Opi luottamaan Jehovaan

MEIDÄN sukupolvemme aikana kohdistuu jokaiseen ankara paine. Ihmiset kohtaavat joka suunnalla ongelmia. On ikään kuin joka taholta työntyisi painostavaa ilmaa. Kaikesta selviytyminen vaatii totisesti rohkeutta.

Ainoa keino, jonka avulla voi kohdata maailman aiheuttaman paineen menestyksellisesti, on Jehovaan, Luojaan, luottaminen. Tästä syystä Jehovan todistajat koettavat auttaa ihmisiä ymmärtämään, että ihmisten ratkaisut tulevat epäonnistumaan ja että vain Jumala voi antaa ja tulee antamaan apua ihmiskunnalle.

Jumalan sana sanoo: ”Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa. Autuas se, . . . joka panee toivonsa Herraan [Jehovaan, UM], Jumalaansa, häneen, joka on tehnyt taivaan ja maan, . . . joka pysyy uskollisena iankaikkisesti.” – Ps. 146:3, 5, 6.

KRISTITYT VOIVAT OPPIA

Mutta tosi kristityilläkin, jotka ovat panneet toivonsa ja luottamuksensa Jumalan valtakuntaan, joka tulee hallitsemaan tätä maata, on paljon opittavaa Jehovaan luottamisesta. On suhteellisen helppoa katsoa tätä rappeutuvaa asiainjärjestelmää ja sanoa, että maapallon ainoa toivo on Jumalan hallitus. Mutta jokainen voi kysyä itseltään: ’Luotanko elämässäni todella Jehovaan?’ ’Luotanko paitsi siihen, mitä Jumala tulee tekemään vastaisuudessa, myös hänen jokapäiväiseen ohjaukseensa?’

Esimerkiksi saatat olla nuori, tarmokas ihminen. Tai ehkä sinulla on miellyttävä koti ja nautit taloudellista turvallisuutta. Se on hyvä asia. Mutta sinun on tehtävä ratkaisuja maallisen työn suhteen. Sinun on ratkaistava, hankitko sellaista, mitä tarvitset tai haluat, tai teetkö jotakin sellaista, mistä nautit. Panetko tällöin luottamuksesi omaan tarmoosi tai omaisuuteesi? Raamatunkirjoittaja Jaakob varoittaa meitä panemasta luottamustamme väärään kohteeseen, kun hän sanoo:

”Kuulkaa nyt, te jotka sanotte: ’Tänään tai huomenna matkustamme tähän kaupunkiin ja vietämme siellä vuoden ja ryhdymme liiketoimiin ja saamme voittoa’, koska ette tiedä, mitä elämänne on huomenna. Sillä te olette usvaa, joka hetkisen näkyy ja sitten häipyy. Sen sijaan teidän pitäisi sanoa: ’Jos Jehova tahtoo, niin me elämme ja myös teemme tämän tai tuon.’” – Jaak. 4:13–15.

Etsitkö siis Jumalan ohjausta, ennen kuin teet mitään ratkaisua? Miten ratkaisusi vaikuttaa Jumalan, veljiesi ja muiden palvelemiseen? Tuleeko se tekemään elämäsi yksinkertaisemmaksi, vähentääkö se siitä sellaista, mikä kääntää huomion pois kristillisistä velvollisuuksista? Vaikuttaako se niin, että voit huolehtia paremmin velvollisuuksistasi seurakunnassa tai ’tavoitella’ palveluksesi laajentamista? Auttaako se sinua lisäämään hengellisyyttäsi? Miten se suo sinulle enemmän tilaisuuksia olla perheesi parissa ja vahvistaa sitä?

Tärkeimpiä harkittavia seikkoja on: miten se vaikuttaa minuun NYT hengellisesti? Kaikki sellainen, mikä vaikuttaa ehkäisevästi nyt, on vaarallista, koska nyt sinä olet elossa, kuten Jaakob sanoo. Sitä paitsi tämän koko asiainjärjestelmän tulevaisuus on lyhyt.

Toisaalta saattaa olla niin, että et ole aineellisesti varakas. Luotatko siitä huolimatta Jehovaan asettamalla etusijalle hengelliset asiat ratkaisuja tehdessäsi ja uhraamalla tarvittaessa paremmat aineelliset tulevaisuudenodotteet? Tällainen menettely osoittaa tosi luottamusta Jehovaan.

