Onko koskaan turvallista asua ilman lukkoja?
JOTKUT iäkkäät ihmiset voivat vielä muistaa ajan, jolloin kukaan ei lukinnut ovia. Nykyään se tuntuu joissakin osissa maailmaa nuorista ihmisistä melkein uskomattomalta. He ovat aikuisiksi varttuessaan oppineet tietämään, että lukot ovat välttämättömiä omaisuuden ja elämän suojelemiseksi.
New Yorkin kaupungissa monilla talonomistajilla on neljä lukkoa pääovessa. Roomasta Guardian-lehden reportteri kertoo: ”Pääoviin asennetaan kaksi tai kolme uutta lukkoa. Köyhät, jotka eivät koskaan vaivautuneet lukitsemaan oviaan päiväsaikaan, havaitsevat nyt, etteivät uudet varkaat ole luokkatietoisia.” Nykyään tosiaankin yhä useammat ihmiset tarvitsevat lukkoja.
Seuraus siitä on, että varmuuslaitteiden myynti kukoistaa. Lukkojen lisäksi asennetaan runsaasti varmuuslasista valmistettuja ikkunoita ja elektronisia hälytyslaitteita. Eräs yhdysvaltalainen aikakauslehti omisti äskettäin otsikon ”Esikaupunkien linnoittaminen” jälkeen yksitoista sivua sen kuvailemiseen, miten pitkälle talonomistajat menevät suojellakseen itseään ja omaisuuttaan.
Mutta harvat ihmiset tuntevat todella olevansa turvassa, vaikka heillä onkin monta lukkoa ja muita monimutkaisempia varmuuslaitteita.
SAAVATKO LUKOT AIKAAN TURVALLISUUDEN?
Lukkojen merkitys on vain rajallinen; ajattelevat ihmiset ymmärtävät sen. Ensiksikin he tietävät, että rikollisuus lisääntyy nopeasti suurissa kaupungeissa. Vuonna 1972 tehtiin Yhdysvalloissa ’yksi murto jokaista 45 kotia kohti’. Mutta eräs asiantuntija, joka on perehtynyt asuntojen turvallisuuteen, väittää: ”Loppujen lopuksi olen sitä mieltä, että jokainen koti Amerikassa voidaan ryöstää. Todellisuudessa ei ole mitään toivoa rikollisuuden määrän vähentämisestä.” Mahdollisuus, että sinä itse joudut tai että kotisi joutuu rikoksen kohteeksi, kasvaa siis suuremmaksi päivä päivältä.
Ihmiset tietävät myös, niin kuin suosittu amerikkalainen kuukausijulkaisu Changing Times sanoo: ”Mikään lukko ei pidätä varasta, joka on päättänyt tunkeutua kotiisi.” Miksi? Koska ammattimaiset murtovarkaat pystyvät avaamaan tiirikalla melkein minkä tahansa lukon, joka on heidän esteenään, ja taitamattomammat usein murtavat ovia ja ikkunoita sisään päästäkseen. Hyvät lukot tietysti suuresti vähentävät mahdollisuutta, että kotiisi murtaudutaan.
Jotkut kysyvät: eikö olisi parasta lähteä pois sieltä, missä on rikollisuutta, ja mennä sellaiseen paikkaan, missä ei tarvita lukkoja? Se saattaa kuulostaa hyvältä ajatukselta, mutta mihin menemistä ehdottaisit?
On tosin joitakin alueita, joilla ihminen on vielä suhteellisen turvassa suoranaiselta väkivallalta, mutta nämä paikat käyvät joka päivä harvalukuisemmiksi. Miten on syrjäisten pikkukaupunkien laita? Montanassa Yhdysvalloissa sijaitsevan Roundupin (asukasluku on noin 2 800) šeriffi sanoo, että siellä ”ei ole minkäänlaista lain kunnioitusta”. Mitä sitten voidaan sanoa niistä suurehkoista kaupungeista, joista aikaisemmin ajateltiin, ettei niissä ollut rikollisuutta juuri lainkaan? Nekin ovat nykyään usein tunnettuja vaarallisuudestaan. Alankomaissa Amsterdamin poliisipäällikkö P. A. Jong sanoo rikollisuuden lisääntyneen ”hälyttävästi” alueellaan.
Mitä tämän huomioon ottaen ihminen voi tehdä turvallisuutensa varmistamiseksi? On yhä vähemmän sellaisia paikkoja, joihin voisi paeta. Onko lukkojen lisääminen ainoa ratkaisu?
Ennen kuin esitämme täsmällisen vastauksen, pysähdyhän miettimään, mikä olisi tarpeellista rikollisuuden poistamiseksi maailmasta tai jostakin sen osasta.
