Euroopassa ”Rauha maassa” -konventit rakentavat uskoa
NYT on aika, jolloin monien kristikunnan ihmisten usko Jumalaan on vähenemässä. Papitkin kritisoivat nykyään Jumalaa ja Raamattua. Mutta näinhän Raamatun ennustus sanoi meidän aikanamme olevankin. – Matt. 24:12; 2. Tim. 3:1–5; 4:3, 4.
Mutta Raamatun ennustus kertoi myös, että vaikka väärä uskonto sortuukin, niin tosi palvonta laajenee nopeasti ennen kuin tämä asiainjärjestelmä tulee loppuunsa. (Jes. 2:2–4; Matt. 24:14) Tämä tosi uskon rakentaminen oli selvästi nähtävissä Jehovan todistajain maailmanlaajuisissa ”Rauha maassa” -konventeissa, jotka pidettiin Euroopassa heinäkuun lopussa ja elokuussa.
Sanomalehtien selostukset osoittivat eurooppalaisten olleen hämmästyneitä nähdessään satojentuhansien ihmisten kokoontuvan rakentamaan uskoaan Jumalaan ja hänen Sanaansa Raamattuun. Viidessä konventtikaupungissa kuunteli 348 262 henkeä esitelmää ”Lähestyvä tuhatvuotinen rauha”. Valtavat väenpaljoudet noudattivat Pohjois-Amerikassa heinäkuussa pidettyjen kahdeksan konventin mallia.
LONTOO NÄKEE VALTAVAN KONVENTIN
Ensimmäinen konventti Euroopassa pidettiin Wembleyn stadionilla Lontoossa 29.7.–3.8. Edustajia tuli 63 maasta. Pääpuhetta oli sunnuntai-iltapäivällä kuuntelemassa 82 416 henkeä. Stadion oli tungokseen asti täynnä. Stadionin hiilimurskarata täytettiin ylimääräisillä istuimilla. Vieressä olevan Empire Poolin ylimääräiset lisätilat täyttyivät. Ihmisiä oli ryhmittynyt myös stadionin ulkopuolella oleviin telttoihin kaiuttimien ympärille.
Koko Wembleyn konventin ajan samoin kuin kaikissa muissakin konventeissa ohjelma keskittyi uskon lisäämiseen Jumalaan ja hänen Sanaansa Raamattuun. Tämän uskon syvyyden havaitsi eräs sanomalehtimies, johon 2 215 uuden evankeliuminpalvelijan kaste teki syvän vaikutuksen. Hän sanoi: ”Kukaan ei huutanut ’Halleluja, ylistäkää Herraa!’ Kenenkään silmät eivät ole lasimaiset, eikä kukaan kierinyt maassa – mutta jokainen oli niin VARMA ja tiesi mitä teki.”
Jumalan sana sanoo, että ”uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut”. (Jaak. 2:17) Oikean käytöksen täytyy siis seurata tosi uskoa Jumalaan. Tässä suhteessa ilmoitti Wembley News: ”Miten kaupunkilaiset suhtautuivat todistajiin? Joihinkuihin vaikutti hyvä käytös. Menipä eräs niin pitkälle, että ehdotti, ’että jos tämän uskon avulla niin monien tuhansien käytös voi olla niin kiitettävää, niin ehkä heidän uskonsa ansaitsee hiukan enemmän ajattelemista, ja että tulevaisuudessa niiden, jotka eivät toimi Jehovan todistajien kanssa yhdessä, tulisi ottaa heidät vastaan vähän enemmän arvostaen kuin menneisyydessä’.”
KÖÖPENHAMINAN KONVENTTI TEKI SYVÄN VAIKUTUKSEN TANSKASSA
Kööpenhaminassa Østerbron alueella 5.–10. elokuuta pidetty konventti teki syvällisen vaikutuksen Tanskassa. Läsnä oli 42 073 henkeä ja 1 407 kastettiin. Tanskalaisessa sanomalehdessä Øbrobladet oli seuraava otsikko: ”KIINNOSTUS MAAILMANRAUHAAN VETÄÄ PUOLEENSA SUURIMMAN TURISTIJOUKON MIKÄ KOSKAAN ON OLLUT ØSTERBROSSA”.
