Jumalan totuus pelasti elämäni!

● Kun vaimoni, jota suuresti rakastin, siirtyi pois, jäin hyvin alakuloiseksi. Kirkossani minulle oli sanottu vaimoni olevan tulisessa helvetissä, koska häntä ei ollut koskaan kastettu. Seurani oli niin viheliäistä, että poikani ei halunnut olla kotona viikonloppuina. Hän lähti perjantaiaamuna ja palasi myöhään sunnuntai-iltana.

Perjantai-iltana päätin liittyä vaimooni kuolemassa. En halunnut elää enää toista vuotta kurjuudessa. Ympäristössämme kasvoi useita myrkyllisiä kasveja. Suunnittelin poimia joitakin niistä, tehdä niistä juoman ja sitten juoda sen, minkä jälkeen menisin nukkumaan.

Kun keräsin puita tulen tekoa varten, niin kaksi nuorta naista käveli polkua pitkin kotiini. He pitivät minulle lyhyen saarnan Raamatusta. Sanoin heille, että tämä on äiditön koti, mutta että he ovat tervetulleet sisälle. He tulivat, ja me kolme istuuduimme. Keskustelimme tunnin, ehkä ylikin, Raamatussa olevasta Jumalan totuudesta. Lähtiessään he lupasivat tulla uudelleen seuraavana perjantaina. Ja niin minä jätin keräämättä kasvini myrkkyjuoman keittämistä varten sinä iltana.

Nämä kaksi Jehovan todistajaa palasivat uskollisesti sinä perjantaina ja toisinakin sen jälkeen. Noin kuukauden perästä kävin ensi kerran eräässä täällä Seattlessa Washingtonissa (USA) olevassa valtakunnansalissa. Olen sen jälkeen mennyt sinne säännöllisesti. Minut kastettiin myöhemmin, ja minä olen nyt yksi Jehovan onnellisista todistajista. Olen varma, että nuo kaksi todistajaa olivat Jumalan varaamat, sillä heidän tuomansa totuus pelasti elämäni. – Lähetetty.