Taistele kestävästi välinpitämättömyyttä vastaan!
”Me suosittelemme joka tavalla itseämme Jumalan palvelijoina, kestämällä paljon.” – 2. Kor. 6:4, Um.
1. Mitä varoitusta Jeremia saarnasi, ja miten ihmiset suhtautuivat siihen?
JUMALAA pelkäävän Juudan kuninkaan Joosian 13. vuonna (647 eaa.) Jehova antoi Jeremian tehtäväksi varoittaa hänen alamaisiaan siitä, että Juudan valtakunta oli kukistuva ja että kauhistava autioitus oli tulossa heidän pääkaupungilleen Jerusalemille ja koko maalle. Oli järkevää odottaa noiden ihmisten ottavan vaarin tästä varoituksesta, ottaen huomioon sen täsmällisyyden maineen, jonka Jehovan profeetat olivat vakiinnuttaneet itselleen yli 800 vuoden aikana, jotka olivat kuluneet siitä, kun kansa oli tullut liittoyhteyteen hänen kanssaan. Mutta tämä sukupolvi, joka eli niiden 40 vuoden aikana, jotka Jeremia saarnasi, suhtautui välinpitämättömästi hänen varoituksiinsa. Se kieltäytyi kuuntelemasta häntä.
2, 3. a) Mitä välinpitämättömyys merkitsee, ja mistä se saattaa johtua? b) Miten Juudan kansa osoitti välinpitämättömyyttä?
2 Välinpitämättömyys merkitsee sitä, että jollakulla ei ole kiinnostusta jotain asiaa kohtaan, että hän ei välitä siitä, että se ei merkitse mitään tai ei ole tärkeä hänelle. Juudan kansan välinpitämättömyys saattoi johtua itsekkyydestä, mikä esti sitä toimimasta Jeremian varoitusten mukaan, tai se voi aiheutua tunteettomuudesta pahaa kohtaan. Joka tapauksessa juutalaiset olivat välinpitämättömiä sen suhteen, että he eivät osoittaneet Jumalalle yksinomaista antaumusta ja rikkoivat hänen vanhurskaita lakejaan. He halusivat itsekkäästi tehdä ainoastaan sitä, mikä oli mieluista heidän omissa silmissään, eivätkä välittäneet mitään siitä, mikä oli mieluista Jehovan silmissä.
3 Jeremia sanoi heille: ”Minä olen teille puhunut varhaisesta alkaen, mutta te ette ole kuulleet. Ja Herra on lähettänyt teidän tykönne kaikki palvelijansa, profeetat, varhaisesta alkaen, mutta te ette ole kuulleet, ette kallistaneet korvaanne kuullaksenne, kun he sanoivat: ’Kääntykää itsekukin pahalta tieltänne ja pahoista teoistanne, niin saatte asua maassa, jonka Herra on antanut teille ja teidän isillenne, iankaikkisesta iankaikkiseen. Älkää seuratko muita jumalia, älkää palvelko ja kumartako niitä älkääkä vihoittako minua kättenne töillä, etten tuottaisi teille onnettomuutta.’ – ’Mutta te ette kuulleet minua, sanoo Herra.’” (Jer. 25:3–7) Sitten hän ennusti, että maa autioitetaan tästä syystä.
4. Miten kansan välinpitämättömyys vaikutti Jeremiaan?
4 Ei ole vaikea kuvitella, miten masentavaa oli Jeremialle saarnata näille ihmisille 40 vuotta ilman hyviä tuloksia. Hänellä oli samat inhimilliset tunteet kuin meillä, ja hänen on täytynyt tuntea toisinaan alakuloisuutta ponnistelujensa hedelmättömyyden johdosta. Eräässä tilaisuudessa hän ilmaisi masennuksensa sanoen: ”Minä olen ollut nauruna pitkin päivää, kaikki pilkkaavat minua. Sillä niin usein kuin minä puhun, täytyy minun parkua, huutaa väkivaltaa ja sortoa; sillä Herran sana on tullut minulle häväistykseksi ja pilkaksi pitkin päivää. Mutta kun minä sanoin: ’En tahdo ajatella häntä enkä enää puhua hänen nimessään’, niin sydämessäni oli kuin polttava tuli, suljettuna minun luihini. Ja väsyksiin asti minä koetin sitä kestää, mutta en voinut.” – Jer. 20:7–9.