Myös eräs johtava kansallinen sanomalehti Berlingske Tidende sanoi: ”Joukkokokoukset ovat harvinaisia Tanskassa . . . ja varsinkin ovat jättiläiskokoiset uskonnolliset kokoukset lähes tuntemattomia. Siitä syystä on Jehovan todistajien Kööpenhaminassa pitämä kansainvälinen kongressi luonnollisesti herättänyt huomiota. Tässä konventissa on vaikuttavia lukumääriä – osanottajia on arviolta 40 000–50 000, joista 10 000–20 000 on asettunut kaupungin ympärille leirintäalueelle. . . . Se panee monien silmät avautumaan hämmästyksestä, . . . Olisi toivottavaa, että kirkko toimisi puoliksikin niin innokkaasti levittääkseen tietoa siitä, mitä kristillisyys on, kuin todistajat.”
Osanottajia virtasi Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Kaikkiaan oli edusteilla 30 maata. Ohjelma esitettiin samanaikaisesti tanskaksi, suomeksi, norjaksi ja ruotsiksi neljässä eri osastossa. Kun Yhdysvalloista tulleet puhujat puhuivat englanniksi, niin heidän puheensa käännettiin heti noille neljälle kielelle. Osia ohjelmasta esitettiin myös englannin ja islannin kielillä.
Läpitunkevat puheet joko Raamatun ennustuksista tai kristillisestä käytöksestä ja vaikuttavat raamatulliset näytelmät, jotka esitettiin neljällä näyttämöllä, tekivät pysyvän vaikutuksen kaikkiin läsnä oleviin. Se rakensi heidän uskoaan Jumalaan ja hänen päätöksiinsä. Osanottajat olivat erityisesti riemuissaan saadessaan uuden 192-sivuisen kirjan Onko Raamattu todella Jumalan sana? tanskaksi, suomeksi, norjaksi ja ruotsiksi. Se oli jo julkaistu englanniksi ja espanjaksi Pohjois-Amerikan ja Englannin konventeissa. Läsnäolijat arvostivat sitä suuresti tietäen, että se on tarkoitettu rakentamaan lujaa uskoa Jumalaan ja hänen Sanaansa.
Usko Jumalaan ilmenee tottelevaisuudesta Hänen lakejaan kohtaan, joihin kuuluvat rehellisyyslaitkin. Eräs monista Kööpenhaminan konventissa saaduista kokemuksista osoittaa, miten tämä rehellisyys vaikuttaa, ja näyttää myös, kuinka harvinaista tällainen aito rehellisyys on tämän maailman ihmisten mielestä. Muuan Jehovan todistaja meni paikkakunnan kauppaan ostamaan jotain lapselleen. Lähdettyään tämä äiti huomasi kauppiaan antaneen hänelle 10 kruunua liikaa takaisin rahasta. Hän palasi kauppaan ja ilmoitti sen kauppiaalle. Kauppias oli niin hämmästynyt tästä rehellisyyden osoituksesta, että antoi tälle todistajalle kaksi puseroa hänen 2-vuotiaalle tyttärelleen! Niiden arvo oli 17 kruunua – 10 kruunun palautuksesta!
Kun ihmiset tottelevat Jumalan lakeja, se tuo tosi rauhan, järjestyksen ja ykseyden suurtenkin joukkojen kristittyjä työskennellessä yhdessä. Eräs kööpenhaminalainen taksiautoilija huomautti: ”Olen ollut monissa erilaisissa suurissa tehtävissä, mm. kuninkaallisissa vastaanotoissa, mutta en ole koskaan nähnyt mitään tähän verrattavaa järjestyksen suhteen. Kaikki sujuu niin joustavasti.” Toinen huomioitsija sanoi: ”On ollut kehittävää kokea ja hyvin rohkaisevaa nähdä, että maan päällä on paikka, missä ihmiset voivat olla ykseydessä ja tulla toimeen keskenään rauhassa. Tavallisesti näkee eripuraisuutta kaikkialla, varsinkin uskonnon yhteydessä. Muttei täällä.”
