1. Mooseksen kirja – perusta ja malli

MITÄ kirjaa voidaan verrata Raamattuun? Se on vailla vertaa, tarkastellaanpa sitä kirjallisuutena, runoutena tai draamana, historiana, profetiana tai viisaan ja oikean elämisen oppaana. Se käsittää 66 ”kirjaa”, jotka noin neljäkymmentä kynämiestä on kirjoittanut noin 1 600 vuoden aikana.

Mitä sopivimmin Raamatun ensimmäinen kirja, 1. Mooseksen kirja, varaa perustan ja muodostaa mallin sitä seuraaville kirjoille. Ilman sitä suurta osaa siitä, mitä on muussa Raamatussa, ei voitaisi ymmärtää, sillä myöhemmät kirjoittajat eivät ainoastaan edellytä perehtyneisyyttä 1. Mooseksen kirjaan vaan pitävät myös ilman muuta selvänä, että se on historiallinen, niin kuin se todella onkin. Se varaa esimerkiksi perustan 1. Aikakirjassa, Matteuksessa ja Luukkaassa esitetyille sukuluetteloille.

1. Mooseksen kirja, ja varsinkin sen yksitoista ensimmäistä lukua, on ollut niiden suosittu maalitaulu, jotka kieltävät Jumalan olevan halukas suorittamaan ihmeitä. Mutta 1. Mooseksen kirja ja varsinkin nämä yksitoista lukua varaavat perustan, ikään kuin pohjakerroksen, sille mitä Raamatussa seuraa. Jos sen väitetään koostuvan taruista, niin se on samaa kuin yritettäisiin kuvitella 65-kerroksisen pilvenpiirtäjän lepäävän ilmassa, niin että sillä ei olisi pohjakerrosta eli perustusta, jonka päällä se seisoisi.a

1. Mooseksen kirja oli alun perin vain ensimmäinen osa Pentateukista (tarkoittaa ’viittä kirjaa’), joka käsittää Raamatun nykyiset viisi ensimmäistä kirjaa. Sekä juutalaiset että varhaiskristityt hyväksyivät ne kaikki Mooseksen kirjoittamiksi. Näitä viittä kirjaa 1. Mooseksen kirjasta 5. Mooseksen kirjaan nimitetään Tooraksi eli Laiksi, ja seuraavissa Raamatun kirjoituksissa tämä Laki esitetään Mooseksen kirjoittamaksi 27 kertaa.

1. Mooseksen kirja alkaa johdonmukaisesti kertomuksella kaikkeuden luomisesta. Maailman suurten uskontojen pyhistä kirjoituksista vain Raamattu kertoo, että Jumala loi jotakin tyhjästä, mikä onkin yksi sen heprealaisen sanan merkityksistä, joka on käännetty sanalla ”luoda”. Kerran toisensa jälkeen muu osa Raamattua kuvailee Jumalan kaikkeuden Luojaksi. Tyypillinen esimerkki on Jesajan 40. luku, joka kannustaa meitä turvaamaan Jumalaan uskossa siksi, että tähtitaivaitten luomisessa ilmenee hänen suuri voimansa ja viisautensa. Katso myös Jesajan 45:12, 18; Apostolien tekojen 14:15; 17:24 ja Ilmestyksen 10:6.

Seuraavaksi 1. Mooseksen kirja kertoo kuudesta ”päivästä” eli ajanjaksosta, joiden aikana Luoja valmisti maapallon ihmisen asuinpaikaksi ja loi miehen ja naisen.b Tätä tosiasiallista muistiinmerkintää käytetään israelilaisten sapatin perustana: ”Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi.” (2. Moos. 20:11) Heprealaiskirjeen 3. ja 4. luvussa kristittyjä kehotetaan lepäämään töistään osoittamalla uskoa, niin kuin Jumala lepäsi töistään. Katso myös Psalmia 95:11.

1. Mooseksen kirjan toinen luku esittää yksityiskohtia siitä, miten Jumala loi miehen ja naisen, ja heidän tulemisestaan ”yhdeksi lihaksi”. Jeesus Kristus lainasi tästä luvusta määritellessään kristilliset mittapuut avioliiton ja avioeron suhteen. (1. Moos. 2:24; Matt. 19:4–6) Ja apostoli Paavali käyttää tätä kertomusta selittäessään johtoaseman periaatetta kristittyjen keskuudessa ja varsinkin kristillisessä seurakunnassa. Miehellä on ensi sija, koska ’mies muodostettiin ensin’. – 1. Tim. 2:13; 1. Kor. 11:7–9.