5. Miksi Jeremia on esimerkki Jumalan palvelijoille nykyään?
5 Juuri tällaisia tunteita voi Jumalan palvelijoilla olla nykyään, kun he yrittävät varoittaa nykyajan ihmisiä tulevasta ”sodasta Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä”. (Ilm. 16:14) Ihmisten kiinnostuksen puute ja heidän välinpitämättömyytensä voi saada näistä Jumalan nykyisistä palvelijoista toisinaan tuntumaan siltä kuin he tuhlaisivat elämäänsä eikä heidän pitäisi enää puhua hänen päätöksistään. Ehkä sinusta on tuntunut tällaiselta, jos olet kristitty, joka on tietoinen vastuustaan Jumalan valtakunnan hyvän uutisen julistamisesta ja tulossa olevan Jumalan Harmagedonin-sodan varoittamisesta. Sinun täytyy Jeremian tavoin kestää ihmisten välinpitämättömyys ja järkähtämättä täyttää saarnaamistehtävää, minkä Jeesus antoi seuraajilleen. – Matt. 28:19, 20.
6, 7. Vertaa Jumalan nykyisten palvelijoiden palvelusta Jeremian suorittamaan saarnaamiseen.
6 Kun katselemme taaksepäin Jeremian aikaa, niin voimme helposti nähdä juudealaisten mielettömyyden, kun he kieltäytyivät kuulemasta häntä. Ajan meille antamasta edullisesta asemasta katsoen tiedämme hänen varoituksensa olleen perusteltu. Jerusalem hävitettiin lopulta vuonna 607 eaa., ja koko Juudean valtakunnan alue autioitettiin 70 vuodeksi täsmälleen Jeremian ennustuksen mukaisesti. (Jer. 25:11) Vaikka hän luultavasti näytti naurettavalta ne 40 vuotta niiden ihmisten silmissä, joille hän saarnasi, niin kun tuho, josta hän varoitti, tuli, se osoitti hänen olleen oikeassa. Kansan välinpitämättömyyden mielettömyys oli silloin selvästi ilmeinen.
7 Vuodesta 1877 lähtien ovat Jehovan todistajat varoittaneet maailman ihmisiä sanoen, että se aika on lähellä, jolloin Jumala toimeenpanee tuhotuomion nykyiselle asiainjärjestelmälle ja korvaa sen uudella ja paremmalla. He ovat yleensä saaneet kohdata samaa kiinnostuksen puutetta kuin Jeremiakin. Vaikka siitä on kulunut monta vuotta, kun he alkoivat julistaa tätä varoitusta, niin se ei merkitse sitä, että Jumalan julistamaa päätöstä ei toteutettaisi, sen enempää kuin sekään, että Jeremia saarnasi 40 vuotta, merkitsi sitä Juudan valtakunnalle. Yhtä varmasti kuin sille valtakunnalle ennustettu hävitys täyttyi, tapahtuu myös nykyisen asiainjärjestelmän ennustettu hävitys. (Jes. 55:11) Kun se on ohitse, niin eloon jääneet voivat katsoa taakseen meidän aikaamme ja nähdä selvästi, että Jehovan todistajat tekivät oikein julistaessaan Jumalan valtakuntaa ja Harmagedonin taistelua, samoin kuin nyt voidaan nähdä sama Jeremian saarnaamisesta. Silloin on oleva selvää kaikille, että heidän oli viisasta kestää ihmisten välinpitämättömyys.
8. Mikä on paras tapa taistella välinpitämättömyyttä vastaan kristillisessä huonekunnassa, ja miten sen tuomia koettelemuksia voidaan katsella?