PARIISIN KONVENTTI SAA ENNEN NÄKEMÄTÖNTÄ HUOMIOTA
Samaan aikaan kun konventti oli meneillään Kööpenhaminassa, pidettiin toinen Pariisissa. Edustajia tuli 78 maasta. Ne 47 480, jotka olivat esitelmässä, täyttivät nopeasti Colombes-stadionilla käytettävissä olevat 25 000 istumapaikkaa. Tuhannet muut istuivat katottomilla parvekkeilla ja erikoisluvan saaneina uudella Olympia-juoksuradalla. Monet muut kuuntelivat kaiuttimista, joita oli sijoitettu läheiselle leirintäalueelle ja myös stadionin ulkopuolelle.
Konventin aiheuttama suunnaton vaikutus näkyi siitä, että lehdistö, radio ja televisio kiinnittivät ennennäkemätöntä huomiota konventtiin. Selostuksia konventista oli luetuimpien Ranskan sanomalehtien etusivuilla. Tämä huomiointi ei rajoittunut ainoastaan erikoispainoksiin, joita myytiin ympäri stadionia, vaan ulottui yli koko Ranskan myytäviin kansallispainoksiin. Suosittu pariisilainen sunnuntailehti Le Journal du Dimanche sanoi toisista, jotka panivat konventin merkille: ”Joillakuilla on kiusaus kohauttaa olkapäitään. Mutta suurimman osan se panee ajattelemaan. Yleisö havaitsi hämmästyen, että Ranskassa on 30 000 ’todistajaa’, maailmassa miljoona [1 322 000] ja että he ovat lisääntyneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana tavattomassa määrässä: noin 700 prosenttia. . . . tämä ilmiö ansaitsee huomiomme.”
Paitsi ranskaksi ohjelma esitettiin myös muilla kielillä. Portugalinkielisessä kokouksessa kuuli 2 731 esitelmän. Tämä oli enemmän kuin kolme kertaa niin paljon kuin kokoontui Toulouseen vuonna 1968. Puolalaisessa kokouksessa oli 600 henkeä. Englantia puhuville osanottajille oli myös erikoisohjelmaa.
Pariisissa kastettujen lukumäärä oli hämmästyttävät 3 619. Kun kolme kokonaista stadionin osastoa nousi vastaamaan kastettaville tehtyihin kahteen kysymykseen ja kun nämä tuhannet kastettavat vastasivat kaikuvasti ”Oui!” niin kaikki läsnäolijat puhkesivat sydämellisiin kättentaputuksiin. Moni kyynel vieri pitkin arvostusta osoittavien poskia. Se oli unohtumaton näky.
Katolinen päivälehti L’Aurore sanoi kasteesta: ”Tällaista ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut missään uima-altaassa Pariisin alueella, ei edes kuumimpina päivinä . . . klo 10 odotti [3 619] henkeä paahtavassa auringonpaisteessa pääsyä Olympia-uima-altaaseen. . . . Vaikuttimen tällaiseen kärsivällisyyteen täytyy olla voimakkaampi kuin vain halu sukeltaa veteen. . . . Mutta ei pidä ajatella, että kuka tahansa voi tulla kastetuksi tällä tavalla, . . . Ennen kastetta tarkistetaan asianomaisen tieto Raamatusta tutkinnossa, missä hänelle tehdään 80 kysymystä. On ilmeistä, että vastasyntynyt lapsi ei voisi täyttää tätä vaatimusta.”
Konventin osanottajat tervehtivät innostuneesti uuden kirjan Onko Raamattu todella Jumalan sana? julkaisemista sekä ranskaksi että portugaliksi. Tätä kirjaa tarvitaan kovasti Euroopassa. Vaikka esimerkiksi 80:tä prosenttia ranskalaisista sanotaan katolilaisiksi, niin monet ovat sellaisia ainoastaan nimeltä. Sellaiset ovat suurimmaksi osaksi hylänneet uskontonsa. Koska katolinen kirkko ei ole juurruttanut heihin tarvetta tutkia Raamattua Jumalan sanana, niin heillä ei ole lainkaan hengellistä elämää. Ranskan kansan tarvitsee näin ollen kipeästi saada varmuus siitä, että Raamattu on todella Jumalan henkeyttämä opas ihmiskunnalle.