SYNNIN TULEMINEN JA KRISTUKSEN LUNNAAT

1. Mooseksen kirjan kolmas luku kertoo Eevan pettämisestä, Aadamin liittymisestä hänen rikkomukseensa ja heidän tuomitsemisestaan kuolemaan. Paavali viittaa tähän kertomukseen, kun hän varoittaa kristittyjä Saatanan juonista ja tähdentää naisen alamaisuutta: ”Pelkään, että jotenkin, niin kuin käärme vietteli Eevan viekkaudellaan, teidän mielenne saattaisi turmeltua.” ”Aadamia ei myöskään petetty, mutta nainen petettiin perusteellisesti.” – 2. Kor. 11:3; 1. Tim. 2:14.

Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset osoittavat, että seuraukset Aadamin joutumisesta syntiin ja kuolemaan saivat Jumalan osoittamaan vertaansa vailla olevaa ansaitsematonta hyvyyttä lunnaitten varaamisella. ”Sillä jos yhden ihmisen hairahduksesta monet ovat kuolleet”, niin Jumalan ilmainen lahja ”on yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, välityksellä ollut vielä runsaampi monille”. Tämä osoittaa valheeksi kehitystä koskevan opetuksen, joka kieltää ihmisen lankeamisen syntiin. Vain 1. Mooseksen kirjan kertomuksen perusteella voidaan ymmärtää Jeesuksen sanat, että hän tuli ”antamaan sielunsa lunnaina monien korvaukseksi” tai se, miksi Johannes Kastaja sanoi Jeesusta ”Jumalan Karitsaksi, joka ottaa pois maailman synnin”. ”Sillä niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tullaan tekemään eläviksi Kristuksessa.” – Room. 5:15; Matt. 20:28; Joh. 1:29; 1. Kor. 15:22.

AABELISTA BAABELIN TORNIIN

1. Mooseksen kirjan neljäs luku kertoo ensimmäisestä ihmisen suorittamasta murhasta, kun Kain tappoi veljensä Aabelin. Apostoli Johannes varoittaa meitä vihaamasta veljiämme ja viittaa tähän tapahtumaan: ”Meidän tulisi rakastaa toisiamme eikä olla Kainin kaltaisia, joka oli paholaisesta ja tappoi veljensä”, koska ”hänen omat tekonsa olivat pahat, mutta hänen veljensä teot vanhurskaat”. (1. Joh. 3:11, 12) Viides luku kertoo Hanokin vaeltaneen Jumalan yhteydessä. Sekä Paavali että Juudas mainitsevat Hanokin vanhurskaan menettelyn. – Hepr. 11:5; Juud. 14, 15.

Nooan elämästä ja vedenpaisumuksesta, jonka läpi hän ja hänen perheensä säilyivät elossa, kerrotaan 1. Mooseksen kirjan luvuissa 6–9. Esimerkiksi profeetta Jesaja mainitsee vedenpaisumuksen ja Nooan. Myös Jeesus ennusti, että niin kuin välinpitämätön maailma tuhoutui vedenpaisumuksen aikana, samoin tulisi käymään tämän asiainjärjestelmän päättymisessä. (Jes. 54:9; Matt. 24:37–39) Myös Paavali ja Pietari viittaavat Nooaan ja vedenpaisumukseen. (Hepr. 11:7; 1. Piet. 3:20; 2. Piet. 2:5) 1. Mooseksen kirjan 10. luku esittää ”kansojen luettelon”. Arkeologi W. F. Albright sanoi, että se ”on hämmästyttävän tarkka asiakirja”. 1. Mooseksen kirjan 11. luku kuvailee Baabelin eli Babylonin alkuperän ja Jumalan aikaansaaman ihmiskunnan kielten sekoituksen.

AABRAHAM, IISAK JA JAAKOB

Jäljellä olevista luvuista, 12–50, löydämme yksityiskohtaisen historian Israelin kansan kolmesta patriarkasta. Heidät mainitaan kerran toisensa jälkeen muualla Raamatussa. Aabrahamin nimi esiintyy 26 myöhemmässä Raamatun kirjassa, ja hänen (samoin kuin Iisakin ja Jaakobin) oleskelustaan muukalaisena puhuvat sekä Stefanus, varhaiskristitty marttyyri, että Paavali. (Apt. 7:2–16; Hepr. 11:8–22) Galatalaiskirjeen 3:16, 29:stä saamme tietää, että Jeesus Kristus ja hänen ruumiinsa jäsenet ovat Aabrahamin hengellistä siementä. Täten kiinnitetään huomio sen Jumalan lupauksen täyttymiseen, jonka hän antoi Aabrahamille melkein kaksituhatta vuotta aikaisemmin, että ’hänen siemenessään tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä’. (1. Moos. 22:17, 18; vrt. 1. Moos. 3:15.) Se, mitä 1. Mooseksen kirja kertoo Aabrahamille annetusta lupauksesta, muodostaa tosiaan suuressa määrin perustan sen ymmärtämiselle, mitä Raamatussa seuraa.

