Raamatun periaatteitten soveltaminen liike-elämässä – kannattaako se?

LIIKETOIMINNAN harjoittaminen on uhkayritys näinä päivinä. Nykyään aloitetulla liikeyrityksellä on parhaassa tapauksessa yhtä suuri mahdollisuus onnistua kuin epäonnistua erään chicagolaisen liikkeenjohdon asiantuntijan mukaan.

Liikemiehen elämän tekee vaikeaksi epärehellisyyden yleisyys liiketoiminnassa. Kun kilpailijat turvautuvat lahjontaan, asiakkaiden pettämiseen ja verojen kiertämiseen, niin rehellisen liikemiehen on vaikeampi antaa täysi, oikea paino ja mitta hyvän palvelun ohella ja silti ansaita kohtuullisesti.

Se, missä määrin epärehellisyys on tunkeutunut vähittäiskauppaan, paljastui äskeisessä kolme Yhdysvaltain osavaltiota käsittäneessä tutkimuksessa. Tarkastettiin eri kauppatavaroita – vitamiinipillereitä, nauloja, paperinliittimiä, elektronisia varaosia, paperinenäliinoja, ruoka-aineita – pakkauksia, joissa oli mainittu, kuinka paljon ne sisälsivät kyseistä tavaraa. Havaittiin, että asiakkaita pettävien pakkausten määrä oli huolestuttava – elintarvikkeissa esimerkiksi 40 prosenttia. Eräässä ”kahdeksan” pakastetun hummerinpyrstön rasiassa oli vain kuusi. ”100” vitamiinipilleriä sisältävässä pullossa oli 85. Kaikissa tutkituissa tuotteissa ilmeni keskimäärin 10–30 prosentin vajaus.

Sitä paitsi työntekijät ja johtohenkilöt varastavat niin paljon, että se ylittää kaikki myymälävarkauksien ja ryöstöjen aiheuttamat tappiot. Tämä lisää kaikkien liikemiesten taakkaa.

Kun kaikilla näillä seikoilla on haitallinen vaikutus, niin voiko liikemies olla rehellinen ja tulla toimeen itsekkäässä liikemaailmassa? Ja onko Raamatun liike-elämästä antamien neuvojen soveltamisesta mitään käytännöllistä hyötyä?

Raamattu neuvoo: ”Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille.” (Matt. 7:12) Ja liiketoimista: ”Älkää tehkö vääryyttä . . . käyttäessänne . . . paino- tai astiamittaa. Olkoon teillä oikea vaaka, oikeat punnukset.” (3. Moos. 19:35, 36) ”Kahdenlainen paino [toinen myymistä ja toinen ostamista varten] on Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.” – Sananl. 20:23.

Liikemies, joka tuntee suurta kunnioitusta Jumalaa kohtaan, noudattaa näitä periaatteita. Tämän tekeminen voi tosin aiheuttaa sen, että häntä katsellaan halveksien outona, jopa tyhmänä. Hän voi saada osakseen epämukavuuksia ja vaikeuksia. Mutta jos hän säilyttää hyvän omantunnon, jolla on suuri arvo Jumalan silmissä, niin se on arvokkaampaa kuin raha. Monet ovat sitä paitsi noudattaneet rehellistä menettelytapaa, ja heillä on silti menestyvä liikeyritys.

Tämä johtuu siitä, että rehellisyys on voimakkaampi ase kuin monet luulevatkaan. Toisaalta voi epärehellisyys olla ”kaksiteräinen miekka”, joka saattaa kääntyä käyttäjäänsä vastaan ja kukistaa hänet. Jos liikemiehen havaitaan olevan epärehellinen, niin hänen asiakkaansa hylkäävät usein hänet. Mutta rehellinen liikemies voittaa asiakkaittensa, hankkijoittensa ja luotonantajiensa luottamuksen. Lisäksi hänen työntekijänsä kunnioittavat häntä ja pyrkivät olemaan rehellisiä häntä kohtaan.