8 Joillekin Jehovan todistajille on hyvin koettelevaa se, kun he joutuvat asumaan erimielisissä huonekunnissa, joissa huonekuntien epäuskoiset jäsenet ovat usein alituinen mielenmasennuksen lähde heille välinpitämättömyyden tai suoranaisen vastustuksen takia. Tämän ei pidä näyttää oudolta. Jeesus ennusti näin olevan. (Matt. 10:35, 36) Tämän masennuksen kestäminen sovittelematta nuhteettomuudessasi Jumalan edessä on paras tapa taistella sitä vastaan. Tilanne voi ajan mittaan muuttua. On useita esimerkkejä kristityistä naisista, jotka ovat nähneet vastustavan miehensä asenteen muuttuvan paremmaksi, kun he ovat kestäneet miestensä välinpitämättömyyttä tai vastustusta useita vuosia. He pitivät koettelemuksiaan kotonaan osana niistä monista koettelemuksista, joiden on ennustettu kohtaavan kristittyjä. Tällaisia koettelemuksia voidaan verrata kidutuspaaluun, joka voi koetella kristityn uskoa, nuhteettomuutta ja rakkautta Jumalaa kohtaan. Jeesus sanoi: ”Joka ei ota ristiänsä [kidutuspaaluaan, Um] ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias.” (Matt. 10:38) Kestämällä tällaiset koetukset huonekunnassa voimme osoittautua soveliaiksi hänelle.
9. Miten välinpitämättömyys voi koetella ihmistä kristillisessä seurakunnassa?
9 Toisten välinpitämättömyys voi koetella meitä kristillisessä seurakunnassakin. Toisinaan ovat jotkut siellä antaneet alkuperäisen totuudenrakkautensa kylmetä siinä määrin, että heidän kristillinen toimintansa ei ole enää elvyttävän kuumaa eikä virkistävän kylmää vaan haaleaa. Heistä on tullut Laodikean seurakunnan kaltaisia, joka sekin oli välinpitämätön Jumalalta saamansa tehtävän ja niiden elämän antavien totuuksien suhteen, joita hän varasi heille. Ylösnoussut Jeesus Kristus sanoi tuosta seurakunnasta: ”Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava! Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos.” (Ilm. 3:15, 16) Näin tulee hyvin todennäköisesti tapahtumaan niille välinpitämättömille ihmisille, jotka tunnustautuvat kristityiksi nykyään, jolleivät he muuta asennettaan ennen kuin Jehovan koston päivä saapuu. Ennen kuin he niin tekevät, heidän penseä olonsa seurakunnassa voi olla koetus Jehovan todistajille, koska evankeliuminpalveluksen kiireellisyys ei liikuta heitä ja koska he ovat välinpitämättömiä omasta hengellisestä tarpeestaan. Jehovan todistajat eivät saa antaa näiden lannistavan asenteen hidastaa itseään eikä vaikuttaa omaan näkemykseensä. Tämä vaatii kestävyyttä.
MIKSI VÄLINPITÄMÄTTÖMYYTTÄ VASTAAN TÄYTYY TAISTELLA
10. Miten toisten välinpitämättömyys voi vaikuttaa meihin, ja miten me voimme täyttää Saatanan toiveet tahattomasti?
10 Toisten huonolla suhtautumisella kristilliseen evankeliuminpalvelukseen voi olla paha vaikutus Jehovan todistajiin, jos he sallivat sen. Se, että heiltä puuttuu kiinnostusta Jumalan sanaa ja päätöksiä kohtaan, voi vaimentaa heidän intoaan hänen palvelukseensa ja saada kristittyjä pidättymään evankeliuminpalveluksesta. Kristityt voivat ajatella, että on hyödytöntä saarnata alueella, missä ihmiset ovat välinpitämättömiä heidän totuuden sanomaansa kohtaan. Saatana haluaa meidän päättelevän juuri siten. Hän haluaa meidän lopettavan! Hän tahtoo meidän olevan vaiti siitä, mitä Jehova on tekevä. Hän ei halua meidän vievän vapauttavia totuuksia ihmisille, jotka ovat uskonnollisen pimeyden ja taikauskon kahleissa tai jotka kansallismielisyyden jakava henki on vanginnut. Me täyttäisimme hänen toiveensa, jos pysähdyttäisimme palvelustoimintamme siksi, että ihmiset jollakin alueella eivät halua kuunnella. Mutta me emme tahdo hyödyttää hänen etujaan! Olosuhteet saattavat ajan mittaan muuttua ja saada jotkut vastaanottaviksi Jumalan valtakunnan hyvälle uutiselle tehden saarnaamisen jatkamisen arvoiseksi. Heillä on oikeus kuulla joka tilaisuudessa niin kauan kuin tätä asiainjärjestelmää kestää. Jumalan palvelijat tunsivat menneinä aikoina masennusta monissa tilaisuuksissa, mutta eivät antaneet sen voittaa itseään, kuten olemme nähneet Jeremian tapauksesta. Meidänkään ei tule antaa sen voittaa!
