ja se painottaa jälleen meidän tarvitsevan Jumalan uutta järjestystä, missä ei ”kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva”. (Ilm. 21:4) Vasta silloin häviävät tällaiset inhimillisen epätäydellisyyden surulliset seuraukset.

Kun nainen hedelmöityy, tulee miehen siemenestä raskaaksi, niin elämä siirtyy edelleen. Jumalan näkökannalta pidetään kohdussa olevaa elävää alkiota tai sikiötä sieluna, ja normaaleissa olosuhteissa siitä tulee aikanaan erillinen yksilö Jumalan edessä. Jos mies vahingoitti muinoin vaimoa saaden hänet menettämään kohdussaan kehittyvän lapsen, niin rangaistus oli Mooseksen lain mukaan ”sielu sielusta”. (2. Moos. 21:22, 23, Um) Tästä syystä on Raamatun kannalta katsoen tahallinen abortti murha. – 2. Moos. 20:13; 1. Piet. 4:15.

Joissakin tapauksissa tappaa kuitenkin sairaus tai tapaturma alkion tai sikiön, ennen kuin se kasvaa täyteen määrään ja syntyy. Vaikka tällaisten keskenmenojen ja kuolleina syntyneiden välittömät syyt ovat monet, niin perussyynä on inhimillinen epätäydellisyys. Ja meidän on odotettava epätäydellisyyden pysyvää loppumista Jumalalta.

Miten on ylösnousemusmahdollisuuden laita tällaisissa tapauksissa? Ylösnousemus merkitsee uudelleen elämään nousemista. Raamatun esimerkit henkilöistä, jotka herätettiin jälleen elämään ihmisinä, osoittavat, että henkilö tulee takaisin elämään samassa ruumiillisen ja henkisen kasvun asteessa, mikä hänellä oli kuollessaan. (2. Kun. 4:17–36; Apt. 20:9–12) Kun sovellamme tämän keskosiin ja kuolleina syntyneisiin, niin onko järkevää ajatella, että Jehova panisi vaimon kohtuun takaisin osittain kehittyneen sikiön tai useita sellaisia? Ei, eikä ole todennäköistä, että vaimot, joilla on ollut tällainen surullinen kokemus, todella odottaisivatkaan sitä.

Ylösnousemus on edelleen niillä, jotka ovat eläneet yksilöinä Jehovan edessä. Sellainenkin lapsi, joka elää vain lyhyen ajan syntymän jälkeen, on ollut olemassa erillisenä henkilönä. Mutta vaikka keskensyntynyt sikiö tai kuolleena syntynyt lapsi olikin Raamatun kannalta katsoen ”sielu” kehittyessään, niin se ei elänyt koskaan todella erillisenä ja nimenomaisena yksilönä. Näyttäisi siis siltä, että tällaiset tilanteet eivät kuulu Raamatussa esitetyn ylösnousemusvarauksen alaisuuteen. – Apt. 24:15.

Ymmärrämme täysin, että tämä näkemys saattaa aiheuttaa erittäin suuren pettymyksen joillekuille. Mutta voimme vakuuttaa kaikille, ettei sitä ole esitetty tunteettomuudesta eikä dogmaattisuudesta. Vastaamme sen sijaan suoraan ja rehellisesti sen perusteella, mitä löydämme Jumalan sanasta. Tähdennämme sitä, että emme voi lausua mielipidettä missään nimenomaisissa tapauksissa. Voitaisiin ottaa käsiteltäväksi kaikenlaisia ”rajatapauksia”, ja niistä meidän on sanottava: Jumala on tuomari, ja koska hän on tietoinen kaikista asianhaaroista, niin ratkaisu on hänen.

Me tiedämme, että Jehova on todella täydellinen viisaudessa, armossa ja oikeudenmukaisuudessa. Hän on ”uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa hän on”. (5. Moos. 32:4) Kristittyjen tulee kehittää luottamusta häneen ja hänen lupaukseensa: ”Sinä neuvot minulle elämän tien; ylenpalttisesti on iloa sinun kasvojesi edessä, ihanuutta sinun oikeassa kädessäsi iankaikkisesti.” (Ps. 16:11) Kehotamme sen tähden kaikkia, joilla on ollut edellä käsiteltyjä murheellisia kokemuksia, jättämään asian Jehovan käsiin luottaen siihen, että hän tekee niin kuin on oikein ja oikeudenmukaista. – Job 34:10; 1. Moos. 18:25.