Kenelläkään liikemiehellä ei ole varaa aliarvioida sitä, miten tärkeää on ripeä, tehokas palvelu ja sellainen tuotteitten laatu, josta asiakas saa vastineen rahalleen, samoin kuin ystävällisyys ja rehellisyys, kun ollaan tekemisissä asiakkaitten kanssa. Ilman näitä ominaisuuksia liike on suuremmassa täydellisen romahduksen vaarassa kuin rehellinen liike. Joidenkuiden Jehovan todistajien kokemukset osoittavat hyvin tämän tosiasian.

Tarkastelkaamme esimerkiksi erästä kolmen elintarvikemyymälän omistajan kokemusta Yhdysvaltain eteläosasta. Kun lääketieteellinen todistus toi valoon tupakan terveydelle vahingollisen vaikutuksen, niin hän ajatteli asiaa vakavasti. Koska hän ei halunnut olla vastuussa sellaisen myymisestä asiakkailleen, mikä on vahingollista heidän terveydelleen (hänestä tuntui, ettei hän omantuntonsa mukaan ja rehellisesti voinut mainostaa, panna näytteille eikä myydä sellaisia tuotteita), niin hän neuvotteli myymälänhoitajiensa kanssa ja sai heidät suostumaan siihen, että hänen liikkeistään poistettiin kaikki tupakkatuotteet. Tämä ei ollut uskallettua ainoastaan siksi, että tupakanmyynti tuotti hyvin voittoa, vaan myös siksi, että ihmisten tapana oli asioida siellä, mistä he voivat saada tupakkaa ostaessaan ruokatavaroita.

Mikä oli seuraus? Kolmen kuukauden ajan myynti noissa kolmessa myymälässä väheni jyrkästi. Sitten se alkoi lisääntyä ja palasi lopulta normaalille tasolleen. Miksi? Asiakkaat arvostivat noissa myymälöissä saamaansa rehellistä, ystävällistä ja huomaavaista palvelua ja olivat halukkaita ostamaan ruokatavaransa sieltä ja hankkimaan tupakkansa muualta.

TYÖNTEKIJÖIDEN KOHTELU

Työnantaja voi hyödyttää liikeyritystään soveltamalla Raamatun periaatteita suhteissaan työntekijöihinsä. Raamattu neuvoo: ”Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä.” (Ef. 4:31) Uhkaukset ja huutaminen, ”pomona” esiintyminen ympärillä olevia kohtaan tekee heidät onnettomiksi ja vahingoittaa sen tähden liikeyritystä. Raamattu sanoo syyn: ”Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.” – Sananl. 15:1.

Työnantajan täytyy muistaa, että hänen työssään olevat eivät ole orjia. Mutta Raamatun neuvo orjanomistajille ja orjille soveltuu yhtä hyvin nyt sekä työnantajaan että työntekijään: ”Kaikki, mitä [te orjat] teette, se tehkää sydämestänne, niinkuin Herralle eikä ihmisille, tietäen, että te saatte Herralta palkaksi perinnön; . . . se, joka tekee väärin, on saava takaisin, mitä on väärin tehnyt; ja henkilöön ei katsota. Isännät, tehkää palvelijoillenne [orjillenne, Um], mitä oikeus ja kohtuus vaatii, sillä te tiedätte, että teilläkin on Herra taivaassa.” – Kol. 3:23–4:1.

REHELLISYYS TYÖNTEKIJÄNÄ

Työntekijöillä on useasti suuri houkutus epärehellisyyteen. Työnantajat kannustavat toisinaan työntekijöitä esittämään väärin tai valehtelemaan kauppatavaran laadun ollessa kysymyksessä. Harjoitetaan petosta painoissa tai mitoissa. Alemmat esimiehet voivat suosia vetelehtimistä tai hidastelua eri syistä.

On kuitenkin usein havaittu, että työnantajat arvostavat työntekijää, joka pitää kiinni rehdeistä periaatteista. He ymmärtävät, että sellainen työntekijä on uskollinen eikä varasta heiltä eikä valehtele heille.