11. Miten Mooses ja Elia ovat meille esimerkkeinä menestyksellisestä taistelusta välinpitämättömyyttä vastaan?
11 Mooses koki masennusta ja hänestä tuntui kuin hänen ei kannattaisi puhua faaraolle, koska israelilaiset, hänen oma kansansa, olivat osoittaneet välinpitämättömyyttä häntä kohtaan. Hän sanoi: ”Katso, israelilaiset eivät kuulleet minua; kuinka sitten farao kuulisi minua, joka olen huuliltani ympärileikkaamaton?” (2. Moos. 6:12) Mutta Jehova ei tahtonut hänen jäävän äänettömäksi. Jehova Jumala käski häntä kansan asenteesta huolimatta julistamaan sanomaa, mikä hänelle annettiin. ”Puhu kaikki, mitä minä sinun käsken puhua.” (2. Moos. 7:2) Hän teki siten ja antoi voimallisen todistuksen totuudesta tosi Jumalan puolesta. Profeetta Eliakin tunsi masennusta saamansa näennäisen hedelmättömyyden takia. Israelin kymmenen sukukunnan väestö oli välinpitämätön, vaikka hän ponnisteli sen palauttamiseksi tosi palvontaan. Hän halusi lopettaa ja mennä pois kuolemaan jonnekin. (1. Kun. 19:4) Mutta se ei olisi täyttänyt Jehovan päätöksiä, joten Jehova lähetti Elian takaisin lopettamaan työnsä. (1. Kun. 19:15–18) Nämä Jumalan miehet eivät sallineet toisten välinpitämättömyyden tehdä heitä toimettomiksi.
12. Mitä kristityn on ymmärrettävä välinpitämättömyydestä?
12 Meidän on oltava selvillä välinpitämättömyyden turmelevasta vaikutuksesta ja siitä, että se voi saada ihmisen ajautumaan pois Jehovasta, hänen järjestöstään ja iankaikkisen elämän tieltä. Näin voi tapahtua, jos antautunut kristitty sallii välinpitämättömyyden tulla liian masentavaksi tai juurtua itseensä ja kasvaa. Aikanaan se voi lamauttaa hänen hengellisen toimintansa ja aiheuttaa hengellisen kuoleman. On siis elintärkeätä, että me ryhdymme tarmokkaaseen taisteluun sitä vastaan.
TAISTELU VÄLINPITÄMÄTTÖMYYTTÄ VASTAAN
13, 14. a) Miten välinpitämättömyyttä vastaan voidaan taistella menestyksellisesti, ja miten tämä voidaan nähdä siinä, että varhaiskristityt voittivat vainon? b) Miksi ihminen voi säilyttää uskonsa vainossa mutta menettää sen välinpitämättömyyden takia?
13 Välinpitämättömyyden turmelevaa vaikutusta vastaan voidaan taistella menestyksellisesti kestävyydellä, kun emme anna sen veltostuttaa käsiämme Jumalan palveluksessa. Samoin kuin vaino, sekin on kestettävä lujalla päättäväisyydellä. Varhaiskristityt voittivat kestävyydellä vainon noin 280 vuotta kestäneenä ajanjaksona, kun Rooman valtakunta vainosi heitä jatkuvasti. Kestämällä nykyään vainoa sekä välinpitämättömyyttä saarnaamistamme kohtaan me suosittelemme itseämme Jumalan palvelijoina niin kuin on kirjoitettu: ”Kaikessa me osoittaudumme Jumalan palvelijoiksi: suuressa kärsivällisyydessä [kestämällä paljon, Um].” – 2. Kor. 6:4.