KUN LUKKOJA EI TARVITA
Olisi välttämätöntä muuttaa ihmiset, ts. muuttaa heidän persoonallisuutensa. Eikö ole totta, että lukkoja ei tarvita, jos ihmiset ovat hyviä? Entinen New Yorkin osavaltion lainsäädäntöelimen jäsen huomauttaa: ”[Rikollisuuden] hillitseminen edellyttää ihmisten mielen ja sydämen muuttamista.” Ehkä pidät sitä ”utopistisena” ratkaisuna. Onko se?
Useita vuosia sitten eräs kansainvälinen järjestö piti jättiläiskonventin Münchenissä Saksassa. Eräs kaupungin liikemies mainitsi myöhemmin, että hänen työtoverinsa olivat tehneet kiinnostavan havainnon konventista. Tavallisesti kun Münchenissä on suuri joukko vieraita, myymälävarkaudet myös lisääntyvät. Mutta nämä liikemiehet olivat hämmästyneitä, kun tämän kokouksen myötä eivät varkaudet lisääntyneet lainkaan. Ketkä olivat järjestäneet tämän rehellisten ihmisten konventin? Jehovan todistajat.
Samoin Norman Long kertoo Jehovan todistajien työstä Sambiassa Afrikassa. Hänen kirjansa Social Change and the Individual (Yhteiskunnallinen muutos ja yksilö) sanoo: ”Lyhyesti sanottuna, kun ne, jotka eivät ole todistajia, voivat luottaa vain sukulaisiinsa (eivätkä aina heihinkään), niin todistajat voivat luottaa sekä sukulaisiinsa että toisiin todistajiin.” He ovat tunnettuja rehellisyydestään.
Ja Dan Grotta laati Philadelphia-lehdelle (lokakuussa 1973) selostuksen suuresta Yhdysvaltain Jehovan todistajien joukkokokouksesta. Hän kertoo kulkeneensa löytötavaraosaston ohi ja nähneensä pöydällä monenlaisia kyniä ja lompakoitakin. Grotta huomauttaa: ”Kukaan ei vahtinut niitä kovin tarkasti, koska todistajat eivät ajattelisikaan ottaa sellaista, mikä ei olisi heidän omaansa; maailmassa ei ole enää muita rehellisiä ihmisiä kuin Jehovan todistajat.”
Näiden Euroopasta, Afrikasta ja Amerikasta esitettyjen esimerkkien, joihin sisältyy kaikenlaisista oloista tulleita ihmisiä, pitäisi riittää osoittamaan, että ihmiset voivat muuttua ja viettää rehellistä elämää. Maailma, joka olisi täynnä heidän kaltaisiaan ihmisiä, tuskin tarvitsisi lukkoja, vai mitä? Mutta miten todistajat ovat kyenneet tekemään sellaisia muutoksia?
Jehovan todistajat ovat kyenneet tekemään nämä muutokset pääasiassa siksi, että he uskovat rehelliseen, rakkaudelliseen Jumalaan ja hänen Sanaansa, Raamattuun. He tietävät, että Jumala antoi ihmiskunnalle alun paratiisissa ja antoi sille tulevaisuudentoiveeksi iankaikkisen elämän. Mutta ihminen teki Saatanan yllytyksestä syntiä, ja tämä on tuonut mukanaan rikollisuutta, joka on ollut tunnusomaista ihmisen historiassa. Jehovan todistajat ovat varmoja, että Jumala toteuttaa alkuperäisen päätöksensä ja tekee koko maan paratiisiksi, koska hänen sanansa ”saa menestymään sen”, kuten Raamattu sanoo Jes. 55:10, 11:ssä. Milloin se tapahtuu?
Juuri se laittomuuden yleisyys, joka saa ihmiset kautta maailman nykyisin kysymään: ”Onko koskaan turvallista asua ilman lukkoja?”, todistaa, että se aika, jolloin Jumala tekee lopun pahuudesta, on hyvin lähellä. Sitten seuraa Jumalan uusi järjestys. – Ks. Matteuksen 24. ja 25. lukua, Markuksen 13. ja Luukkaan 21. lukua.
Nämä totuudet ovat hyvin todellisia Jehovan todistajille. Siksi heidän ympärillään olevat pahat ihmiset eivät vaikuta heihin liian suuressa määrin. He suhtautuvat vakavasti psalmin sanoihin: ”Älä kadehdi väärintekijöitä. . . . Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole; . . . Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta . . . ja asuvat siinä iankaikkisesti.” – Ps. 37:1–3, 10, 11, 29.
Eikö olisi miellyttävää olla sellaisten rehellisten, rauhaa rakastavien ihmisten yhteydessä? Ota empimättä yhteys Jehovan todistajiin ja hanki lisää tietoa siitä lähestyvästä maailmasta, jossa ei tarvita lukkoja.