1. Mooseksen kirjan luvut 11–19 sisältävät tapahtumia, jotka koskevat Lootin perhettä ja Sodomaa ja Gomorraa. Jeesus varoitti olemasta Lootin vaimon kaltainen, joka menetti elämänsä tottelemattomuutensa takia, kun hän katsoi taakseen tuomittua Sodomaa, ja ennusti, että niin kuin oli Lootin päivinä, niin olisi Ihmisen Pojan päivinä. (Luuk. 17:28–32) 1. Mooseksen kirjan vahvistukseksi sekä Pietari että Juudas mainitsivat Sodoman turmeltuneisuudesta, ja Jeesus myös sanoi sitä jumalattomaksi kaupungiksi, mutta luokitteli kaupungit, jotka hylkäsivät hänen sanomansa Valtakunnasta, vielä moitittavammiksi. – Luuk. 10:12; 2. Piet. 2:6; Juud. 7.

Aabrahamin poika Iisak pysyi uskollisena ja tottelevaisena, aivan samoin kuin hänen isänsä, ja samoin pysyi Iisakin poika Jaakob. Jaakob arvosti todella pyhiä asioita, esimerkiksi ollessaan kiinnostunut hankkimaan esikoisoikeuden ja painiessaan koko yön enkelin kanssa saadakseen siunauksen, johon viitataan myös Hoosean 12:4:ssä. Kuolinvuoteellaan Jaakob esitti erittäin merkittävän ennustuksen pojistaan. (1. Moos. 49:1–28) Mutta meitä varoitetaan olemasta Eesaun, Jaakobin veljen, kaltaisia, joka ei arvostanut pyhiä asioita. – Hepr. 12:16; 1. Moos. 25:34.

Jaakobin kahdestatoista pojasta Juuda ja Joosef olivat huomattavia. Juuda ”tuli voimallisimmaksi veljiensä joukossa”. (1. Aikak. 5:2) Juudan kautta oli Siilon, Messiaan, määrä tulla, ja totta tosiaan Jeesus Kristus syntyi siitä sukukunnasta. Jeesusta sanotaan ”Leijonaksi, joka on Juudan sukukunnasta”. – Ilm. 5:5; 1. Moos. 49:10.

1. Mooseksen kirjan luvut 37–50 osoittavat Joosefin olleen moitteeton joka suhteessa. Vaikka hänet myytiin orjuuteen, hän säilytti nuhteettomuutensa Jumalaansa Jehovaa kohtaan. Sen vuoksi häntä siunattiin siinä määrin, että hänestä tuli Egyptin maailmanvallan pääministeri ja sen kansan pelastaja samoin kuin isänsä perheen pelastaja. – Apt. 7:9–14.

1. MOOSEKSEN KIRJA ASETTAA MALLIN

1. Mooseksen kirja varaa tosiaan perustan paljolle sille, mitä on merkitty muistiin muualle Raamattuun. Sen lisäksi se asettaa mallin Jumalan sanan muulle osalle siinä, että se on hänen tahtonsa ja ihmiskuntaa koskevan tarkoituksensa paljastus. 1. Mooseksen kirja vakiinnuttaa myös raamatullisen mallin siinä suhteessa, että se on totuudenmukainen käsitellessään ihmisluontoa, että sitä leimaa rehellisyys ja että se paljastaa Jumalan ominaisuuksia.

1. Mooseksen kirjan 1:26–28 tekee tunnetuksi Jehova Jumalan tarkoituksen maan ja ihmisen suhteen – että ihmisen piti olla hedelmällinen, täyttää maa, alistaa se ja vallita maan muita luomuksia. Herran mallirukous ja Ilmestyksen 21:4:n profetia siitä, ettei ole enää kuolemaa, eikä surua eikä parkua eikä kipua, vakuuttavat, että jonakin päivänä Jumalan tahto ja tarkoitus maan ja ihmisen suhteen tulevat täysin toteutumaan. 1. Mooseksen kirjan 3:15 esittää ensimmäisen Messiasta koskevan profetian, kun se ennustaa, että vaimon hengellinen siemen, nimittäin Kristus, murskaisi käärmeen, Saatana Panettelijan, pään, mihin viitataan Roomalaiskirjeen 16:20:ssä. 1. Mooseksen kirjan 22:15–18 paljastaa Aabrahamin osuuden tuon siemenen yhteydessä, kuten jo aiemmin mainittiin.

1. Mooseksen kirja kertoo myös ihmisluonnon suhteen siitä, miten Saatana sai otteen Aadamista Eevan välityksellä, kun hän ensin petti Eevan. Periaatteettomat miehet käyttävät samoin naisia saadakseen uhrinsa ansaan, kuten filistealaiset käyttivät Delilaa Simsonin saamiseksi ansaan. (Tuom. 16:4–21) Jumala sanoi Aadamin vallitsevan vaimoaan. Ja kuinka epäoikeudenmukaisesti monet miehet ovatkaan kautta vuosisatojen menetelleet vallitessaan vaimojaan Aadamin esimerkin mukaan! Langenneelle ihmisluonnolle ominaista on myös Kainin murhanhimoinen kateus Aabelia kohtaan sekä Joosefin veljien Joosefia kohtaan, koska tämä oli isänsä Jaakobin suosiossa.