Tällainen tapaus sattui eräässä Länsi-Afrikan maassa. Muuan hallituksen virkailija pyysi erästä alaistaan pätevää nuorta miestä toimimaan hänen yksityissihteerinään. Toimi merkitsi suurta palkannousua ja muita etuja. Nuori mies selitti, että hän ottaisi toimen mielellään vastaan, mutta että siihen liittyisi yksi asia, johon hän ei voisi suostua. Hän selitti, että kun maan presidentti soittaisi aikaan, jolloin virkailijan pitäisi olla työssä virastossa mutta hän olisikin poissa, niin hän ei voisi omantuntonsa takia antaa tavanomaista vastausta, että virkailija on miestenhuoneessa. Virkailija esitti, että toiset virastossa, uskonnollisetkaan henkilöt, eivät kaihtaneet sanoa moisia hätävalheita. Nuori mies vastasi, että hyvä nimi Jumalan edessä merkitsee enemmän kuin toimi tai raha, ja sanoi: ”En haluaisi tehdä mitään, mikä ei miellyttäisi Jumalaa.” Tämä teki suotuisan vaikutuksen virkailijaan, joka sanoi, että maa tarvitsi hänen kaltaisiaan luotettavia miehiä.

New Yorkin kaupungissa oli eräässä yhtiössä, jolla oli useita haaraliikkeitä, pidetty silmällä työntekijöitä, koska heitä epäiltiin varastamisesta. Lopulta pidettiin kokous. Jokaista työntekijää kuulusteltiin. Kukin vuorollaan erotettiin, koska hänen oli huomattu varastavan, kunnes kuulusteltiin neljää miestä, jotka elivät Raamatun periaatteitten mukaan. Etsivät, jotka olivat tehneet tutkimuksen, kiittivät miehiä, sillä he olivat ainoat, jotka eivät olleet varastaneet mitään. Näille miehille, jotka olivat kaikki Jehovan todistajia, tarjottiin sitten johtotehtäviä.

Viljamylly eräässä latinalaisen Amerikan maassa menetti samalla lailla rahaa jauho-osastollaan, koska jauhosäkkejä varastettiin lähetyshuoneesta. Jauhoa levitettiin lattialle ja puolustukseksi selitettiin, että säkit olivat rikkoutuneet. Omistaja palkkasi sitten miehen huolehtimaan jauhoista ja huomasi, että hän alkoi saada voittoa siinä osastossa ensi kerran vuosimääriin. Tutkittaessa hän sai selville, että tuo äskettäin palkattu mies oli Jehovan todistajana Raamatun periaatteitten mukaan ja oli tehnyt lopun varastelemisesta. Omistaja teki miehestä koko myllynsä johtajan.

Nämä kokemukset osoittavat, että on olemassa rehellisyyttä arvostavia ihmisiä ja että rehellisyys tulee palkituksi. Vaikka jotkut saattaisivat joutua eroamaan tai menettämään toimensa, koska heitä painostetaan olemaan epärehellisiä, niin Raamatun periaatteitten soveltaminen työntekijänä kannattaa, ja henkilö, joka pitää kiinni siitä, mikä on oikein, saa rohkaisua psalmistan sanoista: ”Olen ollut nuori ja olen vanhaksi tullut, mutta en ole nähnyt vanhurskasta hyljättynä enkä hänen lastensa kerjäävän leipää.” (Ps. 37:25) Jeesuskin lohdutti opetuslapsiaan seuraavin sanoin: ”Älkää siis murehtiko sanoen: ’Mitä me syömme?’ tahi: ’Mitä me juomme?’ . . . Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.” – Matt. 6:31–33.

Olkoonpa henkilö siis liikemies tai työntekijä, niin jos hän todella noudattaa Raamatun periaatteita, hän voi rohkaistua Raamatun sanoista: ”Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita [heidän hyväkseen]”, ja voi luottavaisena muistaa, että ”vanhurskaat saavat onnen palkakseen”. (1. Piet. 3:12; Sananl. 13:21) Ja kaikkein suurin palkka on hyvä omatunto Jumalan ja ihmisten edessä.

[Kaavio s. 339]

(Ks. painettu julkaisu)

Työntekijöiden suorittamat varkaudet Yhdysvalloissa lisääntyivät 10 miljardiin dollariin vuonna 1974.

Myymälävarkauksia oli puolet, ryöstöjä 1/70 siitä määrästä.

Arviot vaihtelevat.

miljardia dollaria

10 TYÖNTEKIJÖIDEN VARKAUDET

8

6

MYYMÄLÄVARKAUDET

4

2

RYÖSTÖT

0