Syvempää näkemystä uutisiin
Syvä kunnioitus Raamattua kohtaan
● Ruotsalainen aikakauslehti ”Sökaren” julkaisi jonkin aikaa sitten Bertil Perssonin haastattelun. Hän on pappi, kirjailija, toimittaja ja uskonnonopettaja. Hän mainitsi, että ”Jehovan todistajien uskoa arvostellaan ankarasti hyvin monin eri tavoin” ja että heidän skandinaavisten kriitikkojensa joukko ulottuu uskonnonhistorioitsijoista ja Raamatun oppineista tavalliseen kansaan. Persson kuitenkin totesi: ”Jehovan todistajien julistaman uskon takana on hämmästyttävän korkealuokkainen ja kansainvälisesti orientoitunut raamattutiede.” Sitten hän mainitsi 1700-sivuisen hakuteoksen ”Aid to Bible Understanding” (Raamatun ymmärtämisen opas) jonka Jehovan todistajat ovat valmistaneet ja jonka Watch Tower Bible and Tract Society on kustantanut.
”Vain muutama kuukausi sitten”, mainitsi Persson, ”pyysin Lähi-idässä olevia kristittyjä ja juutalaisia raamatunoppineita tarkastamaan tietoja, joita se esitti itämaiseen raamattutieteeseen liittyvistä asioista, ja vastoin mahdollisia kielteisiä kuulopuheita heidän on pakko tunnustaa Jehovan todistajien esittämien tietojen tavaton virheettömyys. He sanovat, ettei länsimaisissa Raamatun sanakirjoissa ole mitään tällaiseen paikkansapitävyyteen verrattavaa.”
Tällaiseen vertaansa vailla olevaan ”paikkansapitävyyteen” on olemassa pohjimmainen syy. Jehovan todistajilla on syvä kunnioitus Raamattua kohtaan ja vilpitön halu oppia tuntemaan sen sanoma ja soveltaa sitä. Vaikka nykyajan oppineet yleensä pitävät Raamattua vain kirjallisena teoksena tai katsovat sen suurelta osin olevan vertauskuvallista, Jehovan todistajat suhtautuvat siihen samoin kuin apostoli Paavali, joka julisti: ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä.” – 2. Tim. 3:16, 17; 1. Tess. 2:13.
Kirkko väheksyy Raamattua
● Roomalaiskatolinen kirkko on julkaissut Italiassa uuden raamatunkäännöksen Milanon kardinaali-arkkipiispan hyväksymyksellä. Kirkko ilmaisee johdannossa asenteensa Raamattuun, kun se sanoo: ”Raamatun . . . ei voida sanoa olevan oikeassa enempää kuin väärässäkään. Onko se esimerkiksi oikeassa, kun se selittää maailman alkuperää?” Kirkko vastaa: ”Raamatun ensimmäisten lukujen totuus ei ole tieteellisen tutkimuksen tasolla”, vaan nämä luvut ovat ”varhaisia perinteitä ja varhaisia korjattuja taruja”.
Johdannossa sanotaan myös: ”Historialliset kertomukset esittävät usein tosiasiat sellaisina kuin ne todella tapahtuivat; joskus niitä kaunistellaan niin, että niistä tulee kertomarunoja.” Esimerkkeinä siinä mainitaan, että Joonan kirja ja osat Danielin kirjasta eivät ole ”historiallisten tosiasioitten sarjaa”. Siinä sanotaan, että sellainen Raamatun kirjoitus on kuin ”mielikuvitusromaani”.
Mutta Raamattu sanoo: ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa.” (2. Tim. 3:16) Onko järkevää ajatella, että totuuden Jumala henkeyttäisi opettamaan valheita ihmisille? Olisiko Jeesus opettanut valheita ja sanonut sitten seuraajilleen: ”Te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus vapauttaa teidät”? – Joh. 8:32.
Verenluovutusko uhri?
● ”Philippines Daily Express”-lehti mainitsi 11. huhtikuuta 1977: ”Katumuksentekijät Negros Occidentalin provinssissa [Filippiineillä] ovat alkaneet saada hyvin erikoisella tavalla synninpäästön. Alay Kapwa 77:n hiippakunnallinen paastotoimintakomitea provinssissa järjesti erikoisen verenluovutusohjelman, joka korvasi ruoskimisen ja ristin kantamisen.” Noin sadan miehen ilmoitettiin ”luovuttaneen verta uhriksi”.
Joidenkuiden mielestä voi olla ihmisystävällistä luovuttaa verta käytettäväksi verensiirtotarkoituksiin. Ilmeisesti ainakin jotkut uskovat, että sen tekemisestä saa uskonnollista ansiota ja hengellistä hyötyä. Mutta Raamatun kannalta katsottuna sellaisesta ”uhrista” ei ole mitään hyötyä verenluovuttajalle, ja todellisuudessa se on Jumalan lain vastaista.
Muinaisen Israelin viisas kuningas Salomo tunnusti aivan oikein rukouksessa Jumalalle, että ”ei ole ihmistä, joka ei syntiä tee”. (1. Kun. 8:46) Eikä kukaan epätäydellinen ja syntinen ihminen voi varata ”uhria”, joka vapauttaisi hänet hänen omista synneistään tai joka päästäisi toiset heidän synneistään. Vain Jeesuksen Kristuksen lunastusuhrilla on tällainen puhdistava voima. Kristitty apostoli Johannes sanoikin kirjoittaessaan toisille uskoville: ”Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.” – 1. Joh. 1:7; Ps. 49:7–9.
Sitä paitsi laki, jonka Jumala antoi kansalleen entisaikoina, mainitsi nimenomaan, ettei ruumiista otettua verta saanut käyttää mihinkään, vaan se tuli hävittää. (5. Moos. 12:16) Myöhemmin vaadittiin kristittyjä nimenomaan ’karttamaan verta’. (Apt. 15:28, 29) Siksi ’veren luovuttamisella uhrina’ ei ole mitään vaikutusta, eikä se ole Jumalan hyväksymä menettely.