14 Joku on voinut kestää ankarassa vainossa, mutta jälkeenpäin sortua välinpitämättömyyden turmelevaan vaikutukseen, koska se toimii niin ovelalla tavalla. Ajan mittaan se voi onnistua siinä, mitä ruumiillinen vaino ei kyennyt aikaansaamaan. Se on kuin termiitti, joka syö rakennuksen ontoksi sisältä. Aikaa myöten rakennus luhistuu, koska sen tuet ovat heikentyneet. Näin voi tapahtua meidän uskommekin tuille, jos sallimme välinpitämättömyyden vaikutuksen saada itsestämme otteen.
15. Mitä meidän täytyy odottaa uskomme laadusta?
15 Uskomme koetellun laadun täytyy kestää kaikenlaisissa koetuksissa, niin kuin Pietari osoitti kirjoittaessaan: ”Sentähden te riemuitsette, vaikka te nyt, jos se on tarpeellista, vähän aikaa kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa [uskonne koeteltu laatu, Um] havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.” (1. Piet. 1:6, 7) Jeesuksen Kristuksen ilmestyminen tapahtuu tulevassa ”sodassa Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä”, Harmagedonin taistelussa, koska se on aika, jolloin hän ”kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille”. (Ilm. 16:14; 2. Tess. 1:8) Miten uskomme koeteltu laatu voi kestää, jollei se säily nyt välinpitämättömyyden koetuksessa?
16. Mitä arvostuksen säilyttäminen voi tehdä meille, ja miksi on tärkeätä olla tietoinen hengellisestä tarpeestamme?
16 Erinomainen keino rakentaa hyvälaatuinen usko, joka kestää välinpitämättömyyden, on säilyttää lujana arvostuksemme Jehova Jumalaa ja hänen elämänantavia totuuksiaan kohtaan. Tämä ei vaadi ainoastaan säännöllistä ravitsemista hänen varaamallaan hengellisellä ruoalla, vaan myös niiden hänen ihmeellisten lupaustensa miettimistä, joiden on täytyttävä tulevaisuudessa, sekä niiden, jotka hän jo on täyttänyt. Alituinen tietoisuus hengellisestä tarpeestamme on auttava tekijä arvostuksen säilyttämisessä. Jos joudumme sellaiseen tilaan, missä tulemme välinpitämättömiksi tästä tarpeesta, niin olemme vaarassa menettää jalansijamme kaidalla tiellä, joka johtaa ikuiseen elämään. Jehovan sana ja järjestö ovat sitä varten, että ne täyttävät tuon hengellisen tarpeen. Hänen järjestöönsä vedetyt ymmärtävät tämän, ja koska he ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan, niin he vastasivat sen kutsuun: ”Joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.” (Ilm. 22:17) Mutta jos se, joka on tähän vastannut, myöhemmin sallii välinpitämättömyyden tylsyttää tietoisuutensa hengellisestä tarpeestaan, niin väistämättömänä seurauksena hänelle on arvostuksen ja uskon menetys sekä lopulta paluu aikaisempaan tilaansa, eroon Jumalan järjestöstä. (2. Piet. 2:22) Meidän on siis säilytettävä arvostus Jumalan sanaa ja järjestöä kohtaan.
17, 18. Selitä, miten voimme lisätä arvostusta Jumalan sanaa ja järjestöä kohtaan itsessämme sekä toisissa.
17 Kun meille tulee henkilökohtaisia pulmia tai vaikeuksia ja meidän onnistuu ratkaista ne tai voittaa ne soveltamalla Jumalan sanan tai järjestön neuvoja, niin voimme kysyä itseltämme, mitä olisimme tehneet ilman niitä neuvoja. Tämä auttaa meitä kehittämään arvostusta. Samoin tekee sen tarkasteleminen, mitä teimme ennen antautumistamme Jumalan palvelemiseen. Millainen olisi tilamme nyt, jollemme olisi antaneet totuuden muuttavan voiman tehdä toiseksi elämäntapaamme? (1. Piet. 4:3) Voimme ajatella sitä ansaitsematonta hyvyyttä, mitä hän on osoittanut meille varaamalla Poikansa lunastusuhriksi, mikä on tehnyt iankaikkisen elämän meille mahdolliseksi. Voimme myös miettiä, mitä Jumalan lupaaman uuden asiainjärjestelmän toteutuminen merkitsee meille. Tämä voi vahvistaa arvostustamme, mikä voi auttaa meitä torjumaan toisten välinpitämättömyydestä johtuvan masennuksen.