1. Mooseksen kirja paljastaa edelleen langennutta ihmisluontoa kertoessaan Jumalan palvelijoitten heikkouksista: Nooan juopumuksesta, siitä että Jaakobin esikoispoika Ruuben ’saastutti isänsä leposijan’ olemalla sukupuolisuhteissa yhden Jaakobin jalkavaimon kanssa sekä Simeonin ja Leevin, Jaakobin kahden muun pojan, murhanhimoisesta julmuudesta, he kun murhasivat koko suvun miespuoliset jäsenet, koska yksi heistä raiskasi heidän sisarensa. Pankaamme muuten merkille, että tällainen 1. Mooseksen kirjassa ilmenevä rehellisyys kumoaa ne kriitikkojen väitteet, että entisaikojen kirjoittajat olisivat antaneet henkilöilleen mielikuvituksellisia hyviä ominaisuuksia! – 1. Moos. 49:3–7.

1. Mooseksen kirja muodostaa seuraaville Raamatun kirjoille mallin varsinkin paljastamalla meille Jehova Jumalan vertaansa vailla olevia ominaisuuksia ja sen, miten hän palkitsee ne, jotka palvelevat häntä ja menettelevät rehdisti. Kertoessaan hänen luoneen kaiken näkyvän ja näkymättömän Raamattu todistaa Luojan rakkaudesta Elämänantajana, hänen rajattomasta viisaudestaan ja hänen kaikkivaltiaasta voimastaan. Kun Jumala käski Aadamin täyttää maan, alistaa sen ja hallita maan eläinkuntaa, se oli ilmaus myös Hänen rakkaudestaan Aadamia ja hänen tulevia jälkeläisiään kohtaan. Se taas, että Jehova asetti tietyn puun hedelmää koskevan kiellon, kiinnitti huomion hänen viisauteensa ja oikeudenmukaisuuteensa. Selviytymällä tästä tottelevaisuuskokeesta, Aadam olisi voinut osoittaa arvostavansa kaikkia siunauksiaan.

Kun Aadam ja Eeva kapinoivat, tuli näkyviin Jumalan oikeudenmukaisuus samoin kuin hänen johdonmukaisuutensa, kun hän tuomitsi heidät kuolemaan. Mutta suomalla heidän elää Eedenin puutarhan ulkopuolella Jumala osoitti armoa heidän vielä syntymättömiä jälkeläisiään kohtaan antamalla heille mahdollisuuden elämään.

Kun maa turmeltui Jumalan enkelipoikien tullessa alas maan päälle ja mennessä naimisiin ihmisten tyttärien kanssa Jumala ilmaisi voimaa puhdistamalla maan vedenpaisumuksen välityksellä. Mutta jälleen hän armossaan säästi Nooan ja hänen perheensä ja kaikkia eläimiä edustavia eläinlajeja. Jumalan oikeudenmukaisuus näkyy myös siitä, että hän sääti vedenpaisumuksen jälkeen kuolemantuomion ihmisen murhaajille. Jälleen Jumala osoitti armoaan huolehtimalla Lootista ja hänen tyttäristään, kun Hän tuhosi Sodoman ja Gomorran.

Jumalan oikeudenmukaisuuden, viisauden ja rakkauden ominaisuudet ilmenevät myös voimakkaina siinä, miten hän kohteli patriarkkoja. Me luemme, että Aabraham ja myöhemmin Iisak kuoli ”vanhana ja elämästä kyllänsä saaneena”. (1. Moos. 25:8; 35:29) Miten antoisaa elämää Jaakob viettikään suurten karjalaumojensa ja suuren perheensä kanssa, ja miten runsaasti Jehova Jumala palkitsikaan Joosefin siitä, että hän säilytti nuhteettomuutensa!

Ei ole epäilystäkään siitä, että 1. Mooseksen kirja varaa paljolti perustan sille, mitä kerrotaan seuraavissa Raamatun 65 kirjassa. Se on myös malli niille, koska se on Jumalan tahdon ja hänen ihmiskuntaa koskevan tarkoituksensa paljastus.

Totisesti 1. Mooseksen kirjasta niin kuin muistakin Pyhän Raamatun kirjoituksista voidaan sanoa, että se ”on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa, jotta Jumalan ihminen olisi täysin pätevä, täydelleen varustautunut kaikkeen hyvään työhön”. – 2. Tim. 3:16, 17.

[Alaviitteet]