NÜRNBERGIIN RAKENNETTIIN UUSI KAUPUNKI
Oli rakennettava kaupunki, johon sopi ainakin 120 000 henkeä – vain kahdeksaksi päiväksi – ja sitten purettava! Tässä kuvaus siitä valtavasta suurkaupungista, jonka Jehovan todistajat rakensivat 10.–17. elokuuta vietettyä Nürnbergin jättiläiskonventtia varten Länsi-Saksassa. Siellä oli 150 645 henkeä 78 maasta kuuntelemassa esitelmää ”Lähestyvä tuhatvuotinen rauha”.
Kun tämän uuden suurkaupungin asukkaat muuttivat sinne, niin he tapasivat kaiken valmiina – majoituksen, ruokalan ja viemärilaitteet. Suurin osa saapujista majoitettiin 14 tunnissa! Sen ”muurien” sisällä oli 119 713 ”asukasta” ensimmäisenä päivänä!
Mitä tarvittiin sellaisen kaupungin rakentamiseksi? Ensiksi piti olla suunnaton alue, mihin rakentaa. Sitten piti olla myös tavaton pysäköimisalue noin 20 000 henkilöautolle ja 250 bussille. Lähistöllä piti olla myös rautatieasema, joka voi hoitaa 1 200 matkustajaa tuovan erikoisjunan joka 21. minuutti – kaikkiaan 40 sellaista junaa.
Nürnbergin laidalla oleva valtava paraatialue (Zeppelinwiese) täytti kaikki nämä vaatimukset. Avarat kentät olivat ihanteelliset asuntovaunuleirejä, telttailupaikkoja, ruokalaa ja muita osastoja varten. Suunnaton helikopterien laskeutumiskaista ei ollut käytössä siihen aikaan ja ratkaisi ajoneuvojen pysäköimispulman – se osoittautui tavattoman suureksi pysäköintialueeksi. Ja valtavan paraatikentän laidassa olevan puhujalavan takana oli rautatieasema, joka pystyi hoitamaan 40 erikoisjunaa päivässä!
Tämä oli tosiaan ihanteellinen paikka, jollaista olisi ollut vaikea löytää muualta. Hitler rakennutti nämä alueet erityisesti natsiparaatejaan varten. Natsit olivat ankarasti vainonneet Jehovan todistajia heittäen tuhansia keskitysleireihin ja tappaen melkoisen määrän. Nyt Jehovan todistajat, joita on monta kertaa enemmän kuin Hitlerin aikana, käyttivät tätä kenttää.
Tämä ”kaupunki kaupungissa” nousi äkkiä. Teltat pystytettiin 26 osastoa varten, jotka huolehtivat tämän ”kaupungin” hoitamisesta. Siellä oli peseytymispaikat ja mukavuuslaitokset – 1 200 kappaletta – leirintäalueille asennettuina. Seitsemää jäähdytysvaunua käytettiin helposti pahentuvien ruoka-aineitten varastoimiseen, ja ne muodostivat pienoisen junan. Ruokailuteltat kykenivät ruokkimaan 65 000 henkeä tunnissa. Yksistään sähkölaitteisiin meni 13 000 metriä johtoa. Ja 148 000 istuinta sijoitettiin paraatikentälle, jotta konventin osanottajat voivat kuunnella ohjelmaa.
Nürnberger Nacbricbten ilmoitti otsikon ”Uusi kaupunki putkahti kaupungin laitaan” alla päivää ennen konventtia: ”He kaikki löytävät asuinpaikan, ja sitä hallitaan täydellisesti aina pienimpään yksityiskohtaan asti. Vartiotorni-seuran vapaaehtoiset [työntekijät] ovat suorittaneet työnsä hyvin.” Ja Fränkiscbe Tagespost kirjoitti, että konventti oli ”ensiluokkainen organisaatiosuoritus, joka saa osakseen pilkkaajan ja ulkopuolisen jakamattoman hämmästyksen”.