18 Arvostuksen elvyttäminen henkilössä, joka tutkii Jumalan sanan totuutta Raamatun kotitutkistelussa, on vaikuttava keino voittaa hänen taipumuksensa välinpitämättömyyteen. Näin teki eräs Jehovan todistaja Malesiassa. Nuori tyttö, jonka kanssa hän tutki, suhtautui välinpitämättömästi totuuteen, vaikka olikin halukas tutkimaan, koska hänellä oli joutoaikaa. Todistaja yritti voittaa tämän välinpitämättömyyden vahvistamalla uskoa Jumalan sanaan ja hänen järjestöönsä. Niinpä kun jokin Raamatun periaate oli keskusteltavana, hän teki tytölle kysymyksen jonkin pulman yhteydessä, jonka tuo periaate voi ratkaista. ”Kun meillä on tämä pulma”, sisar kysyi, ”niin emmekö olisi umpikujassa, jollei Raamattu tarjoaisi meille pääsytietä?” Jossain toisessa tilanteessa hän saattoi kysyä, kun jonkin yleisen pulman ratkaisu tuli esille tutkistelussa: ”Jollei Jehovan järjestö olisi selittänyt ratkaisua meille, niin mehän emme olisi tienneet, miten se olisi pitänyt ratkaista, eikö niin?” Tällaiset kysymykset auttoivat tyttöä. Kun hänen arvostuksensa lisääntyi, niin hänen välinpitämättömyytensä hävisi vähitellen, ja hän jopa halusi olla toimeliaasti Jehovan järjestön mukana. Tällä tavalla voidaan arvostusta elvyttää itsessämme ja toisissakin, ja se auttaa meitä kestämään uskomme laadun koetuksen.
JEESUS ANTOI MEILLE ERINOMAISEN ESIMERKIN
19, 20. a) Miten Jeesus antoi meille esimerkin taistelusta välinpitämättömyyttä vastaan? b) Miten se hyödytti häntä henkilökohtaisesti?
19 Jeesus kohtasi maallisen palveluksensa kuluessa jatkuvasti välinpitämättömyyttä oman kansansa ihmisten taholta siitä huolimatta, että heprealaiset profeetat olivat ennustaneet hänen tulonsa monta vuosisataa etukäteen. Hänen toimintakeskuksensa ympärilläkin Galileassa, missä hän tapasi useita ihmisiä, jotka ottivat hänet iloiten vastaan, oli itse asiassa kokonaisia kaupunkeja, jotka suhtautuivat kylmäkiskoisesti hänen saarnaamiseensa. Sellaisia olivat Kapernaum, Korasin, Beetsaida ja jopa hänen kotikaupunkinsa Nasaret. (Luuk. 10:13–15; Mark. 6:1–6) Eikä Jerusalemkaan ottanut häntä vastaan paitsi ne, jotka tervehtivät häntä hänen tullessaan kaupunkiin. Yleensä Jerusalem on välinpitämätön häntä kohtaan samoin kuin se oli ollut Jeremiaakin kohtaan yli 600 vuotta aikaisemmin. Puhuessaan kaupungille hän sanoi: ”Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.” (Luuk. 13:34) Hän antoi erinomaisen esimerkin täyttämällä jatkuvasti jumalallista tehtäväänsä heidän kylmäkiskoisuudestaan välittämättä. Hän taisteli heidän välinpitämättömyyttään vastaan kestämällä sen ja suositteli siten itseään Jumalan evankeliuminpalvelijana.