LUOTTAMUS VASTOINKÄYMISTEN AIKANA

Meidän tarvitsee luottaa Jehovaan myös silloin, kun meitä kohtaavat todelliset vastoinkäymiset tai vainot. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Sillä me emme tahdo teidän olevan tietämättömiä, veljet, siitä ahdistuksesta, joka kohtasi meitä Aasian piirikunnassa, että me olimme äärimmäisen, ylivoimaisen painostuksen alaisina, niin että olimme hyvin epävarmoja jopa elämämme jatkumisesta. Meistä tuntuikin sisimmässämme, että olimme saaneet kuolemantuomion. Tämä oli siksi, ettemme luottaisi itseemme, vaan Jumalaan, joka kuolleet herättää. Niin suuresta kuin kuolemasta hän pelasti meidät ja pelastaa, ja häneen olemme panneet toivomme, että hän pelastaa meidät edelleenkin.” – 2. Kor. 1:8–10.

Meidän tulisi pitää vastoinkäymisiä tilaisuuksina vahvistaa luottamustamme Jehovaan, sillä kun emme voi tehdä mitään muuta hyväksemme, niin keneen muuhun voimme luottaa? Jotkut Jehovan todistajat ovat oppineet ensi kerran täysin tietämään, mitä Jehovaan luottaminen merkitsee, kun he ovat ryhtyneet kokoajan saarnaamistyöhön. Toisinaan he eivät tienneet, mistä saisivat seuraavan ateriansa. Mutta kun he osoittivat uskoa ja luottamusta ja jatkoivat eteenpäin tässä ”tienraivaustyössä”, jonka he olivat valinneet elämänurakseen, niin heiltä ei puuttunut elatusta ja he olivat onnellisia. – 1. Tim. 6:6–8.

Kun joudut ahdinkoon tai vainoon, rukoile Jumalaa. (Hepr. 4:16) Älä myöskään jätä huomioon ottamatta sitä apua, jonka kristittyjen veljiesi rukoukset voivat saada aikaan. Apostoli sanoi kristityille tovereilleen: ”Te voitte osaltanne auttaa esittämällä rukouksenne meidän puolestamme.” (2. Kor. 1:11) Jos menettelytavallasi osoitat luottavasi Jehovaan ja jos uskolliset veljesi esittävät Jumalalle rukouksia puolestasi, voit olla täysin varma siitä, että saat kaiken tarvitsemasi avun. – 1. Tim. 2:1.

Jehovaan luottaminen sisältää enemmän kuin uskon siihen, että hän tulee pitämään meistä huolen. Siihen sisältyy se, että itse osoitamme rohkeutta, puhumme vapaasti, pidämme kiinni Raamatun periaatteista ja annamme toisten tietää kantamme. Jeesus sanoi: ”Niinpä jokaiseen, joka tunnustaa yhteyden minuun ihmisten edessä, minäkin tunnustan yhteyden Isäni edessä, joka on taivaissa.” – Matt. 10:32.

Veli, joka on ollut melkein koko totuudessaoloaikansa halvaantunut, on kokenut tämän todeksi. Hänen täytyi ponnistella kovasti ja harjoitella vuosia, ennen kuin hän edes oppi kävelemään ja tekemään mitään hyväkseen. Hän työskenteli ahkerasti koulussa opiskellakseen journalistiksi. Hän menestyi hyvin radiossa ja televisiossa työskennellessään, mutta hän oli aina luja ja avoin totuuden puolesta – hän selvitti heti alusta pitäen työnantajilleen, että hän oli Jehovan todistaja ja ettei hän voinut rikkoa kristillisiä periaatteita mainostyössä. Hän menetti työpaikkoja avoimen suhtautumisensa takia ja kieltäytyi päällikön tehtävistä, koska niihin sisältyi toimintoja, jotka olisivat vaatineet häntä toimimaan vastoin omaatuntoaan.

Kaikesta tästä huolimatta tämä veli ja hänen vaimonsa ovat saaneet riittävän toimeentulon, niin ettei heidän ole tarvinnut turvautua toisiin. Hän on aina saanut työtä. Lisäksi Jehova on avannut hänelle erinomaisia tilaisuuksia todistaa henkilöille, joita on normaalisti vaikea tavoittaa, ja hän on nauttinut monista tehtävistä seurakunnassa palvellessaan vanhimpana ja osallistunut Jehovan todistajien suurissa konventeissa uutispalvelutoimintaan.

Kenenkään ei siis pitäisi luopua toivosta terveydentilansa, taloudellisen asemansa, menneisyytensä tai nykyisten olosuhteittensa takia. Todellisuudessa Jumala tulee suuremmassa määrin kirkastetuksi, kun on ilmeistä, ettei jokin aikaansaannos johdu ihmisen omasta voimasta tai kyvystä vaan Jumalan voimasta. Apostoli sanookin: ”Mutta meillä on tämä aarre saviastioissa, jotta se voima, joka ylittää tavanomaisen, olisi Jumalan eikä meistä itsestämme.” – 2. Kor. 4:7.

Uskollinen luottamuksesi kirkastaa Jehovaa. Hänen arvostava sydämensä puolestaan tuntee myötätuntoa sinua kohtaan. – Hepr. 6:10; 11:6.