Onko kansa vastuussa hallitsijoiden ohella?
JOS kansat törmäävät Jumalaa vastaan, niin suuri tuho on väistämätön. Mutta jos uskonnolliset ja poliittiset johtajat ovat eturintamassa vastustamassa Jumalaa, niin miksi kansan pitäisi kärsiä?
Mutta voimmeko syyttää yksistään hallitsijoita? Emme. Asioita hoitavat myöntävät, että hallitus vain heijastaa hallitsemaansa kansaa. ”Jokaisella maalla on sellainen hallitus kuin se ansaitsee” – tällä tavalla ilmaisi ajatuksen Joseph de Maistre, eräs 19. vuosisadan vaihteessa elänyt ranskalainen diplomaatti. Ja William Penn, englantilainen valtiomies, opetti: ”Hallitukset ovat pikemminkin riippuvaisia ihmisistä kuin ihmiset hallituksista. Jos ihmiset ovat hyviä, niin hallitus ei voi olla huono. Jos se on huono, niin he parantavat sen, mutta jos ihmiset ovat pahoja, niin olkoonpa hallitus miten hyvä tahansa, he yrittävät vääristää ja pilata sen taipumuksensa mukaiseksi.” Raamattu on tässä yhtä mieltä sikäli kuin asia koskee ihmistekoisia hallituksia.
Israelissakin, missä Jumalan laki oli kansan ’perustuslaki’, sekä hallitsijat että kansa tulivat syypäiksi ja saivat kärsiä. Syy oli, kuten Jehova sanoi: ”Profeetat ennustavat valhetta, ja papit hallitsevat yksissä neuvoin heidän kanssaan, ja sitä minun kansani rakastaa.”
Kristikunnassa, joka väittää olevansa Jumalan kansa, hänen pyhä kansansa, vallitsee sama tilanne. Näin ollen Jumalan Israelille lausumat sanat soveltuvat yhtä painokkaasti nyt kristikuntaan: ”Enkö minä näistä tällaisista rankaisisi, . . . eikö minun sieluni kostaisi tämänkaltaiselle kansalle?” – Jer. 5:29–31.
Eikö kansa ole uskonnon alalla kuunnellut mieluummin ihmisiä kuin Jumalaa? Ihmisillä on Raamattu, ja he voivat lukea sitä, mutta kuitenkin he ovat jatkuvasti kuuluneet kirkkoihin ja kannattaneet kirkkoja, joissa on opetettu vääriä opetuksia Jumalasta ja hänen Sanansa hylkäämistä, joissa epärehelliset ja moraalittomat ihmiset eivät ole saaneet oikaisua ja joissa Jumalan kieltävä kehitysteoriakin on hyväksytty. Voiko Jumala olla tyytyväinen tällaiseen?
MAAILMAN HALLITUKSET EIVÄT VOI PARANTAA MAAILMAN PAHUUTTA
Huomattavassa asemassa olevat miehet tunnustavat, että hallitukset eivät voi poistaa sitä moninaista pahuutta, joka vaivaa maailmaa: rikollisuutta, huumausaine-epidemiaa, sukupuolitauteja, saastumista ynnä muuta sellaista, mikä aiheuttaa vakavan uhan ihmiskunnalle. Miksi eivät? Koska niiden poistamiseksi täytyy ihmisten itsensä olla täysin yhteistoiminnassa, noudattaa lakia kokosydämisesti, olla huomaavaisia lähimmäisiään kohtaan ja itsekkyyden ja ahneuden asemesta osoittaa todellista rakkautta. Mutta näin ei ole.
Hallitukset eivät voi juurruttaa ihmisiin vanhurskautta. Itsekkyys on syöpynyt niin syvälle, ettei mikään maailmallisten laitosten suunnittelema kasvatusohjelma pysty sitä poistamaan. Sellaiset esitetyt ohjelmat kuin hyvinvointi, menetetyn oikeusaseman palauttaminen jne. romahtavat lopulta suosikkijärjestelmän, itsekkyyden, lahjonnan ja turmeluksen takia. (Saarn. 1:15) Ihmiset itse kantavat näin ollen suuren osan vastuusta.
Kaikki nämä olosuhteet, jotka vaikuttavat ihmisiin ruumiillisesti ja yhteiskunnallisesti, heijastavat todellisuudessa vallalla olevaa huonoa hengellistä tilaa. Raamattu vertaa sitä henkeä, jota maailman ihmiset ’hengittävät’, ilmakehämme ilmaan. Tämä henki eli vallitseva voima, maailman asenne eli taipumus on tottelemattomuuden henki. (Ef. 2:2) Se tunkeutuu kaikkialle ympärillemme ja aikaansaa painetta kuten ilmakin. Jumalan viha osoitetaan Raamatun Ilmestyskirjassa ’vuodatettavan ilmaan’ ”vitsauksena”. Maailman vaikuttimena oleva henki on yleensä tosiaan ’sairas’ henki, ja sen sairaus ilmenee nyt kirjaimellisina rappeutumisen vitsauksina kaikissa nykyisen yhteiskunnan toiminnoissa. – Ilm. 15:1; 16:17.
KOKO ASIAINJÄRJESTELMÄN TÄYTYY HÄVITÄ
Katsellessaan ihmiskuntaa ylimmästä asemastaan Jumala näkee tämän ja ymmärtää, ettei mitään ryhmää tai ainesta yksin voida syyttää. Pikemminkin koko asiainjärjestelmä, sellaisena kuin se nykyään on olemassa, on ’sulkenut’ ihmisiä elämäntapaan, joka tekee jokaiselle hyvin vaikeaksi välttyä kulkeutumasta sen mukana. Järjestelmä on korvattava toisella. Sitä ei voida panna menemään toiseen suuntaan enempää kuin veturikaan voi kääntyä raiteiltaan ja kulkea pitkin maata. Jeesus Kristus osoitti, että tämän maailman asiainjärjestelmä oli tuleva ”loppuun” olosuhteissa, jotka näemme nyt maan päällä.
Jotkut ajattelevat, että ainoa keino säilyä elossa on mennä tämän asiainjärjestelmän ja sen epärehellisten periaatteitten mukana. Mutta tällainen oikeitten periaatteitten hylkääminen saattaa asianomaisen vastuuseen pian tuhoutuvan järjestelmän pahuudesta. Kuitenkaan ei kenenkään tarvitse ajatella, että hänen on väistämättömästi pakko mennä tämän järjestelmän mukana. Jumala pitää jokaista yksilöä vastuullisena teoistaan. Siksi hän varaa pääsytien niille, jotka ovat todella halukkaita noudattamaan suoraa, puhdasta elämäntapaa. (Sef. 2:3; 1. Kor. 10:13) Hän on ensi sijassa rakkauden Jumala. Me tarkastelemme seuraavassa hänen rakkaudellista hyvyyttään eli laupeuttaan.