Osia ohjelmasta järjestettiin esitettäväksi myös muilla kuin saksan kielellä: hollannin, kreikan, kroatian, sloveenin ja turkin kielillä. Näiden ulkomaisten osanottajien innostus oli tavaton, koska monet heistä eivät voi tavata toisiaan vapaasti tällaisissa konventeissa omissa maissaan. Eräs Turkista saapunut edustaja huudahti: ”En tiedä, onko tämä unta vai totta. Se on suurin tapahtuma elämässäni. Kunpa nämä suurenmoiset päivät eivät koskaan loppuisi!” Muissa kuin saksankielisissä ohjelmissa olleitten määrät saavuttivat seuraavat huiput: hollantilaisissa 20 545, kreikkalaisissa 5 093, kroatialaisissa 1 791, sloveenilaisissa 1 026 ja turkkilaisissa 361.
Kun Kreikasta ja Turkista saapuneet todistajat kuulivat, että Vartiotorni-seura oli painanut kirjan Totuus joka johtaa ikuiseen elämään heidän kielillään, niin he ilmaisivat valtavan ilonsa. Ja monien muiden uusien julkaisujen joukossa oli myös kirja Onko Raamattu todella Jumalan sana? hollanniksi ja saksaksi.
Uutisreportterit olivat hämmästyneitä 5 095 uuden evankeliuminpalvelijan joukkokasteesta. Sen uima-altaan johtaja, missä kastaminen tapahtui, sanoi: ”On hämmästyttävää, miten hyvin kaikki käy ja että kaikki tulevat niin hyvin toimeen ilman kiistoja.” Hän sanoi haluavansa työskennellä mieluummin 5 000 Jehovan todistajan kuin 300 muun ihmisen kanssa!
Se, miten selväksi Jehovan todistajien vaikutus on muodostunut Nürnbergin asukkaitten mielessä, voidaan nähdä seuraavasta kokemuksesta. Jehovan todistajain rintamerkkiä kantavan nuoren miehen huomattiin tupakoivan raitiovaunussa. Poliisi huomasi tämän ja lähestyi nuorta miestä sekä sanoi: ”Mistä lähtien Jehovan todistajat ovat alkaneet tupakoida?” Nuori mies nolostui siinä määrin, ettei pystynyt ajattelemaan minkäänlaista vastausta, jolloin poliisi pyysi nähdä hänen henkilöllisyyspapereitaan ja vei hänet mukanaan poliisiasemalle. Siellä he löysivät hänen laukustaan useita varastettuja käsilaukkuja ja kukkaroita. Tunnus, joka oli paljastanut, ettei hän ollut Jehovan todistaja, oli hänen tupakointinsa!
SUURENMOINEN KONVENTTI ROOMASSA
Samaan aikaan kun iloittiin Nürnbergin konventista, nautittiin toisesta Roomassa. Konventtipaikkoina olivat Palazzo dello Sport ja myös Palazzo dei Congressi. Näitä kahta suurta rakennusta, jotka sijaitsivat lähellä toisiaan, käytettiin italian- ja espanjankielisissä ohjelmissa.
Täälläkin oli reaktio sanomalehtien taholta Italiassa ennen näkemätön. Niin laaja lehtikirjoittelu oli ensikertainen kokemus. Ilmestyi kymmeniä suosiollisia sanomalehtiartikkeleita ja hyviä televisio- ja radioesityksiä. Tärkeimmät uutislähteet pyysivät yhä uudelleen tietoja konventin tiedotusosastosta.
Milanon Il Giorno huomasi Jehovan todistajien Raamattuun perustuvan uskon ja sanoi: ”He kieltäytyvät sotapalveluksesta omantunnonsyistä, mutta maksavat verot oikeina mallikansalaisina toteuttaen käytännössä Raamatun periaatetta: ’Antakaa keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on.’ . . . he muodostavat äärimmäisen yksimielisen ryhmän, jolla on yksinkertaiset, ankarat ja uskonnolliset moraalisäännöt.”