20 Koska Jeesus Kristus oli kuuliainen Jumalalle ja todisti uskonsa laadun kestävyydellään, niin hän sai Jehova Jumalan hyväksymyksen ja suuren määrän muita siunauksia. (Fil. 2:9–11) Viitaten häneen esimerkkinä meille Raamattu sanoo: ”Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne.” (Hepr. 12:3) Jos seuraamme hänen esimerkkiään kestävyydessä, niin mekin voimme luottavaisina odottaa saavamme Jumalan hyväksynnän ja kuuluvamme niihin, jotka varjeltuvat lähestyvässä Jumalan suuressa sodassa.
21. Mitä etuja mm. on taistelusta välinpitämättömyyttä vastaan?
21 Kestämällä uskollisesti loppuun asti meillä on syytä olla onnellisia ei ainoastaan siksi, että varjellumme tämän asiainjärjestelmän lopun läpi, vaan myös siksi, että olemme silloin osoittaneet rakkautemme Jehova Jumalaa kohtaan ja säilyttäneet nuhteettomuutemme hänen edessään. Mutta säilyminen Harmagedonin taistelun läpi on vain yksi niistä monista eduista, joita voidaan odottaa, kun taistelemme välinpitämättömyyttä ja vainoa vastaan kestävinä. Se, mitä sanotaan Kristuksen voidelluista seuraajista Jaak. 1:12:ssa, voidaan sanoa eräässä merkityksessä myös niistä, jotka odottavat olevansa Jumalan valtakunnan maallisia alamaisia. ”Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu, on hän saava elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat!” Iankaikkinen elämä on täten yksi niistä monista eduista, jotka ne saavat, jotka kestävät. Jeesus ilmaisi tämän sanoessaan: ”Kestäväisyydellänne te voitatte omaksenne elämän.” – Luuk. 21:19.
22. Mitä kristitty voi odottaa tuntevansa, kun tämän asiainjärjestelmän ennustettu loppu tulee? Miksi?
22 Kun tämän asiainjärjestelmän täydellisen lopun aika väistämättömästi tulee, niin kristitty, joka on kestänyt, voi tuntea tyydytystä ja onnea siksi, että on täyttänyt työn, jonka Jumala antoi hänelle, ja on todistanut uskonsa laadun. Paavali tunsi näin juoksunsa lopussa. Hän sanoi: ”Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.” (2. Tim. 4:7) Jeremialla on täytynyt epäilemättä olla samanlaiset tunteet, kun hän täytti Jumalan määräämän työnsä tehtyään mitä Jumala käski hänen tehdä. Mutta tämän asiainjärjestelmän loppu on vielä edessäpäin meillä, ja meidän täytyy taistella jatkuvasti välinpitämättömyyttä vastaan emmekä saa sallia sen masentaa itseämme, niin että lopettaisimme. – Gal. 6:9.
23. Mikä on yksi tapa, jolla voimme suositella itseämme Jumalan palvelijoina?
23 Koska Jehova Jumalan palvelijat taistelivat muinoin menestyksellisesti välinpitämättömyyttä vastaan, niin mekin voimme tehdä samoin. Mutta meidän täytyy olla halukkaita päättäväisesti ponnistelemaan taistellaksemme. Meidän on oltava tietoiset siitä pahasta vaikutuksesta, mikä välinpitämättömyydellä voi olla meihin, ja siitä, kuinka se voi jäytää ihmistä, kunnes hänen uskonsa luhistuu. Meidän on säilytettävä arvostus Jehovan lupauksia, hänen Sanansa luotettavuutta ja sitä kohtaan, että me tarvitsemme hänen järjestöään ja miten nämä ovat muuttaneet elämämme paremmaksi. Meidän on myös palautettava mieleen, miten Jumalan sana ja järjestö ovat auttaneet meitä ratkaisemaan henkilökohtaisia pulmia sekä tekemään tärkeitä ratkaisuja. Meidän on ajateltava niitä erinomaisia kestävyyden esimerkkejä, joita voidaan löytää Raamatusta, niin että ne voivat olla meille rohkaisun lähteenä. Taistelemalla menestyksellisesti, kestävästi välinpitämättömyyttä vastaan niin kuin profeetta Jeremia ja pysymällä uskollisina kristillisessä evankeliuminpalveluksessa me suosittelemme itseämme Jumalan palvelijoina.