Eräs katolisen sanomalehdistön edustaja sanoi: ”Käytännöllisestä näkökulmasta katsoen minun täytyy tunnustaa, että te elätte kristillisyyden mukaan paljon paremmin kuin me katolilaiset.” Ja muuan France-Soirin toimitussihteeri lausui: ”Totisesti, jos koko maailman onnistuisi elää niin kuin te elätte, niin me olisimme jo paratiisissa.”
Palazzo dello Sport oli ensimmäisenä konventtipäivänä, niin kuin eräs konventin osanottaja sanoi, ”täynnä poliiseja”. Siellä oli poliiseja paikalliselta poliisiasemalta, poliisien päämajasta ja valtiollisesta poliisistakin. Mutta seuraavana päivänä oli tuskin yhtään! Eräs poliisiupseeri sanoi: ”Pysähdyin eilen kuuntelemaan joitakin puheita. Olin todella haltioitunut näiden puheiden sisällöstä, varsinkin sen, jonka nimi oli ’Miten suhtaudut auktoriteettiin?’ Myöhemmin tapasin yhden osanottajan, joka selitti minulle erittäin selvästi Raamatusta muutamia kohtia, joita en ollut koskaan aikaisemmin ymmärtänyt.” Hän ihmetteli toisten poliisien kanssa osanottajien järjestyksellistä käyttäytymistä.
Viimeisenä päivänä oli läsnä kaikkiaan 25 648 henkeä, 19 438 italialaisessa ohjelmassa ja 6 210 espanjalaisessa. Myös erittäin hyvä määrä, 2 212 henkeä, kastettiin. Ja kaikki italialaiset ja espanjalaiset edustajat iloitsivat, kun heille esitettiin uusi kirja Onko Raamattu todella Jumalan sana? heidän omilla kielillään.
Näin päättyivät Euroopan kansainväliset ”Rauha maassa” -konventti Nürnbergin ja Rooman konventteihin. Siihen mennessä oli kolmessatoista Pohjois-Amerikan ja Euroopan kaupungissa ollut läsnä 840 572 henkeä ja kastettu 27 442.
Lokakuusta joulukuun loppuun pidetään vielä kaksitoista muuta kansainvälistä konventtia. Niissä käyvät saavat epäilemättä tuntea samaa kuin jo läsnä olleet osanottajatkin – että heidän uskonsa Jumalaan ja hänen ihmeellisiin lupauksiinsa rakentuu.
[Kuva s. 566]
Nuori edustaja tervehtii Afrikasta saapuneita, jotka olivat osa 82 416:sta Lontoon Wembleyn stadionilla olleesta
[Kuva s. 567]
Kööpenhaminassa kuulivat edustajat Tanskasta, Suomesta, Norjasta ja Ruotsista ohjelman samanaikaisesti näillä neljällä kielellä
[Kuva s. 567]
Eurooppalaiset ja afrikkalaiset edustajat iloitsevat Pariisissa julkisuuteen päästetystä ranskalaisesta kirjasta ”Onko Raamattu todella Jumalan sana?”
[Kuva s. 568]
Raamatulliset näytelmät valottivat kohtia, jotka rakensivat uskoa Jumalaan
[Kuva s. 569]
Osa Jehovan todistajien lähelle Nürnbergiä rakentamaa uutta ”kaupunkia”, jossa piti majoittaa, ruokkia ja sijoittaa istumaan 150 645 henkeä 78 maasta ”Rauha maassa” -konventin aikana
[Kuva s. 570]
Osa valtavasta keittiöstä Nürnbergissä. Tässä näkyy joitakin aterioitten valmistuksessa käytetyistä kymmenistä höyrykeittimistä
[Kuva s. 570]
Italialaisia osanottajia Rooman Palazzo dello Sportissa nauttimassa ohjelmasta. Konventti sai osakseen ennen näkemätöntä huomiota sanomalehtien taholta